SEPTEMBER 28–OCTOBER 4, 2026
KOUL 79 Komw’ Padahkihong Irail en Kesihnenda Teng
Sewese Meteikan Ren Esehla Siohwa
“Met wehwehki mour soutuk, arail pahn eseikomwihla, me komwihte me Koht mehlel.”—SOHN 17:3.
DAHME KITAIL PAHN SUKUHLKI
Ia duwen en sewese noumw tohnsukuhl kan en Paipel ren esehla Siohwa, sapwellime irair kaselel kan, oh dahme kin kaperenda oh kansensuwedihala.
1. Ia omw pepehm ni omw kilang tohnsukuhl en Paipel men eh kin kekeirda nan padahk mehlel?
IA OMW pepehm ni tohnsukuhl en Paipel men eh ehdin iang towehda mihting en mwomwohdiso, tepida pasapeng, tepida kalohk ong meteikan, oh kedekedeo inoukihong Siohwa Koht eh mour? Mwein ke uhdahn perenkihda met! Ni mehlel, Siohwa ketin warohng ale kaping pwehki Ih me kin ketin sewese neitail tohnsukuhl en Paipelo en wia soahng pwukat. Oh kitail kin kapinga Siohwa ni atail kilang duwen eh kin ketin sewese emen en kekeirda nan padahk mehlel.—1 Kor. 3:5-9; 3 Sohn 3, 4.
2. Ia kupwuren Siohwa ong tohnsukuhl kan en Paipel? (1 Timoty 2:3, 4)
2 Koht ketin kupwurki “soangen aramas koaros en komourla oh esehla loalokong pwung en me mehlel.” (Wadek 1 Timoty 2:3, 4.) Siohwa pil ketin kupwurki aramas akan ren esehla Ih oh kupwure kan ni uwen ar kak. (Ser. 9:24) Pwehn wia met, aramas emen anahne ahneki loalokong pwung. Ia wehwehn “loalokong pwung”? Met sohte kin dokedoke emen me kin esehte soahng kei duwen Koht. Ahpw ohl emen me samanih Paipel kawehwehda me e kin dokedoke emen me kin sukuhlki soahng kan “ni ahl ehu me pahn wekidala mwomwen eh mour.” Ni tohnsukuhl en Paipel men eh kin esehla mwahu Siohwa, e pahn men wekidala mwomwen eh wiewia kan. Oh e pahn pil kak alehdi koapworopwor en “mour soutuk.”—Sohn 17:3.
3. Dahme kitail pahn koasoiapene nan iren onop wet?
3 Siohwa ketikihong kitail pwais kaselel en sewese meteikan ren esehla Ih. Nan iren onop wet, kitail pahn koasoiapene peidek pwukat: Dahme kahrehda tohnsukuhl kan en Paipel anahne esehla mwahu Siohwa? Ia duwen atail kak padahkihong irail soangen Koht dahmen Siohwa? Oh ia duwen atail kak sewese ren doadoahngki dahme re ese duwen Siohwa nan arail mour?
SEWESE TOHNSUKUHLO EN ESEHLA MWAHU SIOHWA
4. Ia atail mehn akadei ni atail kin wia onop en Paipel? (Mark 12:30)
4 Sises mahsanih me kehkehlik me keieu kesempwalo iei en poakohng Siohwa sang atail mohngiong, mour, lamalam, oh kehl unsek. (Wadek Mark 12:30.) Tohnsukuhl en Paipel men anahne esehla Siohwa pwehn kak poakohng Ih. Kitail men neitail tohnsukuhl en Paipelo en inoukihong Siohwa eh mour, a kaidehn ong kitail, padahk kan, de atail pwihn. Kahrehda atail mehn akadei ni atail kin wia onop en Paipel iei en sewese neitail tohnsukuhlo en esehla oh poakohngala Siohwa.
5. Dahme en tohnsukuhl en Paipel men eh poakohng Siohwa pahn kamwakid en wia?
5 Ni tohnsukuhl en Paipel men eh kin esehla mwahu oh poakohngala Siohwa, e pahn pil men peikiong Ih. Sises mahsanih: “Pwe sampah en ese me I poakohng Sahmo, I kin wia nin duwen me Sahmo ketin kehkehlingkihong ie I en wia.” (Sohn 14:31) Eri duwehte Sises, ma tohnsukuhl en Paipel men kin poakohng Siohwa laudsang soahng teikan koaros, e pahn men peikiong oh loalopwoatohng.—1 Sohn 5:3.
6. Dahme pil kin pidada en esehla mwahu Siohwa, oh ia duwen met eh pahn sewese tohnsukuhl en Paipel men? Menlau kihda ehu karasaras.
6 Tohnsukuhl kan en Paipel me kin esehla mwahu Siohwa ele pahn wiahda pilipil mwahu kan, oh met pil kin pidada laudsang en loalokongkihlahte mehkot. Pwehn karasahda met: Sountangahki sompihr men sohte kin sukuhlkihdi mwomwen eh pahn tangahki sompihr sang ni eh kin onopkihte koasoandien pipihr de ale des ehu. Ahpw e anahne tangahki sompihr pak tohto. Met pahn sewese en sukuhlki ia duwen eh pahn tangahki sompihr nan soangsoangen irair kan oh wiahda pilipil mwahu erein eh pipihr. Duwehte met, tohnsukuhl en Paipel men pahn esehla Siohwa sang ni eh kin kilang ia uwen eh mour eh mwahula ni eh wiahda pilipil kan me kin poahsoankihda dahme e sukuhlkihsang Paipel, a kaidehn sang eh kin onopte. Ni eh kin kalaudehla eh esehla Siohwa oh kilang ia duwen Semeo nanleng eh kin ketin sewese, e kakehr wiahda pilipil mwahu kan nan soangsoangen irair kan.
7. Ia duwen loalokong duwen Siohwa eh sewese Sosep en wiahda pilipil mwahu ehu?
7 Loalokong duwen Siohwa sewese Sosep ni ahnsou me en Podipar eh pwoudo song en wendi reh. Sangete ni ahnsou me e tikitik, Sosep kin sukuhlki duwen koasoipen Adam oh Ihp, oh pil Eipraam oh Sara. (Sen. 2:24; 20:3, 6) Eri Sosep wehwehki duwen sapwellimen Siohwa madamadau ong pwopwoud oh wia nsenen pwopwoud sang koasoipen irail pwukat. Pwehki eh uhdahn esehla Siohwa, e soikala en Podipar eh pwoudo oh ndaiong: “Ia duwen ei pahn wiahda soangen suwed laud wet oh dipikihda ong Koht?” (Sen. 39:7-9) Sosep ese dahme mwahu oh suwed mwohn silangin Siohwa. E wehwehki dahme pahn kamedekihala eh Kohto. Pwehki met, e wiahda pilipil pwung. Eri ma kitail sewese neitail tohnsukuhl kan en Paipel ren esehla mwahu Siohwa oh sukuhlki soangen Koht dahmen ih, re pahn pil wiahda pilipil kan me kin kaperenda.
PADAHKIHONG IH SOANGEN KOHT DAHMEN SIOHWA
8. Ia duwen omw kak doadoahngki pwuhko Pereperenki Mour Kohkohlahte! pwehn sewese tohnsukuhl en Paipel men en esehla Siohwa?
8 Eri, ia duwen omw kak padahkihong tohnsukuhl en Paipel men soangen Koht dahmen Siohwa? Siohwa ketin sewese Sohp en kalaudehla eh sukuhlki duwen Ih sang ni eh kin ketin wia kalelapak daulih meh 50! (Sohp 38:1–41:34) Kitail pil kak idek peidek kan. Peidek kan me kileldi nan pwuhko Pereperenki Mour Kohkohlahte! wiawihda pwehn sewese tohnsukuhl men en kalaudehla eh sukuhlki soangen Koht dahmen Siohwa. (Menlau kilang koakono “Peidek kan me Kin Sewese Kitail en Padahk.”) Eri doadoahngki peidek pwukat pwehn sewese noumw tohnsukuhlo en esehla Ih.
9-10. (a) Dahme pahn sewese tohnsukuhl kan en Paipel ren kalaudehla arail sukuhlki duwen Siohwa ni ar wadek Paipel? (Seims 5:11) (b) Menlau karasahda ia duwen koasoipen Paipel ehu eh kak kasalehda dahme kin kaperenda de kansensuwedihala Siohwa.
9 Ni atail kin tepida onopki Paipel rehn aramas akan, kitail kin kangoange ren tepida wadek Paipel ehuehu rahn.a Ia duwen atail kak sewese ren kalaudehla arail sukuhlki duwen Siohwa erein ar wadek Paipel? Ele kitail kak ndaiong irail me ehuehu ahnsou me re kin wadek iren Paipel ehu, ren tehk kahrepen Siohwa eh ketikihdi ire wet nan sapwellime Mahsen oh irair kaselel dah me ire wet kasalehda duwen Ih. Tehk dahme tohnpadahk Seims sukuhlkihsang koasoipen Sohp. Seims sohte koasoiahte en Sohp eh dadaurete ahpw e pil koasoia me Siohwa kin ketin diren limpoak oh kadek kalahngan.—Wadek Seims 5:11.
10 Kitail men neitail tohnsukuhl kan en diarada ia duwen koasoipen Paipel ehu eh kin kasalehda dahme kin kaperenda de kansensuwedihala Siohwa. Karasepe, neitail tohnsukuhlo pahn kilang wasa me oaralape “Wadek Paipel Ehuehu Rahn” nan pwuhko Pereperenki Mour Kohkohlahte! oh ndaiong kitail me e pilada en wadek koasoipen Daniel nan pesen laion kan. Ele kitail pil kak kangoange en doudouloale duwen peidek pwukat: ‘Dahme kahrehda Siohwa ketin kapitala Daniel? Dahme met padahkihong ie duwen dahme kin kaperenda Siohwa?’ (Dan. 6:10, 22) Ele e pil kak pein idek reh: ‘Dahme wiawihong ohl ako me kedipahda Daniel? Dahme met padahkihong ie duwen dahme kin kansensuwedihala Siohwa?’ (Dan. 6:4, 5, 24) Mwuri, e kak medemedewe sapwellimen Siohwa irair kaselel teikan me e kak sukuhlkihsang koasoi pwoatet.—Dan. 6:26, 27.
11. Ia duwen atail kak sewese neitail tohnsukuhlo en kilengwohng eh onopki Paipel nin duwen kisakis ehu sang rehn Siohwa?
11 Kitail kin perenda ni neitail tohnsukuhlo eh kin kilang kamwahu kan me e alehdihsang eh onopki Paipel. Ahpw e uhdahn kesempwal kitail en sewese en kilang me e kin sukuhlki soahng pwukat sang Siohwa, Sounkaweid Lapalapo. (Ais. 30:20, 21) Neitail tohnsukuhlo kakete kalahngankihong kitail dahme e sukusukuhlki oh pil ele kapinga kitail pwehki mwomwen atail kin padahk. E sohte sapwung en ndaiong kitail soahng pwukat. Ahpw kitail men ahnsou koaros katamankihong me e anahne kapinga Siohwa pwehki Ih me kin ketin padapadahkih.
SEWESE EN DOADOAHNGKI DAHME E ESE DUWEN SIOHWA
12-13. Ia duwen en tohnsukuhl men eh esehla Siohwa eh kak sewese ni eh apwalki wehwehki koasoipen Paipel ehu? (Pil kilang kilel.)
12 Pwehn uhdahn paiekihda loalokong pwung, kitail anahne doadoahngki dahme kitail ese. Eri ia duwen omw kak sewese noumw tohnsukuhlo en wia met? Ehu ahl iei en padahkihong en kin ahnsou koaros tamanda dahme e ese duwen Siohwa ni eh wadek koasoipen Paipel ehu me e apwalki wehwehki. Karasepe, ni eh wadek mwomwen sapwellimen Siohwa wiewia mahso, ele e kakete medewe dahme kahrehda Siohwa ketin kemehla ekei aramas ahpw mweidohng ekei ren momourte. Ia duwen omw kak sewese noumw tohnsukuhlo en medewe duwen met ni ahl me pwung?
13 Ke kak kangoange en medemedewe dahme e sukuhlkier duwen Siohwa. Karasepe, ke kak ndaiong en pein idek reh: ‘Ia sapwellimen Siohwa pepehm ong aramas akan? (2 Pit. 3:9) Dahme e ketin wiadahr pwehn doareikitailla mendahki kitail dipan? (Ep. 2:4, 5) Ia duwe, Siohwa kin ketin kaloke aramas akan me sohte warohng ale kalokolok? De e kin ketin mweidohng emen me konehng ale kalokepe en pitsang kalokolok?’ (Eks. 34:6, 7) Ekei pak, koasoipen Paipel ehu sohte kin kihda oaritik kan me pahn sewese kitail en wehwehki kahrepen Siohwa eh ketin wia mehkot ni soangen ahl ehu. Ahpw, kitail sohte anahne ese oaritik koaros. Kitail ese atail Kohto oh kitail uhdahn kamehlele me e kin ahnsou koaros ketin wia dahme pwung.
Padahkihong noumw tohnsukuhlo en kin tamanda dahme e ese duwen Siohwa ni eh kin apwalki wehwehki koasoipen Paipel ehu (Menlau kilang parakrap 12-13)
14. Ia duwen omw kak sewese tohnsukuhl men ma e apwalki ehuong emen nan mwomwohdiso?
14 Tehk keriaun ahl me ke kak sewese noumw tohnsukuhlo en doadoahngki dahme e ese duwen Siohwa. Mwein noumw tohnsukuhlo kin iang towehda mihting kan ahnsou wet, ahpw e kin apwalki ehuong emen nan mwomwohdiso. Mwein brother de sister men wia mehkot me kansensuwedihala. Kangoange noumw tohnsukuhlo en tehk ia duwen Siohwa eh kin ketin kilengwohng riatail Kristian kan. Karasepe, e kak pein idek reh: ‘Meirong dahieu me Siohwa ketin wiadahr pwehn kasalehda sapwellime limpoak ong irail? (Sohn 3:16) Ia uwen kesempwal en atail minimin en Kristian ong Siohwa? (Mel. 133:1) Ia sapwellime pepehm ni atail kin nantihong en pere minimin wet?’ (2 Kor. 13:11) Sewese noumw tohnsukuhlo en medemedewe ia uwen Siohwa eh pahn ketin kupwurperenkihda ni atail kin kilikilangete irair kaselel kan en meteikan, a kaidehn arail sapwung kan.
15-16. (a) Ia duwen tohnsukuhl en Paipel men eh kak kahlemengih Sises ni eh anahne wiahda pilipil kesempwal ehu? (Sohn 8:29) (b) Ia duwen Marianne eh sewese nah tohnsukuhlo en wiahda pilipil mwahu ehu? (Pil kilang kilel.)
15 Pil ehu, ke kak sewese noumw tohnsukuhlo en doadoahngki dahme e ese duwen Siohwa pwehn wiahda pilipil mwahu kan. Ele ke pahn kasalehiong iren mehn kasukuhl 35 en pwuhko Pereperenki Mour Kohkohlahte! me oaralape “Ia Duwen Atail Kak Wiahda Pilipil Mwahu?” Ahpw, ia duwen ma noumw tohnsukuhlo kapakapkier oh wiahier roporop ahpw apwalkihte wiahda pilipil? Ele e pahn pwunodada pwehki iren Paipel tohto dokedoke eh irairo. Ke kak ndaiong en doudouloale duwen mehn kahlemeng en Sises. Ia duwen Sises eh kin ketin wiahda pilipil kan? E mahsanih: “Ahnsou koaros I kin wia mehkan me kin kaperenda [Semeio].” (Wadek Sohn 8:29.) Kangoange noumw tohnsukuhlo en pein idek reh, ‘Sang dahme I roporopkier oh sukuhlkier duwen Siohwa, pilipil dah me pahn kaperenda?’ Sewese en kilang me pilipil ehu me kin kaperenda Siohwa kin wia pilipil mwahu.
16 Lih emen nan Chile, me kin onopki Paipel anahne wiahda pilipil kesempwal ehu. Eh peneinei men en ale doadoahk pweimwahu ehu me pahn kahrehiong en sohte kak iang towehda ekei mihting. Marianne, me kin onop reho koasoia: “I kangoange en doudouloale ia pahn sapwellimen Siohwa pepehm ong eh pilipilo. E pahn ketin kupwurperenkihda de nsensuwedkihla? I pil kangoangehki en kapakapkihong Siohwa duwen eh irairo oh tehk ia duwen Eh pahn ketin sapeng. Eri e sohte ale doadoahko oh sohte pwand, e diarada doadoahk ehu me kahrehda en kak iang towehda mihting koaros.” Tehk me Marianne sohte ndaiong tohnsukuhlo dahme e pahn wia, ahpw e sewese en doudouloale dahme e eseier duwen Siohwa. Imwilahn met, en tohnsukuhlo eh nanpwungmwahu rehn Siohwa oh pil Marianne, kehlailla. Marianne ndahki nah tohnsukuhlo: “E sukuhlki me Siohwa kin ketin apwalih kitail ma kitail mwohneki mahs atail kaudokiong Ih.”
Sewese noumw tohnsukuhl en Paipelo en sukuhlki wiahda pilipil kan me kin kaperenda Siohwa (Menlau kilang parakrap 15-16)b
KAPAI KAN ONG IRAIL ME KIN ESEHLA MWAHU SIOHWA
17. Dahme kitail men neitail tohnsukuhl kan en Paipel en pil sukuhlki?
17 Neitail tohnsukuhl kan kin sukuhlki soahng kesempwal tohto erein ar onopki Paipel. Re kin onopki tepin padahk kan en Paipel, me iangahki irair en me melahr akan, pweinen pweipwei sapahlo, oh Wehio. Re pil kin sukuhlki duwen koasoandien en atail pwihn, me duwehte koasoandien mihting kan, koasoandien elder kan, oh pwukoahn Governing Body. Ahpw kitail men neitail tohnsukuhl kan en sukuhlki laudsang soahng pwukat. Kitail men ren esehla mwahu Siohwa.
18. Kapai dah kan me irail kan me kin esehla Siohwa pahn ale?
18 E wia pwais kaselel ehu kitail en padahkih meteikan pwe ren esehla Siohwa! Rahnpwukat, irail kan me eselahr oh kin kaudokiong Siohwa kin ahneki mour me keieu nsenamwahu. (Mel. 25:12-15) Ni ahnsou kohkohdo, koaros me “loalokongkihla Koht mehlelo,” Siohwa, pahn ahneki mour soutuk. (1 Sohn 5:20) Ahpw pil mie kapai tohrohr ehu me kitail kak ahneki ahnsou wet. Paipel padahkihong kitail me Siohwa “kin ketin mwahngih” irail kan me kin nantihong en esehla oh poakohngala. (1 Kor. 8:3) Ei, atail Koht me Keieu Manamano kin ketin mwahngih oh wiahkin kitail kompoakepah kei. Met wia kapai me keieu kaselel ni atail kin esehla Koht mehlelo!
KOUL 84 Nantihong Ale Pwukoa
a Koakono “Dahme ke kak wia” nan iren mehn kasukuhl 05 en pwuhko Pereperenki Mour Kohkohlahte! nda: “Tepida wadek Paipel rahn koaros, ni omw doadoahngki pali me nda ‘Wadek Paipel Ehuehu Rahn.’”
b WEHWEHN KILEL: Kamwomwadahn nein Marianne tohnsukuhl en Paipelo eh sohte ale doadoahk ehu me kowohng.