Kas Lun Jeova el Moul
Kas Fulat Su Tuku Ke Buk Akluo lun Sam
OANA met kulansap lun Jeova, kut etu la oasr me srife puspus su fwa sun kut. Met sap Poul el simusla: “A elos nu kemwa su lungse in moulkin moul mutal in Kraist Jisus, elos fwa keok ke kolyai.” (2 Timote 3:12) Mea fwa kasre kut in muteng ke me srife a me kalyai puspus, a ke ma inge kut akpayeye oiyen paye lasr nu sin God?
Buk akluo inge ke buk limekosr nu fon ke sam el ase nu sesr me kasru. Sam ak 42 nu ke ak 72 akkalemye nu sesr la kut fwin lungse in kutangla in muteng ke me srife puspus, kut enenu in lulalfongi Jeova ke inkanek nu kemwa a in lutlutkin in tupan ke molela lal. Sie me lutlut na mwomwo pa inge nu sesr! Kas ke Buk Akluo lun Sam, el oana buk saye nukemwa ke Kas lun God, su ma na paye la el “moul a ku” nu ke pal inge.—Hibru 4:12.
JEOVA EL “NIEN MOLELA A KU” LASR
Oasr sie met Livai el muta in an saye oana met sruo. El asor na paye meyen el kofla som nu ke temple lun Jeova in orek alu, paenang el akkeyel sifwana, a el fwak: “Efu ku sumwoli in toasr, O ngunik, a efu ku tia misla insiuk? Kom fwinsrak in God.” (Sam 42:5, 11; 43:5) Fus inge sikyak ke pal puspus su el oru stanza tolu lun Sam 42 a 43 in toeni nu ke on sogofwanna. Sam ak 44 el sie me siyuk ke an Juda—sie mutanfwal su sun me keok, saap ke sripen orekma ke sruo lun an Assiria in len lal Togusra Hezekaia.
Sam ak 45, el on soko nu ke orekma in payuk lun sie togusra, a ma inge el sie kas palu ke Togusra Messaia. Sam tolu toko el akkalemyel Jeova oana “sie nien molela a ku,” “sie Togusra lulap fwin fwalu nu fon,” a “me loeyuk fulat.” (Sam 46:1; 47:2; 48:3, NW) Sam ak 49 el akkalemye ke inkanek na mwomwo la wangin kutena met “ku in sifwil molela met lel”! (Sam 49:7, NW) Met su orala sam oalkosr meet ke buk akluo inge pa mwen puspus natul Kora. Sam 50 su on akyu ke buk lun sam inge orekla sel Asap.
Kusensiyuk Puspus Ke Ma Simusla Eis Top Ka:
44:19—Mea se inge “an sin kosro lemnak [jackals, NW]”? Met sim lun sam el sramsramkin sie an in meun, su met anwuki we elos ekla mongo nen kosro lemnak puspus inge su pangpang jackal.
45:13, 14a—Su “an nutin togusra” su “fwa wisla nu sin togusra”? Tulik mutan se inge pa an nutin “Togusra ma patpat,” Jeova God. (Fwakyuk 15:3) El lumeyuk nu ke congregation lun met Kristian 144,000, su Jeova el nutela oana tulik nukemwa natul ke el akmusrayelosla ke ngun mutal lal. (Rom 8:16) “Tulik mutan” inge nutin Jeova, el “ako tari oana mutan pusla yunla nu sin mokul tumal”—Togusra Messaia.—Fwakyuk 21:2.
45:14b, 15—“Mutan virgin puspus” elos lumeyuk nu ke mea? Elos lumeyuk nu ke “u lulap” sin met puspus su wi ke alu paye, elos su wi a sang kasru nu sin met lula sin met akmusrala. Ke sripen elos moliyukla “liki keok lulap,” elos fwa oasr fwin fwalu ke pal se orekma in payuk lun Togusra Messaia el aksafyeyukla in kosrao. (Fwakyuk 7:9, 13, 14) In pal se inge, elos fwa arulanu “insemwomwo a engan.”
45:16—Ke inkanek fuka tulik mokul puspus fwa aolla papa matu tumun togusra? Ke pal se Jisus el isusla fwin fwalu, oasr papa matu puspus tumal fwin fwalu. Met inge nukemwa fwa ekla mwen puspus natul ke pal se el akmoulyelosyuk liki mise ke lusen Tausan Sie Yea Kolyuk lal. Kutu selos fwa srusrngiyuki oana “met fwisrak fwin fwalu nu fon.”
50:2—Efu ku Jerusalem el pangpang “saromromla a mwolana”? Ma inge tia ma ke sripen katoiyen an inge. An Jerusalem el kato a saromrom meyen an se inge orekmakinyuk sin Jeova a el sang mwolana nu ke an inge ke el filiye temple nu ka a siti lun togusra akmusrala lal.
Me Lutlut Nu Sesr:
42:1-3. Oana kosro hart ku deer mutan, su oasr ke sie an su arulanu pao a el arulanu malu ke kof, met Livai se el arulanu lungse in alu nu sin Jeova. El arulanu asor ke sripen el tia ku in alu nu sin Jeova ke Temple lal paenang ‘sroninmutal pa mongo nel len a fong’—wanginla kena lal in mongo. Ya kut fwa tia akkeye sie oiye in sang kulo meyen kut ku in alu nu sin Jeova wi met lili puspus?
42:4, 5, 11; 43:3-5. Fwin ke kutena sripe kut srikutla ke kitin pal liki congregation lun met Kristian, me esmakin ke asrouki mwomwo inge ke pal somla ku in kasre kut. Fwinne ma sikyak inge ku in akupaye pulakinyen asor lasr ke mutamwauk, ma inge ku in akesmakinye kut la God el nien molela lasr a kut enenu in tupanul ke me kasru.
46:1-3. Ke kutena ma upa su ku in sun kut, lulalfongi fukoko enenu in oasr yurosr la “God el sie nien molela a ku lasr.”
50:16-19. Wangin sumwos lun kutena met su kaskaskin kas kutasrik a oru ma koluk in sang aolla God.
50:20. Kut enenu in nunak munas ke ma koluk lun kutu met, a tia sramsramkin ma inge.—Kolosse 3:13.
“NGUNIK, TUPAN GOD MUKENA A TIA KASKAS”
Me sramsram ke sam puspus inge mutamwauk ke pre paye lal Devid tokin el orala ma koluk nu sel Batsiba. Sam ak 52 nu ke 57 akkalemye la Jeova el fwa molelosla su sang ma toasr lalos nu sel a tupanul ke me molela. In oana ma akkalemyeyuk in Sam 58 nu ke 64, ke lusen pal in me keok lal, Devid el tupan Jeova oana niyen molela lal. El fwak: “Ngunik, tupan God mukena a tia kaskas, tu fwinsrak luk ma sel me.”—Sam 62:5.
Oiyen kawuk futoto lasr nu sin Met Molela lasr enenu in mokle kut in yuk “on in fwakak mwolana lun el.” (Sam 66:2) In Sam 65 Jeova el kaksakinyuk oana sie met kulang su sang ma puspus, el akkalemyeyuk oana met molela in Sam 67 a 68, a Met Lango a Met Kasru in Sam 70 a 71.
Kusensiyuk Puspus Ke Ma Simusla Eis Top Ka:
51:12—Lun su “Ngun in akosten” Devid el siyuk in kasreyuk? Ma inge tia sramsramkin lungse ku ngun mutal lun God in kasrel Devid, a ma inge sramsramkin oiyen nunak lal Devid sifwana. El siyuk sin God lan sang nu sel sie kain in kena su ku in oru ma sumwos.
53:1—Ke oiya fuka sie met su fwak mu wangin God el “lalfon”? Oiyen lalfon ke fus inge tia sramsramkin la met inge el tia oasr lalmetmet yuro. Ma inge akkalemye la oiyen lalfon lun sie met ku in liyeyuk ke fwokin moul koluk a fokfok su akkalemyeyuk in Sam 53:1-4.
58:3-5—Ke inkanek fuka met koluk elos oana soko serpent? Kaskas kikiap su elos srumon nu sin met puspus el oana poison lun soko serpent. Elos kunausla e mwomwo lun met puspus, oana serpent soko el sang poison in kunausla monun ma moul. “Oana sie adder ku serpent su silongkas,” met koluk elos tia long kas ku me aksumwos.
58:7—Ke inkanek fuka met koluk elos “kofelik oana kof su surorla ke inkanek lalos”? Saap Devid el nunku ke kof puspus su suror ke infwalfwal puspus ke Fwal Mwolela. Kof ke infwalfwal puspus inge ku in sa orala in loal infwal ke sripen sronot upa, kof inge sa pa in paola ku wanginla. Ke ma inge Devid el pre a siyuk ke met koluk puspus inge in sa wanginla.
68:13—Ke oiya fuka “poun mwuli afla ke silfer, a unal ke gold rangrang”? Oasr kutu kain in mwuli su oasr tun gray ka a kutu oasr tun ke unal saromromelik. Fwin kalem lun fwatu sun unen mwuli el orala sie aten tun saromrom oana tun in gold. Devid el ku in pupulyukkin met meun Israel su kutangla ke meun su tuku liki sie meun nu ke sie mwuli—fukoko ke el soksok a lumal arulanu saromrom. In oana ke kutu scholar elos fwak, mu kas inge ku in orekmakinyuk pa nu ke sie ma su orekla sin sie met lun art, sie trophy, su utukla oana ma wap ku sruu ke sripen meun. Ke kutena oiya, Devid el lungse in sramsramkin kutangla puspus su Jeova el sang nu sin met lal ke elos meuni met lokwalok lalos.
68:18—Su met inge oana “me sang sin met”? Met inge elos pa met sruo su met Israel elos sruokye ke pal se elos eis Fwal Mwolela. Tok, met puspus inge sapkinyuk in sang kasru nu sin met Livai ke orekma lalos.—Ezra 8:20.
68:30—Mea kalmeyen me siyuk lal Devid inge in “kai kosro lemnak yen aa”? Ke kas pupulyuk Devid el sramsramkin met kulansap lun Jeova oana kosro lemnak puspus, a el siyuk sin Jeova in kaelos, ku in sruokye ku lalos in oru me akkoluk.
69:23—Mea kalmeyen ‘infwulwen met lokwalok puspus in rarrar’? Ikwe ke pukun nie el arulanu yok sripe in oru orekma upa, oana ke orekma in srukak a in us me utuk toasr. Ikwe ke pukun nie su rarrar el akkalemye la tula ku lun sie met. Devid el pre ka la met lokwalok nukemwa lal in tula ku lalos.
Me Lutlut Nu Sesr:
51:1-4, 17. Kut fwin oru ma koluk ma inge tia enenu in kunausla futoto lasr nu sin Jeova God. Kut fwin auliyuk, kut ku in lulalfongi la el fwa akkalemye pakoten nu sesr.
51:5, 7-10. Kut fwin orala ma koluk, kut ku in pre a siyuk sin Jeova in nunak munas ke sripen oiya koluk su kut usrui. Kut enenu in pre nu sel in aknasnasye kut, in akmwoye kut, in kasre kut in sisla oiyen sesumwos lasr in oru ma koluk liki insiesr, a in ase nu sesr sie nunak a inse mwomwo.
51:18. Ma koluk lal Devid aksensenye me insemwomwo lun mutanfwal sa nu fon. Paenang el pre nu sin God in akkalemye oiya mwo nu ke Saion. Ke kut oru ma koluk upa, ke pal puspus ma inge akkolukye inen Jeova a congregation lal. Kut enenu in pre nu sin God in akwanginyela me akkoluk su kut ku in orala.
52:8. Kut ku in “oana sogo sak olif folfol in loom sin God”—kalme pa kut ku in futoto nu sin Jeova a ku in orala fwako mwo puspus ke orekma in kulansap lasr nu sel—ke inkanek in akkalemye akosten lasr nu sel a ke kut inse mulala in eis kas in kai lal.—Hibru 12:5, 6.
55:4, 5, 12-14, 16-18. Orekma in lain lun mwen sifwana natul su pangpang Absalom a orekma in tukak lun met kai lal su pangpang Ehitofel su oasr lulalfongi lal nu sel oru Devid el an pulakin ngal upa ke insiel. Fwinne oinge, orekma koluk inge tia aksrikyela lulalfongi lal Devid nu sin Jeova. Kut tia enenu in nunku ke me aktoasr upa lasr in akmunasye lulalfongi lasr nu sin God.
55:22. Fuka kut ku in sang me utuk toasr lasr nu sin Jeova? Kut ku in oru ma inge ke inkanek tolu inge: (1) in pre nu sel ke ma upa lasr su kut nunku yok ka, (2) ke inkanek in lulalfongi paye ke Kas a u lal ke me kolyuk a me kasru, a (3) in oru ma kut ku in oru in akfusrasrye ma upa su sikyak nu sesr.—Soakas 3:5, 6; 11:14; 15:22; Filippai 4:6, 7.
56:8. Jeova el etu ma sikyak nu sesr a ke ma upa nu ke pulakin lasr ku me akasor su ma inge ku in sikyak nu sesr.
62:11. God el tia enenu me kasru su tuku sin kutena ma in eis ku. El pa sropon ku. ‘Ku ma lal.’
63:3. “Lung-kulang lun God el mwo liki moul” meyen fwin wangin ma inge, moul el wangin sripe. Kut lalmetmet kut fwin akkeye oiyen kawuk futoto lasr nu sin Jeova.
63:6. Pal in fong—su arulanu misla a wangin me akkoluk—kain in pal inge mwo nu ke orekma in sifwilpa muta nunku ke kutena ma.
64:2-4. Orekma in lesrik el ku in akkolukye e a oiya mwomwo lun sie met ninukin. Kut tia enenu in long ke kutena kain in lesrik su ku in akkalemye kutena ma nu sin met puspus.
69:4. In karungin misla pal nukemwa, kutupal sie inkanek sumwos a lalmetmet in “folokonang” ke inkanek in siyuk ke nunak munas, fwinne kut lulalfongi mu wangin ma koluk su kut oru.
70:1-5. Jeova el long me siyuk lasr ke pre ke pal se kut enenu na paye me kasru. (1 Tessalonika 5:17; Jemes 1:13; 2 Piter 2:9) God el ku in lela me srife in sikyak pal puspus, ne oinge el ase lalmetmet a ku tu kut in kutangla a in muteng ke ma inge. El fwa tia lela kut in srifeyuk yok liki ku lasr.—1 Korint 10:13; Hibru 10:36; Jemes 1:5-8.
71:5, 17. Devid el akkeye oiyen pulaik a ku ke el akkalemye lulalfongi lal nu sin Jeova ke el srakna fwusr—fwinne ke pal se el sun met yok a fulat met Filistia se su pangpang Golaiat. (1 Samuel 17:34-37) Met fwusr elos enenu in tupan a lulalfongi Jeova ke ma nukemwa su elos oru.
“Lela Fwalu Nu Fon In Tingtingi Ke Mwolana Lal”
On safla ke buk akluo lun Sam el akkalemye orekma in kolyuk lal Solomon, su lumeyuk pa nu ke oiya mwo puspus su fwa sikyak ye koko lun Messaia. Oasr me insemwomwo puspus su akkalemyeyuk ka—oana misla lulap, saflaiyen orekma koluk nukemwa, oasr kain in mongo pukanten fwin fwalu! Ya kut sie sin met puspus su fwa engankin me insemwomwo nukemwa inge a kutupa me insemwomwo lun Togusrai? Kut ku in fwinsrak nu ke sie sin met puspus su fwa engankin me insemwomwo nukemwa inge fwin, in oana met sim lun sam, kut insemwomwokin in tupan Jeova, a kut oru Jeova oana niyen molela a ku lasr.
“Tari pre lal Devid” ke kas inge: “Jeova God, God lun Israel lan kaksakinyuk, su mukena orala ma sakuruk: A el mwolana, in kaksakinyuk ma patpat; a lela fwalu nu fon in tingtingi ke mwolana lal. Amen a amen.” (Sam 72:18-20) Ke oiya oinge lela kut in kaksakin Jeova ke inse kemwa lasr a kaksakin e mwolana lal.
[Petsa ke sra 29]
Ya kom etu la su “an nutin togusra” el lumeyuk nu ka?
[Petsa ke sra 30, 31]
Jerusalem el pangpang “saromromla a mwolana.” Ya kom etu la efu?