Watchtower ONLINE LIBRARY
Watchtower
ONLINE LIBRARY
Kosraean
  • BIBLE
  • MWE RIT NUHKEWA
  • TOENI NUHKEWA
  • w06 12/1 sra 28-sra 31 par. 13
  • Kas lun Jeova el Moul

Wacngihn video ma oasr ke selection se inge.

Sislah kuluk, oasr error in loading video se.

  • Kas lun Jeova el Moul
  • Tauer in San Fwakak Togusrai Lun Jeova—2006
  • Sifac Srihsrihk
  • Mwe Lutlut Ma Oacna Sie
  • “OASR MET LULA FWA FOLOKLA”
  • (Isaia 1:1–12:6)
  • “JEOVA EL FWA PAKOMUTAL JEKOB”
  • (Isaia 13:1–35:10)
  • Kas Palu lal Isaia Akkeye Lulalfongi Lasr nu ke Kas lun God
  • Kas Fulat su Tuku ke Buk lal Isaia—II
    Tauer in San Fwakak Togusrai Lun Jeova—2007
  • Molela Nu Selos Kemwa Su Sulela Kalem
    Tauer in San Fwakak Togusrai Lun Jeova—2001
Tauer in San Fwakak Togusrai Lun Jeova—2006
w06 12/1 sra 28-sra 31 par. 13

Kas lun Jeova el Moul

Kas Fulat su Tuku ke Buk lal Isaia—I

“SU NGA fwa supala, a su fwa som kasr?” Ke me solsol inge sin Jeova God, Isaia mwen natul Emos el topuk: “Nga inge! Supeyula.” (Isaia 1:1; 6:8) Ke pal se inge, el eis sie orekma ku kunokon su oana sie met palu. Orekma in palu nukemwa lal Isaia simusyukla ke buk lal inge.

Simusyukla sin met palu se inge sifwana, buk lal Isaia el sramsramkin lusen pal su oasr ke yea 46, mutamwauk in yea 778 B.C.E. nu ke 732 B.C.E kutu. Fwinne koanon buk inge fwakak ke kas nukemwa su sang lain met Juda, Israel a mutanfwal puspus, tusruktu sifwen me sramsram yok ka tia ma nu ke nununku ku me selngawi. A, sifwe se meet ka ma nu ke ‘molela sin Jeova God.’ (Isaia 25:9) Paye la, kalmeyen en Isaia pa “Molela lun Jeova.” Me lutlut inge fwa akuteye ke kas fulat su tuku ke Isaia 1:1–35:10.

“OASR MET LULA FWA FOLOKLA”

(Isaia 1:1–12:6)

Baibel el tia akkalemye la kas palu su simusyukla ke sapta sie nu ke limekosr ke buk lal Isaia el akkalemyeyuk meet liki pal su Isaia el srusrngiyuki oana sie met palu ku tokin pal inge. (Isaia 6:6-9) Tusruktu, ma kalem ka u pa met Juda a met Jerusalem elos mas in ngun “ke ye nie me, aok nu ke sifwe.” (Isaia 1:6) Orekma in alu nu ke ma srolela oasr yen nukemwa. Met kol elos arlana koluk. Mutan puspus elos ekla inse fulat. Metu elos tia kulansap nu sin God paye ke inkanek su akinsemwomwoyel. Oasr masap nu sel Isaia in som a kaskas “pal puspus” nu selos su tia kalem ku lungse kutena etauk paye.

Oasr me sensen nu sin an Juda su tuku ke akwuk lun u lun met meun luo lun an Israel a an Syria in sruokye an se inge. In orekmakunul Isaia a tulik natul “oana me akul a oana mwenmwen,” Jeova el mwulela nu sin an Juda la mutanfwal luo inge an Syria a an Israel fwa tia kutangla. (Isaia 8:18, NW) Tusruktu, misla su wangin saflaiye fwa tuku ke inkanek in kolyuk lun “Fwisrak in Misla” mukena. (Isaia 9:6, 7) Jeova el fwa sang pa nununku nu sin an Assiria, mutanfwal se su el orekmakin oana “sikal lun mulat [lal].” Met Juda elos fwa som nu ke mutanfwal saye oana met sruo, tusruktu oasr “met lula selos mukena fwa foloko.” (Isaia 10:5, 21, 22) Nununku sumwos a paye fwa akpayeyuk ye kolyuk lun “sie srunak liki sruun Jesse.”​—Isaia 11:1.

Kusensiyuk Puspus Ke Ma Simusla Eis Top Ka:

1:8, 9​—Ke inkanek fuka an nutin Saion el “filiyuki oana sie imwen aktuktuk in nien grepu, oana sie loom in ima lun kukumber”? Kalmen ma inge pa ke pal se an Assiria el sruokye an Jerusalem, an se inge el ekla oana mutanfwal se su munasla na paye, oana sie imwen aktuktuk ku sie loom in imae lun kukumber. Tusruktu Jeova el kasrel a ke ma inge el tia lela an se inge in ekla oana an Sodom a Gomora.

1:18​—Mea kalmeyen kas inge: “Fwasru inge a lela kut in tukeni asiyuki”? Kas inge tia me solsol in sramsramkin ma puspus a orala akwuk a insese ka ke inkanek su met luo elos sramsram ka. A, fus inge el sramsramkin sie oiya in oakiya nununku sumwos su Jeova el su sie Met Nununku sumwos, el sang pal mwomwo nu sin met Israel in ekulla oiya lalos a aknasnasyelos la sifwana.

6:8a​—Efu ku kas inge “Nga” a “kasr” orekmakinyuk ke fus inge? Kas se inge “Nga” lumeyuk nu sin Jeova God. Kas se inge “kasr” el akkalemye la oasr sie pa met su welul Jeova. Aok, el pa “mwen sefwanna” nutul.​—Jon 1:14; 3:16.

6:11​—Mea kalmen kas lal Isaia inge ke el siyuk: “Leum putaka?” Isaia el tia siyuk la putaka el fwa akkalemye kas lun Jeova nu sin met nukemwa su srunga in long. A, el lungse in etu la putaka met inge su mas in ngun fwa tafwela na in akkolukye inen Jeova.

7:3, 4​—Efu ku Jeova el molella Togusra Ehas su arlana koluk? Togusra lun an Syria a Togusra lun an Israel elos orala akwuk in esalla Togusra Ehas liki tron lal a filiye sie met su fwa aollul oana met kol u su oasr ye ku lalos, tulik se natul Tabeel​—sie met su tia ma tuku ke sruf lal Devid. Nunak koluk inge lal Setan su Devil el fwa akkolukye a kunausla mwuleang ke Togusrai su akkalemyeyuk nu sel Devid. Jeova el molella Ehas in sang kasru in karungin sruf se su “Fwisrak in Misla” el fwa tuku ka.​—Isaia 9:6.

7:8​—Fuka Ifreim el “musalsalla” ke lusen yea 65? Orekma in supala met puspus lun togusra ke sruf sengoul liki anu a ke met sa puspus elos tuku a muta ke an inge mutamwauk “in len lal Pika togusra lun an Israel,” su tia pat tokin Isaia el palye ke kas palu inge. (2 Togusra 15:29) Oiya inge tafweyukla in sikyak nu ke len lal Togusra Isar-addon lun an Assiria, mwen se natul Senakerib su aolul. (2 Togusra 17:6; Ezra 4:1, 2; Isaia 37:37, 38) Orekma lun met Assiria inge in usla met puspus a in sifwilpa folokonulosma nu in an Samaria orek ke lusen yea 65 su akkalemyeyuk in Isaia 7:8.

11:1, 10​—Ke inkanek fuka Jisus Kraist el “sie srunak fwa sikyuk liki sruun Jesse” a el oayepa akkalemyeyuk oana “okal Jesse”? (Rom 15:12) Jisus el tuku “liki sruun Jesse” ku ke sruf lal Jesse. El tuku ke sruf lal Jesse ke inkanek lal Devid mwen nutul Jesse. (Mattu 1:1-6; Luk 3:23-32) Tusruktu, ke el eis ku in oana sie togusra ma inge ekulla akwuk in masrlol Jisus a sou lal ku papa matu nukemwa tumal. Ke sripen itukyang nu sel ku a mwal in sang nu sin met akosten nukemwa moul ma patpat fwin fwalu, Jisus el ekla “Papa Ma Patpat” tumalos. (Isaia 9:6) Ke ma inge, el “okan” papa matu nukemwa tumal, su welulang Jesse.

Me Lutlut Nu Sesr:

1:3. Fwin wangin lungse nu ke orekmakinyen moul lasr fwal nu ke ma Met Orekutla el siyuk sesr in oru ma inge ku in lumeyuk nu ke etauk lasr la el srikla liki etauk lun oxu ku soko kao mokul ku soko ass. Ke oiya saye, in akkeye kulo wi kaksak lasr nu ke ma nukemwa su Jeova el oru nu sesr fwa oru kut in srunga in akkalemye sie oiya su wangin etauk ka a in tia forla lukel.

1:11-13. Orekma nukemwa ke alu nu sin God su orek tia ke inse paye a pre mwosounkas nukemwa el tia me akinsemwomwoye Jeova. Orekma nukemwa lasr a pre lasr enenu in tuku ke sie nunak paye a inse mwomwo.

1:25-27; 2:2; 4:2, 3. Sruo a kunanela lun an Juda fwa aksafyeyukla ke pal se met lula nukemwa su auliyuk elos folokla nu in an Jerusalem a in folokonak alu paye. Jeova el akkalemye inkanek in pakoten nu sin met orekma koluk nukemwa su auliyuk.

2:2-4. Inkanek in moniyuk lasr in wi ke orekma in luti peng mwo lun Togusrai a ke orekma in oru met tuma lutlut sang me kasru mwomwo nu sin met ke mutanfwal puspus in lutlutkin inkanek in misla a in kafweang in akkalemye misla nu sin sie sin sie.

4:4. Jeova el fwa eisla, ku olla, oiya fokfok a ma koluk nukemwa ke sra ku orekma in akmas.

5:11-13. Fwin wangin oiyen nunak in sifwana karungin a in oru sulela lun sie met ke me akengan fwal nu ke lungse lal sifwana fwa kalmekin la el srunga in oru orekma fwal nu ke etauk.—Rom 13:13.

5:21-23. Met Kristian elder nukemwa, ku met liaung, elos enenu in fwasr liki in akkalemye la elos “lalmetmet ye mutalos sifwana.” Elos enenu pa in akkalemye nunak mwo in tia orekmakin me “nim wain” alukela ma fwal a elos enenu in fwasr liki orekma lun srisri.

11:3a. Me srikasrak lal Jisus a me luti nukemwa lal akkalemye la oasr me insemwomwo nu ke orekma in akkalemye sangeng sin Jeova.

“JEOVA EL FWA PAKOMUTAL JEKOB”

(Isaia 13:1–35:10)

Sapta 13 nu ke 23 pa kas in sensen upa sang lain mutanfwal puspus. Tusruktu, “Jeova el fwa pakomutal Jekob” ke el lela sruf nukemwa lun Israel in folokla nu in an selos. (Isaia 14:1) Ke kas se su akkalemyeyuk ke kunanela lun an Juda su oasr in sapta 24 nu ke 27 oasr pa kas in mwulela ka nu ke orekma in sifwilpa akmwoye an se inge. Jeova el akkalemye mulat lal ke “met srui lun Ifreim [Israel]” meyen elos orek kawuk nu sin an Syria a el akkalemye pa mulat lal ke “met tol a met palu” lun Juda meyen elos orek kawuk nu sin an Assiria. (Isaia 28:1, 7) Kas se inge we el akkalemyeyuk nu sel “Eriel [Jerusalem]” meyen el “mutamwauk in oatula nu Ijipt” in suk me loeyuk ku kasru. (Isaia 29:1; 30:1, 2) Fwinne oinge, molela el palyeyuk tari nu sin met puspus su akkalemye lulalfongi lalos nu sin Jeova.

Oana ‘laion fwusr ngutngut fwin ma kunalos,’ Jeova el karungin “Eol Saion.” (Isaia 31:4) Oasr pa sie mwulela: “Liye! Sie togusra fwa leum in sumwosmwos.” (Isaia 32:1) Fwinne me aksangeng lun an Assiria nu sin an Juda el oru “met roso lun misla” elos in arulanu tung, Jeova el mwulela ka la met lal fwa akkeyeyukla, el “fwa nunak munas ke ma koluk lalos.” (Isaia 33:7, 22-24) “Jeova el mulat lain mutanfwal nu kemwa, a koskusrok lain un met meun lalos nu kemwa.” (Isaia 34:2) An Juda fwa tia musalla pal nukemwa. “Yen mesis a fwal pao fwa insemwomwo; a an musrasra fwa engun, a fwarngelik oana ros.”​—Isaia 35:1.

Kusensiyuk Puspus Ke Ma Simusla Eis Top Ka:

13:17​—Ke inkanek fuka met Midia elos tia nunku ke silfer, a ke gold, elos fwa tia engun ka? Met Midia a met Persia elos nunku a aksaokye mwolena su tuku ke orekma in sruokye anu yok liki ma wap su sruu ke meun. Oiya inge akpayeyuk ke ma sikyak in len lal Sairus, su sang alu gold a silver nukemwa nu sin met sruo nukemwa su folokla nu ke an selos su Nebukadnezzar el eisla liki temple lun Jeova.

14:1, 2​—Fuka met lun God “fwa esalos met sruo su elos met sruo nu selos meet” a “elos fwa leum fwin met akkemkatu lalos”? Kas inge akpayeyuk nu sin met puspus oana Daniel, su eis orekma mwomwo a fulat in an Babulon ye kolyuk lun met Midia a met Persia; Ester, su ekla mutan kasra se lun an Persia; a Mordikai, su srusrngiyuki oana prime minister se lun an Persia nufon.

20:2-5​—Ya Isaia el fwasr koflufol na paye ke lusen yea tolu? Isaia el ku in sarukla nuknuk lik lal lukel mukena a fwasr orekmakin kutu me afyuf nu ke manol.​—1 Samuel 19:24, footnote, NW.

21:1​—An fuka se pangpang “yen mesis lun mwea”? Fwinne an Babulon el tia on apkurun nu ke kutu mwea, an se inge el orekmakinyuk nu ke oiya se inge. Sripen ma inge pa kof ma tuku ke infwal Eufrates a Tigris orala sronot nu ke an se inge ke yea nukemwa, su orala sie “mwea” nu ke an su sroksrok a furarrar.

24:13-16​—Ke inkanek fuka met Ju elos fwa oasr “in masrlon mutanfwalu, oana usruk lun soko sak oliv, oana ma telani ke pal in kosrani grep tari”? In oana ke kutu fwako su tia pus lula ke soko sak ku ke niyen grepu tokin pal in kosrani, oinge e fwa oasr met puna su fwa moulla ke kunanula lun an Jerusalem a an Juda. Paenang yen nukemwa met su moliyukla elos muta we, fwinne ke “yen kutulap [an Babulon]” ku ke “tuka nukemwa ke mwea [lun Mediteranean],” elos fwa sang mwolana nu sin Jeova.

24:21​—Su “un met fulat su on lungu,” a “togusra puspus lun fwalu”? “Un met fulat su on lungu” ku in sramsramkinyuk nu ke u lun ngun fokfok. Ke ma inge, “togusra puspus lun fwalu,” el lumeyuk nu sin met kol puspus lun fwalu, su oasr ku lun dimon yurulos.​—1 Jon 5:19.

25:7​—Mea se inge “me afyuf su afwunye mutanfwal nukemwa, a luslus su elakelik fwin mutanfwal nukemwa”? Me pupulyuk se inge el akkalemye yok ke met lokwalok koluk luo emeet lun metu​—ma koluk a mise.

Me Lutlut Nu Sesr:

13:20-22; 14:22, 23; 21:1-9. Kas palu nukemwa lun Jeova akpayeyuk pal nukemwa, oana ke ma sikyak nu ke an Babulon.

17:7, 8. Fwinne pus sin met Israel elos tia long, oasr kutu sin met elos ngetak nu sin Jeova. Ke inkanek oapana inge, oasr kutu sin met ke Christendom ku nu sin met su wi ke alu kikiap elos lungse long ke peng mwo lun Togusrai.

28:1-6. Met Israel elos fwa kuf sin met Assiria, tusruktu God el fwa molela met lulalfongi nukemwa su oaru a paye. Oasr fwinsrak lun met sumwosmwos in pal in nununku lun Jeova.

28:23-29. Jeova el aksumwosye met lulalfongi nukemwa su oaru a paye fwal nu ke ma enenu lalos a ke oiya su sikyak nu selos.

30:15. Ke orekma in molela lun Jeova, kut enenu in akkalemye lulalfongi paye ke inkanek in “mongla,” ku in tia suk fwinsrak nu ke molela ke inkanek in kasru ke akwuk lun met. Kut fwin “misla” a tia sangeng, kut akkalemye pa lulalfongi paye nu ke ku lun Jeova in karungin kut.

30:20, 21. Kut ‘liye’ Jeova a “long” pusren molela lal ke kut akos ma nukemwa el sapkin ke inkanek lun Kas lal, Baibel, a ke “met kulansap oaru a lalmetmet.”​—Mattu 24:45.

Kas Palu lal Isaia Akkeye Lulalfongi Lasr nu ke Kas lun God

Kut ku in akkalemye na paye kulo lasr nu ke kas lun God su oasr ke buk lal Isaia! Kas palu nukemwa su akpayeyuk tari akkeye lulalfongi lasr la ‘kas lun Jeova su fwala liki oalul fwa tia foloko nu yurol a wangin sripe.’​—Isaia 55:11.

Na fuka nu ke kas palu nukemwa kel Messaia, oana ma simusyukla in Isaia 9:7 a 11:1-5, 10? Ya ma inge nukemwa tia akkeye lulalfongi lasr nu ke akwuk lun God ke molela lasr? Oasr pa ke buk inge kas palu puspus su akpayeyuk ke pal lasr inge, ku e fwa akpayeyuk ke pal fwasru. (Isaia 2:2-4; 11:6-9; 25:6-8; 32:1, 2) Paye, buk lal Isaia el siepa me akpayeye la “kas lun God el moul”!​—Hibru 4:12.

[Petsa ke sra 28]

Isaia a tulik nukemwa natul elos “oana me akul a oana me mwenmwen nu in an Israel”

[Petsa ke sra 28, 29]

Jerusalem el oana “imwen aktuktuk ke niyen grepu”

[Petsa ke sra 30]

Fuka met in mutanfwal nukemwa kasreyuk elos in “tukye kutlas natulos nu ke plau”?

    Kosraean Publications (2008-2026)
    Log Out
    Log In
    • Kosraean
    • Share
    • Preferences
    • Copyright © 2026 Watch Tower Bible and Tract Society of Pensylvania
    • Masap nuhke Orekmakihnyac
    • Privacy Policy
    • Privacy Settings
    • JW.ORG
    • Log In
    Share