Erlinnartuut toqqortaq nassaarineqartoq Makarios-Biibilip oqaluttuassartai

ILISIMATUUP 1993-imi Russit Atuagaateqarfissuanni Sankt Petersborgimiittumi nassaarai atuagassiarpaaluit Orthodox Review-it pisoqaanermit kajortissimasut. Atuagassiat 1860-imit 1867-imoortut quppernerisa akornanni ippoq erlinnartuut ukiuni 100-nit amerlanerusuni tamanut toqqortaasimasoq, tassa Biibilip atuagartai hebriiarisuut tamarmik, imaluunniit „Testamentitoqaq“, russisuunngortitaq.

Biibilimik nutserisut tassaapput Mikhail Jakovlevitj Glukharev, mattuffimmi paarsisutut Makariositut ilisimaneqartoq, aamma Gerasim Petrovitj Pavskij. Marluullutik russit-ortodoksit ilagiivinut ilaasortaapput nuimasut, oqaatsinillu ilisimatuujullutik. Angutit taakkua 1800-kkut aallartilaarneranni suliaminnik aallartitsineranni Biibili tamarmi russit oqaasiinut suli nutserneqarsimanngilaq.

Taamanikkut Biibili slaverisuutoqqanut, oqaatsinut ullumikkut russit oqaasiinut siuliusunut, nutsigaq nassaassaavoq. 1800-kkulli qiteqqunneranni slaverit oqaasitoqaat qangarsuarli atorneerutereersimapput; oqaatsit taakkua taamaallaat palasit naalagiartitsinerminni atortarpaat. Pissutsit tamatumunnga assingusut aamma Kangiani atuussimapput, tamaani katuullit Romalerisut ilagiivisa Biibili latinerisooq kisiat pigisimammassuk, massa latinerit oqaasii ukiorpassuit siornatigulli atorneerutereersimagaluartut.

Makariosip Pavskijllu Biibilip inuinnarnit pissarsiarineqarsinnaalernissaa suliniutigisimavaat. Suliaannik qangarsuarli puiorneqarsimasumik nassaarnikkut Ruslandip atuakkiornikkut upperisarsiornikkullu kingornussaasa ilaat pingaartoq pigineqaleqqippoq.

Kisianni Makarios aamma Pavskij kikkuuppat? Aammalu sooq Biibilimik inuinnaat oqaasiinut nutseriniarnerminni akerlilersorneqarsimappat? Taakkua oqaluttuassartaat Biibilimik asannittunut tamanut alutornarlunilu uppernikkut nakussatsinnartuuvoq.

Biibilimik russisuumik atorfissaqartitsineq

Biibilimik inuinnaat oqaasiinut nutsikkamik pisariaqartitsinermik paasinnittut Makarios Pavskijlu siullersarinngilaat. Russit zariata Peter I-ip, imaluunniit Piitarsuup, ukiunik hundredenik siusinnerusukkut tamanna aamma paasisimavaa. Soqutiginarpoq taassuma Allakkat Illernartut ataqqinnittumik isigisimammagit imalu oqarnerarneqarsimalluni: „Biibili atuakkanit allanit tamanit pingaarneruvoq inuullu Guutimut tullerminullu pisussaaffiinik tamanik imaqarpoq.“

Taamaattumik 1716-imi Piitarsuup atorfilittani peqquai nammineq akiligassaminik biibilimik Amsterdamimi naqiterisitsissasut. Quppernerinngooq tamarmik russisoortaqarlutillu Hollandimiusoortaqassapput. Ukioq ataasiinnaq qaangiuttoq, 1717-imi, Kristumiut Allagaataat Griikerisuut, imaluunniit „Testamentitaaq“, naammaseriikatappoq.

1721-mi Allakkat Hebriiarisuut Hollandimiusuunngortitat sisamanik atuagartallit naqiterneqarput. Quppernerni tamani inissaqarpoq russisuunngortitap kingorna inissinneqarfissaanik. Peterip biibilit russit-ortodoksit ilagiivisa ’isumalioqatigiivinut illernartunut’ — ilagiit upperisarsiornikkut oqartussaannut qullerpaanut — tunniuppai naqiterneqarnissaat agguaanneqarnissaallu isumagissammatigik. Isumalioqatigiilli tamanna isumaginngilaat.

Ukiut sisamat inorlugit qaangiuttut Piitarsuaq toquvoq. Biibilii qanoq pippat? Quppernerini russisuunngortitamut inissaagaluit allaffigineqanngisaannarput. Biibilit qaleriiaarsuanngorlugit kiilerimut inissinneqarput tassanilu aqiliulerlutik — kingorna ataasinnguamilluunniit ajoquserneqarsimanngitsortaarullutik! Ilagiit isumalioqatigiivi aalajangersimapput „sinneruttut tamaasa niuertunut akigissallugit“.

Nutseriniarluni ilungersornerit aallartipput

1812-imi John Paterson, British and Foreign Bible Society-mi ilaasortaq, Ruslandimut tikippoq. Biibililiorniaqatigiiffimmik pilersitsinissamik soqutiginninnermik Sankt Petersborgip silassorissortaasa akornanni Paterson pilersitsivoq. Decembarip 6-iani 1812-imi — ukiumi russit sakkutuuisa Napoleon I-ip sakkutuuinik isaasunik ajugaaffiginniffigisaanni — zarip Alexander I-ip russit biibililiorniaqatigiiffiannik pilersitsiniarluni qinnuteqaat akuersissutigaa. 1815-imi zari peqqusivoq peqatigiiffiup siulittaasuata, prinsip Aleksandr Golitsynip, ilagiinni isumalioqatigiit aqutsisuusut siunnersuuteqarfigissagai ’russittaaq namminneq oqaatsiminnik Guutip oqaasianik atuarsinnaalernissamut periarfissinneqarnissaannik’.

Allakkat Hebriiarisuut oqaatsinit allassimaqqaataannit russit oqaasiinut toqqaannartumik nutserneqarnissaannik akuersissutiginninneq ajunngeqaaq. Griikerisuunngortitatoqaq Septuaginta Allakkat Hebriiarisuut slaverisuutoqqanut nutserneqarneranni tunngaviusimavoq. Biibilimik russisuunngortitsisussat ilisimatinneqarput nutserinermut tunngavissat pingaarnerit tassaassasut eqqorluassuseq, erseqqissuseq akuissuserlu. Biibilimik russisuunngortitsiniarluni ilungersornerit tamakku qanoq pippat?

Biibilimik nutseriniarneq akornuserneqarluinnarpa?

Upperisarsiornikkut naalakkersuinikkullu allaanerusumik sunniisoqalersinnaanera ilagiit naalakkersuisullu iluini pissusitoqqanik aalajangiusimanninniartunit erniinnaq sillimaffigineqalerpoq. Ilagiinnilu siuttut ilaat oqarniartalerput slaverisuutoqqat — oqaatsit naalagiartitsinermi atorneqartartut — russit oqaasiinit pitsaanerusumik Biibilip oqariartuutaanik ersersitsisinnaasut.

Tamatuma kingunerisaanik Russit Biibililiorniaqatigiiffiat 1826-mi atorunnaarsinneqarpoq. Nutsikkat arlalinnik tuusintillit biibililiorniaqatigiiffiup suliarisimasai ikuallanneqarput. Tamatumalu nassatarisaanik ileqqulersuutit ileqqutoqqallu pingaarninngortinneqarput Biibililu pingaannginnerutinneqalerluni. Katuullit Romalerisut ilagiivisa 1836-mi imatut peqqussuteqarnermikkut najoqqutassiissutigisaat ilagiit isumalioqatigiivisa malippaat: „Inuinnaap Guutimik mianerinnittup kialuunniit Allakkanut tusarnaarnissaa inerteqqutaanngilaq, Allakkalli immikkoortuisa ilaannik, ingammik Testamentitoqqamik, ilitsersuisoqarani atuarnissaq inerteqqutaavoq.“ Taamaalilluni Biibilimik nutseriniarneq akornuserneqarluinnarsorinarpoq.

Pavskijp nutsigaa

Taamaalinerani Gerasim Pavskij, hebriiarit oqaasiinik ilisimatooq, Allakkanik Hebriiarisuunik russisuunngortitsinialerpoq. Tussiaatit-nik nutserinini 1821-mi naammassivaa. Nutsigaa zarip erniinnaq ilassivaa, sulilu januaari 1822 nalliutinngitsoq tamanut saqqummiunneqarpoq. Ilassilluarneqaqaaq aqqaneq-marloriarlunilu naqiteqqinneqartariaqarluni — ataatsimut 100.000-inngorlugu!

Pavskijp peqqissaartumik suliaa oqaatsinik ilisimatuut teologillu ilarpassuinit nersualaarneqaqaaq. Angutitut pisuusaanngitsutut unneqqarissutullu, akornusiinianit pisassaanngitsutut, eqqaaneqarpoq. Oqaluffeqarfik Russit Biibililiorniaqatigiiffiannut akerlilersuigaluartoq isumaqartoqaraluartorlu biibililiorniaqatigiiffik allanertat soqutigisaannik ingerlatsisuusoq, professorip Pavskijp ilinniarnertuunngornianut oqalugiartarnermini Biibilip versiinik russisuunngortitsisarnini ingerlatiinnarpaa. Ilinniartitaasa alutorsartut nutsigaa assamminnik allallugu assilisarpaat piffissallu ingerlanerani suliaa tamaat pigilerlugu. 1839-mi sapiiserlutik ilinniarfissuup naqiteriviani 150-inngorlugu naqiterpaat — nakkutilliisunit akuerineqaqqaaratik.

Pavskijp nutsigaa atuartunit assut nuannarineqarpoq, piumaneqarneralu annertusiartuinnarpoq. 1841-mili kinaassutsiminnik isertuussisut ilagiinni isumalioqatigiinnut naammagittaalliuuteqarput nutsikkap tamatuma „navianaataa“ pillugu, oqaatiginiarneqarluni ortodoksit ajoqersuutaannik saneqqutsisuusoq. Ukiut marluk qaangiuttut isumalioqatigiit ima peqqussuteqarput: „G. Pavskijp Testamentitoqqamik nutsigaanik assammik assilisat naqitikkallu tamarmik arsaarinnissutigineqassapput suujunnaarsinneqarlutillu.“

Guutip aqqa naalannartinneqarpoq

Taamaakkaluartorli tassa Pavskij Biibilimik nutserinissamik soqutiginnilersitsisinnaasimavoq. Aammattaaq apeqqummut pingaartumut allamut atatillugu siunissami nutseriumaartussanut najoqqutassiivoq, tassa Guutip aqqanik atuinermut atatillugu.

Russeq ilisimatooq Korsunskij ima nassuiaavoq: ’Guutip ativia, aqqini tamani illernarnerpaaq, hebriiarit naqinnerinik sisamanik allanneqarsimavoq, יהוה, ullumikkullu taaneqartarpoq: Jehova.’ Biibilimik nutsikkani pisoqaanerusuni ateq immikkut ittoq tamanna Allakkani Hebriiarisuuniinnaq tuusintilikkuutaariarluni atorneqarpoq. Juutilli kukkullutik isumaqalersimapput Guutip aqqa illernaqigami allanneqartussaanngitsoq taaneqartussaananiluunniit. Tamanna pillugu Korsunskij ima oqarpoq: ’Oqalunnermi allannermiluunniit taarsiullugu atorneqarajussimavoq Adonaj, oqaaseq nalinginnaasumik „Naalagaq“-mik nutserneqartartoq.’

Guutilli aqqanik atuisarunnaarsimanermut pissutaasoq tassaavoq upperisapalaaqarneq pissutigalugu siooraneq, tassaanani Guutimik mianerinninneq. Guutip aqqanik atuinaveersaarnissaq Biibilimi sumiluunniit kajumissaarutigineqanngilaq. Guutili Mosesimut ima oqarsimavoq: „Israelikkut ima oqarfigissavatit: ’Uannik ilissinnut aallartitsisoq tassa [Jehova] siuaasassi Guutiat, . . .’ Tassa atera naassaanngitsumut aterisara, tassa ateriumasara kinguaariikkuutaani.“ (2 Moses 3:15) Guutimik pallorfiginnittut Biibilimi ima kajumissaarneqartuarput: „Qutsavigisiuk [Jehova], aqqa torlorfigisiuk.“ (Jesaja 12:4) Taamaakkaluartorli Biibilimik nutserisut amerlanersaat juutit upperisapalaavat malillugu Guutip aqqanik atuinngillat.

Pavskijlli tamanna maliinnanngilaa. Taassuma Tussiaatit-nik nutsigaannaani ateq Jehova 35-t sinnerlugit nassaassaavoq. Nakimaassusia taassuma nalaani inuusut ilaannut pingaarutilimmik sunniuteqarpoq.

Mattuffimmi paarsisoq Makarios

Pavskijp nalaani inuusoq taanna tassaavoq mattuffimmi paarsisoq Makarios, russit-ortodoksit ajoqersuiartortitaat oqaatsinik ilisimasalissuaq. Arfineq-marluinnarnik ukioqarluni russisut allannerit naatsut latinerisuunngortissinnaalereersimavai. 20-nik ukioqarluni hebriiarit, tyskit franskillu oqaasii sapinngilai. Maniguuttuunini Guutimullu akisussaassuseqarnerminik ilisimannilluarnini imminut tatigivallaalinnginnissamut iluaqutigaa. Oqaatsinik ilisimatuunut immikkullu ilisimasalinnut allanut siunersiuiuartarpoq. (Qup. 30-mi nangissaaq)

Ruslandimi ajoqersuiartortitatut sulinerup iluarsaqqinneqarnissaa Makariosip kissaatigaa. Isumaqarpoq kristumiussutsip Ruslandimi musliiminut juutinullu siaruarterneqarsinnaalinnginnerani oqaluffeqarfik ’atuarfinnik pilersitsiortornermigut biibilinillu russisoortunik agguaassinermigut inuiassuarnik qaammarsaaqqaartariaqartoq’. 1839-mi marsiugaa Makarios Sankt Petersborgimukarpoq Allakkat Hebriiarisuut russisuunngortinnissaannut akuerineqarnissani neriuutigalugu.

Makariosip Jesajap allagai aamma Jobimik allakkat nutsereersimavai. Allakkalli Hebriiarisuut russisuunngortinnissaannut ilagiinni isumalioqatigiinnit akueriumaneqanngilaq. Ilami paasitinneqarpoq tamanna puiuinnassagaa. 1841-mi apriilip 11-ani ilagiinni isumalioqatigiit aalajangerput Makariosip ’peqqissiminini takutissagaa sapaatit-akunnerini pingasunit arfinilinnut biskoppip angerlarsimaffiani Tomskimiittumi qinusarnikkut seeqqumiartarnikkullu nalunngeqatiginnissutsiminik saliinermigut’.

Makariosip sapiilluni aalajangiusimanninnera

1841-mi decembarimit 1842-mi januaarimut Makariosip ’peqqissiminerminik takutitsinini’ ingerlappaa. Tamannali naammassiniariarlugu Allakkat Hebriiarisuut sinneri nutserlugit aallartippoq. Allakkanik Hebriiarisuunik Pavskijp nutsigaanik pissarsisimavoq namminerlu nutsikkaminik misissuinermini atorlugu. Pavskijtut pilluni Guutip aqqa isertuukkusunngilaa. Ateq Jehova Makariosip nutsigaani 3500-riarluni nassaassaavoq!

Makariosip nutsikkami assilineri ikinngutiminut tapersersuisunut nassiuppai. Assilineri assammik allatat ikittunnguit kaaviiaalerput, saqqummersinneqarnissaali oqaluffeqarfimmit akimmisaartinneqartuarsinnarpoq. Makarios aalajangerpoq nutsikkani nunani allani ilisimaneqalersinniarniarlugu. Aallarnissanili sioqqutitsiarlugu napparsimalerpoq kinguninngualu toqulluni, 1847-mi. Biibilimik nutsikkami saqqummersinneqarnissaa angumerinngitsoorpaa.

Kiisami saqqummersinneqarpoq

Piffissap ingerlanerani naalakkersuinerup upperisarsiornerullu iluini isummat allanngoriartulerput. Inuit oqaasissaqaqataaneruleqqipput, 1856-imilu ilagiinni isumalioqatigiit Biibilimik russisuunngortitsinissamut akuerseqqipput. Taamatut pissutsit pitsaanerulermata Makarios-Biibili 1860-ip 1867-illu akornanni atuagassiaarakkuutaarlugu Orthodox Review-mi saqqummersinneqarpoq, ima qulequtserlugu: An Experiment of Translation Into the Russian Language (Russit oqaasiinut misiligutaasumik nutsigaq).

Biskoppiuneq Filaret Tjernigovimeersoq, russit atuakkiaannik upperisarsiornermut tunngasunik immikkut ilisimasalik, Makarios-Biibilimik ima naliliisimavoq: „Nutsigaa allakkanik hebriiarisuunik najoqqutarinnilluinnarpoq, oqaatsillu nutsikkami atorneqartut allanngorartuunngillat sammineqartumullu naleqquttuullutik.“

Kisianni Makarios-Biibili inuinnarnut siaruarterneqanngisaannarpoq. Ilami puiorluinnarneqarpoq. Kiisami 1876-imi Biibili tamarmi, Allakkat Hebriiarisuut Griikerisuullu, ilagiit isumalioqatigiivisa akuersineratigut russisuunngortillugu naammassineqarpoq. Nutsigaq tamanna ilagiit isumalioqatigiivisa nutsigaannik taaneqartarpoq. Massa Makarios Pavskijlu akimmisaartinneqarsimaqisut, taakkua nutsigaat russit-ortodoksit ilagiivisa nutsertitaannut ’pisortatigoortumut’ tamatumunnga tunngaviupput. Nutsikkamili tamatumani Guutip aqqa hebriiarisuumi atorneqarfiisa ilaannamininnguanni taamaallaat atorneqarsimavoq.

Makarios-Biibili ullumikkut

Makarios-Biibili 1993 tikillugu toqqortaasimavoq. Siuliani oqaatigineqareersutut biibili taama ittoq ataaseq Russit Atuagaateqarfissuanni atuakkanut qaqutigoortunut immikkoortortaqarfimmi atuagassiani pisoqqani Orthodox Review-niittoq nassaarineqarsimavoq. Jehovap Nalunaajaasuisa biibilip tamatuma kikkunnit tamanit atuarneqarsinnaalernissaa assut iluatinnartissimavaat. Ruslandimi Jehovap Nalunaajaasuisa Upperisarsiornikkut Kattuffiat Makarios-Biibilimik assiliinissamut naqiterinissamullu atuagaateqarfimmit akuerineqarpoq.

Taava Jehovap Nalunaajaasuisa biibili taanna 300.000-ingajanngorlugu Italiami naqiterpaat, Ruslandimi nunanilu russisut oqaluffiusuni allarpassuarni agguaanneqarnissaa siunertaralugu. Biibilimik naqitikkap tamatuma imarai Makariosip Allakkat Hebriiarisuut ilaata annersaanik nutsigaa, Tussiaatit Pavskijp nutsigai kiisalu ilagiit ortodoksit Allakkanik Griikerisuunik nutsigaat ilagiinni isumalioqatigiinnit akuerisaasoq.

Januaarimi 1997-imi Sankt Petersborgimi Ruslandimiittumi tusagassiortunik katersortitsinermi biibili taanna saqqummersinneqarpoq. (Takuuk qupperneq XX.) Biibili nutaaq tamanna qularnanngivissumik russinut atuartunut paasissutissiillunilu ineriartuutaassaaq.

Makarios-Biibilimik saqqummersitsineq upperisarsiornikkut atuakkiornikkullu ajugaaneruvoq! Aammattaaq oqaatsit Jesaja 40:8-miittut ilumuussusiannik uppernikkut nakussatsinnartumik eqqaasitsivoq: „Ilumut ivikkat panertarput naasullu toqusarlutik, Guutittali oqaasia naassaanngitsumik atassaaq.“ (wE 15/12 97)

[Qupp. 26-mi assiliartaq]

Russit Atuagaateqarfissuat, erlinnartuutip toqqortap nassaarineqarfia

[Qupp. 26-mi assiliartaq]

Piitarsuup Biibili russisuunngorlugu saqqummersinniarsimagaluarpaa

[Suminngaanneernera]

Corbis-Bettmann

[Qupp. 27-mi assiliartaq]

Gerasim Pavskij, Biibilimik russisuunngortitseqataasoq

[Qupp. 28-mi assiliartaq]

Mattuffimmi paarsisoq Makarios, biibilip russisoortup taaguuteqaatigisaa