’Sunaana sallusuissut?’

ANGUTIT marluk imminnut naapittut assigiinngitsorujussuupput. Aappaa tassaavoq naalakkersuisoq, misigittaalluni, angusaqarusulluni pisuujullunilu, tamanit pingaarnerutillugu angusaqarluarniartoq. Aappaalu tassaavoq ajoqersuisoq, pisuussutit tusaamasaalluarnerlu soqutiginagit allat inuuneri annaanniarlugit inuunerminik pilliuteqarnissamut piareersimasoq. Soorunami angutit taakku marluullutik isumaqatigiinngillat. Ingammik ataaseq aalajangersimasoq assigiinngilluinnartumik isumaqarfigaat — sallusuissut.

Angutit taakku tassaapput Pontius Pilatus Jesus Kristusilu. Jesus pinerluttuliortutut unnerluutigineqartutut Pilatusimut pisinneqarpoq. Sooq? Jesusip suna pissutaanersoq nassuiarpaa — nassuiarlugulu sooq nunarsuarmut pisimalluni kiffartuussininilu naammassiniarlugu. Ingammik manna pissutaavoq: Sallusuissut. Ima oqarpoq: ’Inunnguutigalugulu nunamut pissutigaara sallusuissut nalunaajaatigissallugu. Sallusuissummit pisup nipiga tusararaa.’ — Juánase 18:37.

Pilatus maluginiarnartumik qisuariarluni ima aperivoq: ’Sunaana sallusuissut?’ (Juánase 18:38) Akissutaa soqutiginerpaa? Immaqa naamik. Jesus ilumoortumik aperineqaraangami akisarpoq, Pilatusili akinngilaa. Biibilimilu allassimavoq Pilatus aperisimatsiaannarluni inimit oqaloqatiginnittarfimmit anisoq. Nunap naalagaa Romamiu qularpasilluni aperisimagunarpoq, soorlu oqarniartoq: ’Sallusuissut? Sunaagami? Sallusuissummik nassaassaqanngilaq!’a

Ullumikkuttaaq qularluni sallusuissummik isiginninneq nalinginnaavoq. Inuppassuit isumaqarput sallusuissut assigiinngitsumik isigineqarsinnaasoq — allatut oqaatigalugu inummut aalajangersimasumut sallusuissutaasoq inummut allamut sallusuissutaasariaqanngitsoq, tamarmik isumaqatigiinngikkaluarlutik ilumoorsinnaasut. Isuma tamanna ima nalinginnaatigimmat immikkut taaguuteqarpoq: ’relativisme’. Illittaaq sallusuissut taama isumaqarfigaajuk? Taamalu isumaqaruit isuma tamanna akuerisimaviuk misissoqqisaaqqaarsimanagu? Taama isumaqanngikkaluaruilluunniit nalunngiliuk eqqarsariaaseq tamanna inuuninnut qanoq sunniuteqartigisimasoq?

Sallusuissummut saassussineq

Pontius Pilatusip siulliulluni sallusuissutivimmik eqqarsaat apeqqusersimanngilaa. Qularneq taama ittoq tassaasimavoq filosoffit ilaasa Griikeritoqqat inuunerminni suliaminni pingaarnerutitaat! Ukiut 500-it Pilatus sioqqullugu Parmenides (Europami metafysikkip pilersitsisuanik taaneqartoq) isumaqarsimavoq ilisarsineq piviusoq anguneqarsinnaanngitsoq. Demokritus, ’filosoffitoqqat pingaarnerpaartaat’-tut tusaamasaasoq, ima nalunaarsimavoq: „Sallusuissut matulluinnarneqarsimavoq. . . . Qulakkiivissumik ilisimasaqanngilagut.“ Taakkunannga tamanit immaqa ataqqinarnerpaasoq, Sokrates, oqarsimavoq ilisimasatuani tassaasoq ilisimasaqanngivinnini.

Eqqarsaat tamanna, sallusuissut nassaassaasinnaasoq, ulloq manna tikillugu assortorneqartuarsimavoq. Assersuutigalugu, filosoffit ilaat oqarsimapput ilisarsineq misigissutit aqqutigalugit pigigatsigu, misigissutillu salloqittarneqarsinnaammata, uppernarsaataasinnaasumik ilisimannittoqarsinnaanngitsoq. Filosoffi kisitsinermillu ilinniaqqissaarsimasoq Frankrigimiu René Descartes aalajangersimavoq ilisimannissorineqartut tamaasa misissorniarlugit. Allat tamaasa akueriumanngilai ilumoortoq ataaseq kisiat pinnagu: „Cogito ergo sum“, tassa imaappoq: „Eqqarsarpunga, taamaattumik piuvunga.“

Suut tamarmik assigiinngitsumik isigineqarsinnaaneranik eqqarsaat

Filosoffit kisimik pinnatik isumaqartarput suut tamarmik assigiinngitsumik isigineqarsinnaasut. Tamanna upperisarsiornikkut siuttunit ajoqersuutigineqartarpoq, atuarfinni ilinniartitsissutigineqartarluni tusagassiuutitigullu saqqummersinneqartarluni. Biskoppi episkopaleriusoq John S. Spong ukiualuit matuma siorna ima oqarpoq: „Eqqarsaat manna qimattariaqarparput uagut sallusuissut pigalugu allallu uatsitut isumaqartariaqartut, isumaqalertariaqarlutalu sallusuissut kialuunniit pigisinnaanngikkaa.“ Taanna palaserpassuillu allat isumaqatigigaanni ileqqussatigut najoqqutassiat Biibilimeersut erniinnaq taamaatinneqassapput isumaqarluni ’kikkut tamarmik namminneq isummersinnaasariaqartut’. Assersuutigalugu angutit anguteqatiminnik atoqatiginnittartut episkopalerit ilagiissaanni akuersugaasinnaaqqullugit Sprong atuakkiamini allassimavoq apustili Paulus anguteqatiminik atoqatiginnittarsimasoq!

Nunani amerlasuuni atuarfinni eqqarsariaaseq tamanna siuarsarneqartarpoq. Atuakkiamini The Closing of the American Mind-imi (Amerikamiut isumakkut matuneqarsimanerat) Allan Bloom ima allassimavoq: „Ilisimatusarfinni ilinniartitsisut una qulakkeerluinnarsinnaavaa: ilinniartut tamangajammik isumaqarput, imaluunniit isumaqarnerarput, sallusuissut assigiinngitsumik isigineqarsinnaasoq.“ Bloomip malugisimavaa isuma tamanna apersuuserneqaraangat ilinniartut tupaallaatigisaraat, „soorluluunniit ’2 + 2 = 4’ apersuuserneqartoq“.

Eqqarsariaaseq tamanna aamma assigiinngitsutigut allatigut siuarsarneqartarpoq. Assersuutigalugu tv-mi aviisinilu tusagassiortut ilumut pisimasut saqqummersinneqarnissaannit inuit aliikkusersorneqarnissaat soqutiginerusarunarpaat. Ilaannikkut tv-kkut aallakkaatitani takutinneqartut allaat peqquserluttumik allanngortinneqartarsimapput pissanganarnerulerseqqullugit. Aliikkusersuinermilu sallusuissut annertunerusumik saassunneqartarpoq. Ileqqussatigut naleqartitat ilumoortortallu angajoqqaatta nalaanni akuerineqartarsimasut maanna pisoqaavallaartutut isigineqarajuttarput toqqaannartumillu illaruaatigineqartarlutik.

Ilaat soorunami isumaqassapput suut tamarmik assigiinngitsumik isigineqarsinnaanerannik eqqarsaat tamanna paqumisujuinnermut ersiutaasoq taamaattumillu innuttaaqatigiinnut ajunngitsumik sunniuteqarluni. Taamaannerpami? Ilinnullu qanoq sunniuteqarpa? Illit isumaqarpit sallusuissut assigiinngitsumik isigineqarsinnaasoq imaluunniit nassaassaanngitsoq? Taamaappat immaqa sallusuissutip ujarnissaa asuliinnaasutut isigissavat. Taama isumaqarneq illit siunissannut sunniuteqassaaq.

[Quppernerup ataani ilanngussaq]