Maligassilluarsimavaatigut

CRAIG ZANKERIMIT

Nuliaralu, Gayle, ukiut arfineq-pingasut pioneriusimavugut, piffissarput tamaat atorlugu Jehovamut kiffartorluta. Ukiut arfinillit kingulliit Australiap inuisannersaani nunap inoqqaavisa akornanni kiffartorsimavugut. Angajoqqaatta aatakkuttalu maligassiaat malillutigit.

AATAKKUKKA pingaarnerutillugit oqaluttuarilakka. Opamik Omamillu, Hollandimiutut aataa aanaalu, taaguuteqartippavut. Aataga, Charles Harris, Melbournemi, ukiuni 50-ingajanni najugarisimasamini, suli pioneriuvoq.

Sallusuissummik Biibilimeersumik paasisaqarneq

Aataga Tasmaniami, qeqertami Australiap pigisaani, inunngorsimavoq. 1924-mi, 14-inik ukioqartoq, ataataa akitsorterisuni umiartortup illerfiutaanik pisisimavoq. Anersaap tungaatigut erlinnartuusivinngorsimavoq, tassami atuakkanik Napasuliaq Alapernaarsuiffiup Biibilimik Atuagassianillu Naqiterisarfiata præsidentianit siullermit, Charles Taze Russellimit, allanneqarsimasunik imaqalersimagami.

Aatama ataataata atuakkat soqutigisorsuusimanngilai, aatamali atuarsimavai ingerlaannarlu paasillugu Biibilip sallusuissutaanik pingaartunik imaqartut. Taamaattumillu Biibilimik Atuaqqissaartartut Nunanit Tamalaaneersut, atuakkanik saqqummersitsisimasut, ullumikkut Jehovap Nalunaajaasuinik taaguutillit, ujarnialersimavai. Sallusuissut Biibilimeersoq ilikkakkani pillugu suli paasisaqarusulluni oqaloqatiginiarlugit.

Apersuisaqattaareerluni arnat utoqqaat pingasut allanik ajoqersuisut nassaarai. Taakkua Charlesimut inuusuttumut kingorna sunniuteqarsimaqaat. 1930-milu Jehova Guutimut tunniulluinnarpoq imermullu kuisilluni. Neqaarniatut atorfini qimallugu avannamut Sydneymut aallarpoq, piffissanilu tamaat atorlugu oqaluussisartunngorluni.

Australiami pioneriuneq

Ukiualunni tulliuttuni Charlesip Sydneyp sineriaani Bondip illoqarfittaa New South Walesillu nunaannartaa ilanngullugu oqaluussiffigaa. Taava Australiap kitaanut Perthimut, nunap illua’tungaanut kilometerinik tuusindinik ungasissusilimmut aallartinneqarpoq. Qaammatit arfinillit Perthip niuvertuisa akornanni nalunaajaavoq, taava pionerit marluk ilagalugit Australiap avannaataa kitaanut avinngarusimasortaanut aallartitaavoq.

Pingasuullutik — Arthur Willis, George Rollsten Charlesillu — oqaluussiartortitaaffiat Italiap sisamariaataanik annertussuseqarpoq! Inuit imminnit avinngarusimaqaat, nuna naggorloqaaq kiaqalunilu. Ilaatigut kilometerit 500-t angalasariaqartarput nunaateqarfiit tikinniarlugit. 1930-kkunnulluunniit naleqqiutissagaanni angallataat ajoqaaq, uppersuseqaqaalli aalajangersimalluinnarlutillu.

Aqqusernit ameqisut ipeqaqaat, itersaqaqalutik qatigattuullu tumaannik ulikkaarlutik, tamatigullu tamaana qisuit ulorianartut pujoralammik matuneqartarsimallutik. Tupinnanngilaq biilit ajorinngujuitsui aserukulammata. Marloriarluni akseli tunorleq napivoq, assakaasullu qaartoortarlutik. Pionerit ingerlaqqikkumallutik assaakkaasutik assakaasukunik qaliassat kikiassaannik kikiallugit ilaartortarsimavaat.

Nukappiaraallunga aataga aperisimavara ingerlaniarneq taama ajornartigisoq suup nukissaqartittarsimagai. Nassuiaavoq inunnik allanik avinngarusimaneq Jehovamut qanillinartuusoq. Timikkut artornarsinnaasoq, oqarpoq, anersaakkut pilluaqqussutinngortarpoq.

Pingaarniarnani imminulluunniit iluartuutinniarnani inuit allat pigisamminnik isumakuluuteqartarnerat Aatap tupigusuutigisimavaa. „Inuuneq,“ eqqaasippaanga, „pigisakinnerpaajulluni atoruminarneruvoq. Pisariaqaraangat Jesus silami sinittarsimammat, aallartitaafigisatsinni pisariaqaraangat taamaaliornissarput nuannaarutigiinnartariaqartarparput.“ (Matîuse 8:19, 20) Oqaluusseqatinilumi taamaaliortaqaat.

Nunamut allamut aallartitaaneq

1935-mi aataga oqaluussisarfissaminik tunineqarpoq — Manerassuarmi qeqertat marluk. Arfinillit ilagalugit tingerlaatilimmut 52-fodinik takitigisumut Lightbearer-imut Napasuliaq Alapernaarsuiffiup Peqatigiiffianit pigineqartumut ilaalluni aallarpoq.

Australiap avannaani Coral Seamiillutik Lightbearer-ip motoria aserortoorpoq. Anoreqanngivippoq, nunamullu ungaseqalutik ingerlasinnaajunnaavipput. Great Barrier Reefimi ikkarlinnissaartik aarleqqutigaat, allaaqqinnera aatama puiguikkiussimavaa. „Imaq soorlumi tassa taseq,“ ullorsiutimini allasimavoq. „Unnukkut qatsunganersuarmi seqinnertarnera puigunngissaannassavara. Isigisaq kusanangaarmat eqqaaamajuassavara.“

Qujanartumilli ikkarlitsinnagit anorlilerpoq, tingerlaatersorlutillu Port Moresby, Papua New Guineamiittoq, tikillugu, tassanilu motori iluarsartippaat. Port Moresbymiit Thursday Islandimukarput tassanngaaniillu Javamut, Indonisiami qeqertamut angisuumut. Aatama nuna tamanna nuannaringaalersimavaa, „ækvatori napillugu sapannganik ujamiliaq“-tut“ taaneqarsimasoq. Taamanikkut Indonisia Hollandip nunasiaatigaa, aatamalu Hollandimiut Indonisiamiullu oqaasii ilinniarpai. Atuagassiat oqaluussinermini neqeroorutigisartagai oqaatsinut tallimanut nutsigaapput: Hollandimiusuut, Indonisiamiusuut, Kinamiusuut, tuluttuut Arabiamiusuullu.

Atuagassianik Biibililersaarutinik agguaassisarnermini aataga iluatsitsisarsimaqaaq. Ataatsimik Clem Deschamp, Bataviami (maannakkut Djakartami) Napasuliaq Alapernaarsuiffiup atuagaateqarfiani akisussaasoq, Hollandimiut sakkutuuanut, oqaluussinitsinnut malinnaalluarsimasumut, qaaqquneqarsimavoq. „Javap kangiani ilatit qassiuppat?“ sakkutooq aperisimavoq.

„Ataasinnaavoq,“ qatanngut Deschamp akisimavoq.

„Tamanna upperissasoraajuk?“ sakkutooq nillersimavoq. „Sulisusi amerlasimassaqaat, atuagassiaatisimi sumut tamaanga siaruarterneqarsimapput!“

Aatamalu tamanna inuunermini nersualaarneqarnertut annerpaatut tigusimavaa. Nersualaagassaalluarpormi, qaamatimmi tamaasa atuagassiat 1500-t 3000-illu akornanni siaruartertarsimavai.

Katinneq, inerteqquteqarneq sorsunnerlu

1938-mi decembarimi aatama Indonisiamiu Wilhelminamik atilik katippaa, aanaga. Aanaga inussiarnersuuvoq, saamasuulluni, eqiasuitsuulluni sallaatsuullunilu. Tamanna nalunngilluarpara meeraanninnimi ikinngutinni qaninnerpaasimagakku.

Katereernermik kingorna aatama aanamalu pioneriunertik ingerlatiinnarsimavaat. Lightbearer-imut inuttaasut nunanut allanut siammarsimapput angerlarlutilluunniit. Aatamali Indonisia nunamisut isigilersimagamiuk tassaniiginnarsimavoq.

Sorsunnersuup aappaa qanilliartortillugu, Hollandimi naalakkersuisut palasinit sunnersimaneqartut Indonesiamillu aqutsisut Jehovap Nalunaajaasuisa sulinerat killilersulerpaat, naggataatigullu inerteqqutaatilerlugu. Oqaluussisarneq ajornakusoorsivoq Biibililu kisiat atorlugu ingerlanneqalerluni. Illoqarfinni tamangajanni aataaga aanagalu orninneqartarput, naalakkersuisunullu tunniunneqarlutik apersorneqartarput. Pinerluttuliortutut pineqartarput. Inerteqqut atulersimatsiaannartoq aanama ningaava attaviitsuuniarnini pissutigalu tigusaavoq. Hollandimiut parnaarussivianni toquvoq.

Aataga aanagalu biilimi campingvognip ilaanik uigusami najugaqarput. Nuttarsinnaasumik angerlarsimaffeqarlutik, Java tamaat oqaluussiffigaat. 1940-mi nuna Japanimiunit tigusaanissamik ulorianartorsiuleruttortoq, panissaarput, anaanagilikkannik. Meerartaartik Victorymik atserpaat, ukiut marluk tamatuma siornagut Napasuliaq Alapernaarsuiffiup Biibilimik Atuagassianillu Naqiterisarfiata præsidentiata, J. F. Rutherfordip, oqalugiaataata qulequtaa atsiullugu. Meerartaarnermik kingorna pioneriunertik ingerlatiinnarpaat.

1942 aallartissimalersoq aataga, aanaga Victorylu Hollandimiut usisartaataannut Borneomit utertumut ilaatillugit, Japanimiut sorsuutaannit igippallarujussuartoqarpoq. Qulliit tamarmik qamipput inuillu nillialerlutik. Taamaalilluni sorsunneq ilaquttannut annguppoq. Ajoratik umiarsualivisseqqipput, ullualuillu qaangiuttut Japanimiut Java tigusaraat, Hollandimiullu sakkutuuata aatama aanamalu sumiinnerat Japanimiut sakkutuuinut oqaatigaat.

Japanimiut nassaarigamikkik pigisaannik tamanik, allaat Victoryp pinnguaanik, arsaarpaat, pillakkallu inaannut assigiinngitsunut marlunnut inissinneqarput. Victory aananniippoq, aatamalu ukiut sisamassaat affaani takunngilai.

Pillakkat inaanni inuuneq

Tigusaaqqanermi nalaani aataga illoqarfimmiit illoqarfimmut — Surabajamiit Ngawimut, Bandungimut naggataagullu Tjimahimut — nuttartinneqarpoq. Qimaanissamut pilersaarusiortoqarsinnaanera pinngitsoortinniarlugu nuttaqattaartinneqarput. Parnaarussat amerlanerit Hollandimiuupput, tuluit ikittut Australiamiualuillu. Tigusaaqqanermini aatama nujaajaaneq unngiaanerlu ilikkarpaa, piginnaassuserlu tamanna ilaatigut suli atortarpaa. Upperisarsiornermut tunngasunik atuagaatigisinnaasatuaa tassa Biibili — King James nutsigaq.

Aanaga Victorylu aamma nuuttaqattaartinneqarput. Taakkunanilu „inuiaqatigiinnik kiffartuussisunik“ taallugit arnat pillakkat inaata avataannukartinneqartarput. Suna pissutiginerlugu aanaga toqqagaaneq ajorpoq. Kingusinnerusukkut paasisimavaa arnat takkua Japanimiut sakkutuuinut atortittartutut atorneqartartut.

Japanimiut sakkutuuisa niviarsiaqqat iluarineq ajormatigit, aanama Victory nukappiaqqatut atisalersortarpaa nujaalu naatsuutillugit. Atip Victoryp (isumaqartoq: ajugaaneq) qanoq isumaqartinneqarnera pillakkat inaanni naalagaasup paasiumammagu ajornartorsiortitsivoq — Japanimiut sakkutuuisa ajugaanissaat imaluunniit Amerikamiut ajugaanissaat?

„Guutip naalagaaffiata nunap naalakkersuisuinut tamanut ajugaanissaa!“ aanaga usorsisimaarluni akisimavoq.

„Japanimiut ajugaanissaat“-nik oqarumannginnerminut pillaatisiaralugu paninilu sisamanik ukiulik akunnerni arfineq-pingasuni seqinermit saqqarsimaneqarlutik nikorfatitaasimapput. Assiaquserneqaratik, imeqqusaanatik, ingeqqusaanatik sikiimilaaqqusaanatilluunniit. Jehovalli ikiuineratigut piumasaq ajoqisoq anigorpaat.

Aanama tigusaaneraniit ukioq ataaseq qaangiutiinnartoq, pillakkat inaata naalagaata oqarfigaa uia toqusoq! Aliasoqaluni aatama assinga kuffertiminut allingorlugu ilivaa, aliasukkaluaqaluni ingerlaqqiinnarpoq.

Pillakkat inaat atugarliornaqaaq. Inummut ataatsimut tiitorfiup imaanut tapioca ullaakkorsiutaasarpoq, ullup qeqqanut sagonik iffiugaq 190 g-mi unnukkullu tiitorfiup imaanut qaqorteqqasut uutat naatitanut suppalianut akugalugit. Nerisassanik killilersuineq pissutigalugu inuussutissanik amigaateqarneq nappatigineqaqaaq ullullu tamaasa inalukkakkut aseruuttoorneq toqqutigineqartarluni.

Tigusaaqqanermi nalaani aataga vitamininik inuusutissanillu amigaateqarnerup nassataanik nappaateqartarpoq. Aanagalu toqungajavissimavoq, nerisassaraluanimi paninnguani perleqqunagu taassumunnga tunniuttaramigit. Amiilaarnartut kaannerlu atugaajuarput. Jehova Guutimut qanittuarnikkut aatsaat aniguisinnaapput.

Aatama oqaasinnaava eqqaamaqaara: „Kiffaanngissuseqarneq tassaavoq Guutimik, Jehovamik, aaqqiageqatiginninneq.“ Aatama tamanna kiffaanngissuseqavinnertut isigaa, parnaarussivimmiittuaraluaraannilluunniit. Taassuma aanamalu Jehovamut asanninnertik ’tamatigut ilalaarnissamut’ iluaqutigisimavaat. (1 Korintumiut 13:7) Taamatut Guutimut qanittumik attaveqarneq Gaylep uangalu maannakkut attattuarniagaraarput.

Iperagaaneq naapeqqinnerlu nuanningaartut

Kiisami sorsunnersuup aappaa 1945-mi naavoq. Japaniumiut tunniutiinnarnerata kinguninngua, aataga qimutsuitsunut ilaalluni aallarpoq. Djakartamiit Bardungimut aqqutaani qimuttuitsut Indonisiamiut sakkutuuinit unitsinneqarput. Japanimiut suli akeqqiussimaneqarput, Indonisialu Hollandimiit avissaarniarluni. Aatama qimuttuitsuniit niutitaanini tupassimaarutigingaaramiuk tuluttut oqalunnissani puigorlugu Hollandimiusut oqalulersimavoq. Indonisiamiut isaanni akeqqat Hollandimiusut oqalupput, akeqqallu toqutassaapput.

Qujanartumilli aataga misissuiffigitillugu Austaliami biilernermut allagartaa nassaaraat, puigorsimasaralua. Qujanartumillu Indonisia Australialu imminnut sorsuutinngillat. Ulloq manna tikillugu aataga isumaqarpoq Australiamiuuneranut allagartap nassaarineqarnera Guutip akuliunneranik pissuteqartoq, akunnialuinnaammi qaangiuttut Hollandimiut aqqaneq-marluk qimuttuitsumut ilaasut toqutaapput.

Tamatuma pinerata kinguninngua aanaga Victorylu sorsuffiusumiit ilaavissaminnik utaqqipput. Aqqusernup killingani issiatillugit, biilerpassuit sakkutuunik inuinnarnillu ilaasullit sanioqquapput. Tassanngaannaq pissuteqarpiaratik biilit kinguleriiaarpassuit unipput. Aanaga biilip qaninnerup usisarfianut ammaannartumut qiviarpoq, tupaallaatigeqisaanillu tassaniippoq angut saloqisoq ingerlaannaq ilisarisaa. Tassa uia. Naapeqqinnerminni misigisaat oqaluttuarineqarsinnaanngillat.

Australiamut uterneq

Aataga ilaquttanilu, ukiut aqqanillit Indonisiameereerlutik, 1946-mi Australiamut uteramik inuunerat oqitsuinnaanngilaq. Sorsunnersuaq naasorlu uterput — suuteqaratik, kaatsitaasarnikuullutik nunallu inuinit isiginerlugaallutik. Aanaga Victorylu ammip qalipaataa pissutigalugu Asiamiit nunasisunik ajorineqarneq atugarisariaqarpaat. Aatama ilaquttani angerlarsimaffissaqartinniarlugit akunnerpassuarni suleruluttariaqartarpoq. Atugarliortaraluaqalutik anersaakkut umiunatik aniguilluarput.

Maannakkut, ukiut 48-t qaangiuttut, aataga Melbournemi najugaqarpoq, sulilu pionerit inuusuttut illumiit illumut angalaaqatigisarlugit. Victoryp meeraasalu sallusuissummik ilassinnissimanerat, Jehovamullu tunniulluinnarsimanerat tamarmillu pionerinngorsimanerat takusimavaa.

Victory Des Zankerilu, ataatagiligara, 1950-ikkut aallartinneranni kuisipput, Desilu 1958-imi Australiap Beteliani sulilerluni. Victory, special pioneriusoq, katereerlugu sivikitsumik pionerioreerlutik angalallutik kiffartortutut qaaqquneqarput. Taava inunngorpunga, isumaginiarlungalu angalallutik kiffartornertik unitsittariaqarpaat. Maannakkullu, ukiut 27-t qaangiuttut ataataga suli pioneriuvoq.

1990 aallartittoq aanaga angerlarsimaffimmini, anaanama alliartorsimaffigisaani, eqqissilluni toquvoq. Uangattaaq, qatanngutikkalu nukarliit, illumi Melbournemiittumi tassani alliartorsimavugut. Illumi ataatsimiissinnaasimagatta ilaquttatsinnut iluaqutaasimaqaaq. Ilaatigut tattoqisaattarpugut, tamannali isumakuluutigisimallugu eqqaamanngilara. Aappariinnitsinilumi ukiut siullit sisamat nuliama, Gaylep, naammagittarluni nuannaarutigalugulu atorpaa. Oqaluusiffigisassatsinnut nutaamukalerluta qimaleratsigu qiavunga. Illumi tassani tapersersorneqarnermik asanninnermillu misigisaqangaarsimavunga.

Maannakkullu Gaylelu nuannaarutissaqaqaagut, angajoqqaattami taakkualu angajoqqaavisa iliortarsimanerattut iliorpugut. Angerlarsimaffipput qimakkatsigu ingerlaqqinnissatsinnut pissutissaqarluarpugut, tassa Jehovap piumasaanik iliorniarluta piffissarput tamaat atorlugu kiffartornissaq. Maligassiuilluartummi, atugarliornartumi oqaluussisarfimminni, piitsuungaaraluarlutik Japanimiullu pillagassanut inissiaanniikkaluarlutik, sulissussinissaminnik nuannaarutiginnissinnaasut, maligassiuilluarnerat malinniarlugu noqqaajuarpugut. — 2 Korintumiut 1:3, 4.

Aatama kunngi Davidip isumassarsiarititaasumik Jehovamut oqaasii tuppallissutigiuarsimavai: „Ilumoorsutsit iluatinnarnerummat inuunermit.“ (Tussiaat 63:4) Aatama kissaatigiuarsimavaa ilumoorsuseq tammanna naassaangitsumut misigissallugu. Ilaqutaasalu tamarmik kissaatigaat tamatuminnga misigeqatigisinnaanissaa. (wD 1/6 94)

[Qupp. 28-mi assiliartaq]

Aanaga aatagalu

[Qupp. 29-mi assiliartaq]

Craig Zanker (tunorleq), nulia ilaqutaalu