Inuiaat ilumut Messiasimik pisariaqartitsippat?

„Silarsuaq Messiasimik pisariaqartitsivoq“

Qulequtaq taama ittoq 1980-imi Canadami Torontomi aviisimi The Financial Post-imi allassimavoq. Issuarneqartoq tassaavoq Aurelio Peccei, ilisimatooqatigiit tusaamasaasut Roma-klubbimik taaneqartut siulersuisuat pilersitsisuallu. Aviisi naapertorlugu Peccei isumaqarpoq „siulersuisup ilisimatuussutsikkut, naalakkersuinikkut imaluunniit upperisarsiornikkut killinnartuliorsinnaasup kisimi silarsuaq aniguisissinnaagaa inuiaqatigiissutsikkut aningaasatigullu nakkaattoorluinnarnissaanit“. Illit qanoq isumaqarpit? Silarsuaq ilumut taama ajornartorsuteqartigaa allaat Messiasimik pisariaqartitsilluni? Silarsuup matuma ajornartorsiutaasa ilaat ataasiinnaq eqqarsaatigeriassagit, tassa kaanneq.

ISIT marluk angisuut kajortut aviisimi assilissamit nakkuppaatsit. Tassaapput meeqqap isai. Niviarsiarannguaq tallimat missaanni ukiulik. Isilli taakkua qungujutsinngilaatsit. Meerarpaluttumik nuannaarneq tupigusunnerlu imaluunniit minguitsumik tatiginninneq imarinngilaat. Imaraalli erloqineq ingasalluinnartoq kaannerlu neriutaarutsitsisoq. Meeraq-una perlilersoq. Nalunngisatuaraami anniarneq kaannerlu.

Immaqa inuppassuartut allatulli assilissat taama ittut isiginnaarusunnagit aviisi qupperapallappat. Imaanngitsoq soqutiginnginnakku, kisiannili immaqa niviarsiaqqap annaanneqarsinnaajunnaareernera eqqarsaatigalugu nukillalaarnarigakku. Avatai sanigorsimaqisut naavilu pullattut timaata nungujartulereersimaneranut ersiutaapput. Qularnanngitsumik niviarsiaraq toqoreersimavoq. Ajornerusorli aajuna: nalunngilat taamaattorpassuaqartoq.

Ajornartorsiut tamanna qanormitaava annertutigaa? Atagu, meeqqat 14 millionit takorloorsinnaavigit? Amerlanersatta tamanna saperpaat; takorloorsinnaasavummi akimorlugit amerlassuseqarput. Taava unammisarfissuaq inunnut 40.000-inut inissalik takorlooriaruk. Taavalu takorlooriaruk unammisarfissuaq tamanna meeqqanik ulikkaartoq — sanileriippassuit, tunuleriippassuit, kiinarpassuit. Tamannattaaq takorlooruminaappoq. Kisianni unammisarfissuit 350-it taama ittut pisariaqarput meeqqat 14 millionit inissaqarsinnaanissaannut. UNICEF (FN-ip Meeqqat pillugit Peqatigiiffia) nalunaarpoq nunani siuarsarniakkani meeqqat tallimat inorlugit ukiullit taama amerlatigisut ukiut tamaasa nerisassanik amigaateqarnermit aammalu nappaatinit katsorsarneqarsinnaagaluartunit toqusartut. Tassa amerlassutsimmikkut naligaat ullut tamaasa unammisarfissuaq ataaseq meeqqanik ulikkaangajattoq! Tamatumalu saniatigut inersimasorpassuit kaapput, taamalu silarsuaq tamakkerlugu inuit 1 milliard missaaniittut nerisassaaleqiuarput.

Sooq kaanneq taama sualutsigaa?

Maannakkut nunarsuaq nerisassanik inuit nerisartagaannit amerlanerusunik pilersitsisarpoq, sulilu amerlanerusunik pilersitsisinnaagaluarluni. Taamaattoq minutit tamaasa meeqqat 26-t nerisassaaleqinermit nappaatinillu toqusarput. Minutillu tamaasa silarsuarmi tamarmi 12.000.000 kruunit sorsunnissamut piareersarnermut atorneqartarput. Takorloorsinnaaviuk meeqqat 26-t taakkua aningaasat taama amerlatigisut — ilamininnguiluunniit — qanoq iluaqutigisinnaagaluaraat?

Nalunanngilaq silarsuarmi kaannermut nerisassanik aningaasanilluunniit amigaateqarneq pissutaatinneqarsinnaanngitsut. Ajornartorsiut itinerusunik pissuteqarpoq. Soorlu Jorge E. Hardoy, Argentinami professoriusoq, oqarsimasoq: „Silarsuaq ataatsimut isigissagaanni tuppallersaanermik, pissaanermik, piffissamik, pissarsiorfissanik, ilisimasaqarnermillu pisariaqartitsisunut tunniussineq saperluinnarpoq.“ Aap, inuit pissarsiorfissaat apeqqutaanngillat, inulli nammineq apeqqutaavoq. Piumatussuseq namminissarsiornerlu inuiaqatigiinni sunniuteqarnerpaajunnguatsiarput. Nunarsuarmiut aggornerisa tallimaat pisuunerpaajusut nunarsuarmiut aggornerisa tallimaannit piitsuunerpaasunit 60-eriaammik ajunngitsorsiassaqarnerullutillu kiffartuunneqarnerupput.

Inuit ilaasa ilungersorlutik kaattut nerisassanik pilersorniartarpaammi, ilungersorneralli pissutsinit pissaaneqarfiginngisaannit akornuserneqartarput. Nunat innuttaasut imminnut sorsuffigisaat kaapajaarfiulerajuttarput, ikiuutissanillu pilersuineq sorsuuttunit akornusersorneqarumallaaraaq. Tamarmik annilaanngatigisarpaat kaattut akeqqamik nunaanni najugallit nerisassanik pilersorneqarnerat akuerigunikku akeqqatik iluaqusissallugit. Allaat naalakkersuisut perlimoorneq naalakkersuinikkut sakkuginiartarpaat.

Iluarsiffissaqarpa?

Inuit millionilikkuutaat perlimoornerat ajoraluartumik tassaaginnarpoq inuiaat ullumikkut ajornartorsiutaasa ilaat ataaseq. Avatangiisinik mingutsitsineq aserorterinerlu sualutsikkiartortoq, sorsuuttuarneq inuit millionilikkuutaat toqorarneqarfigisaat, nakuuserluni pinerluttuliortarnerit suni tamaani ersiortitsillutillu naalarulutsitsisut aammalu ileqqorlussigaluttuinnarneq — tamakku tamarmik ajornartorsiutinut pissutaaqataapput. Nunarsuarmiut ajornartorsiutaasa tamakkua tamarmik uppernarsarpaat inuit imminnut iluatsitsillutik naalakkersorsinnaanngitsut.

Qularnanngitsumik inuppassuit silarsuup ajornartorsiutai iluarsiffissaqarsorinngilaat. Allat Aurelio Pecceitut, ilisimatuutut Italiamiutut aallaqqaataani issuarneqartutut, isumaqarput. Iluarsiisoqassappat tamanna immikkut illuinnartumik tunngaveqartariaqartoq isumaqarput — immaqa allaat inunnit pissaaneqarnerusumik. Taamaattumik Messiasimik eqqarsaat iluatinnarpoq. Kisianni Messiasimik neriugisaq piviusorsiortuua? Imaluunniit tassaaginnarpa kissaatigisaq inornartoq? (wD 1/10 92)

[Qupp. 3-mi suminngaanneernera]

WHO photo by P. Almasy

[Qupp. 4-mi suminngaanneernera]

WHO photo by P. Almasy

U.S. Navy photo