Kiffaanngissuseq piviusoq — sumingaanniit?

’Angutip aalajangigassarinngilai qanoq ingerlanissani alloriartarnissanilu. [Perorsaatissittannnga, Jehova. NV]’ — JEREMIA 10:23, 24.

1, 2. Inuit amerlanersaasa kiffaanngissuseq qanoq isigaat, pisariaqartitallu aamma allat suut eqqarsaatigineqarsinnaappat?

QULARNANNGITSUMIK kiffaanngissuseq piviusoq pingaarteqaat. Illit nammineq isummavit aniatinnissaannut, sumi qanorlu ilillutit inuunissannut, nerisassanik, nipilersukkanik ikinngutissannillu qinersinissamut kiffaanngissuseqarusupputit. Nammineq minnerusumik annerusumilluunniit piumanerusaqartarputit. Inuup kialuunniit nammineq iliornissaminut kiffaanngissuseqartitaanani kisermaassilluni naalakkersuisunit naqisimaneqarnissani kissaatiginngilaa.

² Taamaammat silarsuarmi illit inuillu allat tamarmik kiffaanngissutsimik piviusumik iluaqutiginniffigisaanni inoorusussinnaavit? Tamannalu ajornanngippat taava silarsuarmi siooranartoqaranilu, pinerluttuliortoqaranilu, kaattoqaranilu, nappaateqaranilu sorsuffiunngitsumi inoorusussinnaassagaluarpit? Kiffaanngissuseqarneq taama ittoq kissaatiginassagaluaqaaq!

3. Sooq kiffaanngissuseq taama pingaartitsigaarput?

³ Sooq uagut inuit kiffaanngissuseq taama pingaartitsigaarput? Bibelimi ima allassimasoqarpoq: ’Sumiittaraangat Jehovap anersaava tassaniippoq kiffaajunnaarneq.’ (1 Korintumiut 3:17) Aap, Jehova kiffaanngissutsip Guutigaa. Guutip inuit pinngortissimavai ’imminik assililluni immisut ittunngortillugit’, taamaattumillu piumasamik iliorsinnaassutsimik peqartippaatigut kiffaanngissuseq pingaartissinnaaqqullugu nuannaarutigisinnaaqqullugulu. — 1 Moses 1:26.

Kiffaanngissuseq atornerlunneqarpoq

4, 5. Oqaluttuarisaanerup ingerlanerani kiffaanngissuseq qanoq atornerlunneqartarsimava?

⁴ Oqaluttuarisaanerulli ingerlanerani inuit millionilippassuit kiffaanngissusiiagaasimallutillu nammineersinnaanerminnik arsaarneqarsimapput, imaluunniit allaat naalliutsitaasimapput toqutaasimallutillu allat piumasamik iliorsinnaanerminnik atornerluinerat pissutigiinnarlugu. Bibelimi oqaluttuarineqarpoq ukiut 3500-t matuma siorna ’Egyptenimiut Israelikkut pinngitsaalillugit sulisitarileraat inuunerallu taakkununnga atoruminaallisillugu artornartunik sulisillugit.’ (2 Moses 1:13, 14) The Encyclopedia Americana-p missiliuussimavaa ukiuni 300-kkunni u.n.s. Athenimi Grækenlandimilu illoqarfinni allani marlunni inussiat inuinnarnit kiffaanngissuseqartitaasunit sisamariaammik amerlanerusimasut. Aamma ima paasissutissiivoq: „Romami inussiaq pisinnaatitaaffeqanngivissimavoq. Kukkunini minnerpaannguarluunniit pissutigalugu toqutaasinnaasarsimavoq.“ Compton’s Encyclopedia-mi ima allassimasoqarpoq: „Romami inussiat sulinerat naalagaaffimmut tunngaviusimavoq. . . . Narsaatini inussiat kalunnilerlutik suligajuttarput. Unnuakkut ataatsimut qilersorsimasarput parnaarussivissuarnilu nunap iluaniinngajattuni parnaarussaasarlutik.“ Inussiat amerlasuut inussianngunngikkallaramik kiffaanngissuseqarlutik inuusimanerat eqqarsaatigalugu takorloorsinnaavat qanoq naalliutsitaatigalutik inuutitaasimassasut!

⁵ Ukiut hundredellit arlallit ingerlaneranni kristumiuuneraqatigiit naqisimannilluni inussianik nioqquteqartarnermut peqataasimapput. Ujarlerfissiaq The World Book Encyclopedia ima paasissutissiivoq: „1500-kkunniit 1800-kkunnut inussiat qernertormiut 10 millionit missaanniittut Afrikamit nunarsuup kitaanut Europamiunit assartorneqartarsimapput.“ Ukiut 20 hundredessaanni makkunani naalakkersuisut nazistiusut peqqusinerattut inuit millionilippassuit pillaavinnut isaatinneqarsimapput toqunneqarsimallutillu, imaluunniit toqunissartik tikillugu pinngitsaalisaallutik sulisitaasimallutik. Toqutaasut ilagaat Jehovap nalunaajaasorpassui nazistit naalakkersuisuinik toqoraajumatuunik tapersersuiumannginnertik pissutigalugu tigusaasimasut.

Eqqunngitsumik upperisarsiornermut inussiaataaneq

6. Kana’anitoqqami eqqunngitsumik upperisarsiornerup qanoq ililluni inuit inussiaatigisimavai?

⁶ Allatulli ittumik aamma inussiaataaneqarpoq, tassa inuit eqqunngitsumik upperisarsiornerata kingunerisaanik inussiaataaneq. Assersuutigalugu, Kana’anitoqqami guutipiluk Molek imaluunniit Molok meeqqanik pilliiffigineqartarsimavoq. Oqaluttuarineqarpoq guutiliarujussuup taannaatitap iluani ikumatitsiverujussuaqartoq ikualasumik. Meeqqat inuutillutik guutiliap taliinut siaangasunut isaanneqartarput taamaalillutik ikualasumut ataaniittumut nakkartinneqartarlutik. Allaat Israelikkut ilaat eqqunngitsumik pallorfiginninnermut tamatumunnga peqataasarsimapput. Guuti oqarsimavoq ’ernitik panitillu Molokimut pilliutigisaraat, taamaalioqqullugit oqarfigisimanngikkaluarlugit, isumaliunngisaannarsimananilu taama maajunnartigisumik iliussasut’. (Jeremia 32:35) Molekip pallorfiginnitsini ikiorsimavai? Inuiaat Kana’anikkut taakku ullumikkut sumiippat, aamma Molekimik pallorfiginninneq naak? Tamarmik peerussimapput. Tassaavormi eqqunngitsumik guutisiorneq, guutisiorneq sallusuissummik pinnani sallumik tunngaveqartoq. — Jesaja 60:12.

7. Ileqqupiluk suna aztekerit upperisarsiornerannut ilaasimava?

⁷ Aztekerit, ukiut hundredellit arlaqartut siornagut Amerikami qiterlermi inuusimasut, aammattaaq eqqunngitsumik guutisiornermut inussiaataasimapput. Inuit namminerisaminnik guutigisaqartarsimapput, pinngortitap pissaaneri guutitut pallorfigineqartarsimallutik, ulluinnarni suliassanut tamanut guutiutitaqartarsimallutik, naasunut tamanut guutiutitaqartarsimallutik, allaat imminoortut namminerisaminnik guutigisaqartarsimapput. Atuakkami The Ancient Sun Kingdoms of the Americas-imi (Amerikap avannarliup kujalliullu seqinersiorfitoqaat) ima allassimavoq: „Mexicomi aztekerit naalagaaffiat qulaanit ataanut aaqqissorneqarsimavoq pissaanerit takussaanngitsut tapersersorniarlugit tamakkualu saammarsarneqarnissaannut inuit uummataat sapinngisamik amerlasuut pilliutiginiarlugit. Aak guutit imigarisimavaat. Guutinut pilliutissatut piukkunnartumik tigusaqarumalluni sorsuutilaartoqartuartarsimavoq.“ 1486-imi naalaffissaq pyramidiusoq atoqqaarfissiorneqarmat tigusat tuusintilikkuutaat „sanileriiaarneqarsimapput pilliutigineqarnissartik utaqqillugu. Uummataat peerneqarput sivikitsumillu seqinermut isaassimaneqarlutik“ guuti seqiniusoq saammarsarniarlugu. The World Book Encyclopedia-mi ima allassimavoq: „Guutisiortut pilliutigineqartut timaasa ilaannik ilaanikkut nerisarput.“ Ileqqulli tamakkua aztekerit naalagaaffiannik taakkualuunniit eqqunngitsumik upperisarsiornerannik annaassinngillat.

8. Toqoraanersuaq nutaanerusoq aztekerit toqoraanersuannit annerungaartoq takornariartitsisup qanoq oqaatigaa?

⁸ Ilaanni takornariat ilaasa katersugaasivimmi saqqummersitsinermi palasit aztekerit angutip inuusuttup uummataanik peersisut assingat takuaat. Takornariartitsisup saqqummersitaq nassuiarmagu, takornariat ilaat nipilimmik anersaamipput. Takornariartitsisoq ima oqarpoq: „Malugisinnaavara ilassi aztekerit guutipilunnut angutinik inuusuttunik pilliutiginnittarsimanerat uippallissutigigaat. Taamaattoq, ukiut 2000-issaanni maanna atuuttuni, angutit inuusuttut millionilikkuutaat sorsunnerup guutianut pilliutigineqartarsimapput. Tamanna pitsaanerunerpa?“ Ilumoorpoq, sorsunnerit nalaanni nunani tamani upperisarsiornikkut pisortat ajugaanissamik qinnuteqartarput sakkutoorpassuillu pilluaqqusarlugit naak tamarmik uppeqatiminnik illua-tungerisaminnik toqutsisaraluartut. — 1 Juánase 3:10-12; 4:8, 20, 21; 5:3.

9. Oqaluttuarisaanerp ingerlanerani iliuuseq suna iliuutsit toqutsissutaanerpaartaraat?

⁹ Molekimut, aztekerit guutiinut sorsunnermullu guutinut inunnik inuusuttunik pilliuteqartarnermit suli naakkittaanneroqisumik maanna silarsuaq tamakkerlugu meeqqat suli inunngunngitsut ukiumut 40-50 millionit naartuersinnikkut toqunneqartarput. Eqqarsaatigeriaruk: Ukiut pingasut kingulliit ingerlanerinnaanni meeqqat naartuersinnikkut toqunneqarsimasut 1900-kkut ingerlaneranni sorsunnerni tamani toqutaasimasunit amerlanerupput! Ukiut tamaasa meeqqat, meeqqanit inersimasunillu ukiuni aqqaneq-marlunni nazistit naalakkersuineranni toqutaasimasunit sisamariaammik amerlanerusut, naartuersinnikkut toqunneqartarput! Ukiunilu qulikkaani kingullerni meeqqat, inunnit Molekimut imaluunniit aztekerit guutiinut pilliutigineqarsimasunit arlalinnik hundrederiaammik amerlanerusut, naartuersinnikkut toqunneqarsimapput! Taamaattoq naartuersittut naartuersitsisullu tamangajammik, immaqalu tamarmik, upperisaqarneraraluarput.

10. Sukkut allakkut eqqunngitsumik upperisarsiornerup inuppassuit inussiaatigisarpai?

¹⁰ Eqqunngitsumik upperisarsiornerup allatiguttaaq inuit inussiaatippai. Assersuutigalugu, inuppassuit upperaat toqusimasut anersaanngorlutik inooqqittartut. Eqqunngitsumik upperisaqarnerup tamatuma kingunerisaanik inuit siuaasatik toqusimasut ersigisarpaat pilluaqquneqarniarlutillu pallorfigisarlugit. Taamaattumik angakkut, anersaanut ikiortaasut palasillu qinnuigineqaraangamik toqusimasut saammarsaqqullugit inussiatut iliortarput. Aperiumasoqarsinnaavoq: Qanoq ililluni inussiaanermit tamatumannga aniguisoqarsinnaava? — 5 Moses 18:10-12; Nalunaajaasup oqaasii 9:5, 10. (wD 1/4 92)

[Qupp. 4, 5-mi assiliartaq]

Oqaluttuarisaanerup ingerlanerani inuit ilaat piumasamik iliorsinnaassusertik atornerlullugu inoqatiminnik inussiaateqartarsimapput