Sooq ilaqutariit ajornartorsiorpat?

’EQIASUTTUPILUSSUUVOQ!’ Bob nillerpoq. ’Ningiuunerluttupilussuuvoq!’

’Ilumuunngilaq!’ Jean akipiloorpoq. ’Suliakka pingaartinngivippai. Inuit naapissimasama naammagittaannersaraat.’

Sooq Bob Jeanilu aaqqiagiikkunnaarsimappat?a Aappariinnerat qaammatinik sisamaannarnik sivisussuseqarpoq aseroqqajaalereerlunilu. Tamannali qaqutigoortuunngilaq, kisitsisitigummi naatsorsueqqissaarnerit takutippaat aappariittut ajornartorsiornerit nalinginnaasuusut. Immikkut ilisimasallit oqarput USA-mi katerlaat tamarmik affaat avittartut. Aammattaaq nunani allarpassuarni pissutsit taamaattut atuupput. Danmarkimi 1988-imi 32.080-it katipput 14.717-illu avillutik.b Kisitsisilli avittarnernut tunngasut tamanik ersersitsinngillat. Ilaqutariit kisissaanngitsut assigiinngitsunik pissuteqarlutik ajornartorsiorput.

Sooq ilaqutariit ilaat ajornartorsiortut

Ilaqutariinni ajornartorsiutit meeqqanik eqquinerpaasarput. Atuagassiaq Neewsweek allappoq: „[USA-mi] meeqqat ukiuni qulini kingullerni inunngorsimasut tamarmik pingasorarterutaat qularnanngitsumik suli 18-iliitinnatik qatanngutisiaqalissapput angajoqqaarsiaqalissallutilluunniit. Ullumikkut meeqqat sisamassaat tamarmik anaanamik/ataatamik kisimiittumik perorsarneqarput. Ullumikkut meeqqat inunngortut tamarmik 22 procentii katissimanngitsuneerput; taakku pingasorarterutaat 14-it 19-illu akornanni ukiulimmik anaanaqarlutik.“

J. Patrick Gannon, meeqqanik pinerliisarnermik ajornartorsiutinik immikkut ilisimasalik, assingusumik oqarpoq: „Qanittukkut misissuinerit takutippaat inuit millionilikkuutaat ilaqutariinni ingerlalluanngitsuni, aalakoornartunik pinngitsuuisinnaannginnerup nassataanik persuttaaffiusartuni, qanigisamik kinguaassiuutitigut atoqatiginniffiusartuni misigissutsikkulluunniit pinerliisoqarfiusartuni, alliartorsimasut.“ Taamaattumik tupinnarpallaanngilaq meeqqat tamakkuninnga misigisaqarsimasut inersimasunngoraangamik ilaqutariittut inuunerminni ajornartorsiutit pinngitsoortikkuminaatsittarmatigit.

Aningaasatigut, inuit atugarisaatigut ileqqussatigullu allanngorarnerpassuit nunani siuarsimasuni pisartut, ilaqutariit pilluaannerannut inuit ilaasa pissutaasoraat. Assersuutigalugu, arnarpassuit sulisalernerat pissutaalluni ilaqutariinni najoqqutassat akisussaaffiillu aaqqissuussaanerat paatsiveerussutaasumik allanngorsimapput. Anaanaasut siornagut suliffigisimasaminni piginnaassatik annilaangallutik sungiunniaqqittariaqartarpaat, ataataasut allatut ajornartumik illumi suliassat isumagisariaqartarpaat, meeqqallu meeqqerivinni inuuneq sungiunniartariaqartarpaat.

Silarsuarmi ilaqutariippassuit kipisuitsumik tatineqarput. Ilaqutariinni pissarsiortup tamanna assersuussimavaa ’ataavartumik eqqissiviilliornermi sukannersumik peqqussuteqarfigineqarnermut’. Tupinnanngilaq qanittukkut Gallupip misissuisitsinerani aperineqartut affangajaat akimmata ’ullumikkut Amerikami ilaqutariit ukiut qulit matuma siornanut naleqqiullugu ajornartorsiornerusut’, ikittuinnaallu isumaqarput pissutsit pitsanngoriartortut.

Taamaattumik radiomi tv-milu apersuinerni ilaqutariit ajornartorsiornerat oqallisaajuarpoq. Inuppassuit ilaqutariittut inuuneq pillugu atuakkat, ilaat ajunngitsunik atoriaannaasunillu siunnersuutitallit, sammiuarpaat. ’Isummanik tamanik aniatitsinerup’ imaluunniit ’misigissutsinik qaffakaatitsinerup’ iluaqutaasinnaanerat ilumooraluarpoq, ilaqutariilli ajornartorsiutaasa sorlaannut aaqqiissutaasinnaanngillat. Ilanngutassiami tulliuttumi ilaqutariit ajornartorsiutaannut pissutaasut itinerusut qanorlu ililluni pissutsit pitsanngorsarneqarsinnaasut misissornerussavavut. (wD 15/5 91)

[Quppernerup ataani ilanngussat]