Markusip iivangkiiliua sunik ilinniarfigisinnaagipput
JEHOVAP anersaavata Markus isumassarsisippaa Jesusip nunami inuunera kiffartuussineralu pisimasorpassuarnik ilanngussiitigaluni oqaluttuareqqullugu. Markusip iivangkiiliumik allattuunera iivangkiiliumi toqqartumik eqqartorneqanngikkaluarpoq, kisianni ukiunik uagut naatsorsuisarnitsinni ukiut hundredellit siulliit sisamat ingerlaneranni atuakkiortuusimasunit, assersuutigalugu Papiasimit, Justinus Martyrimit, Tertullianimit, Origenesimit, Eusebiosimit kiisalu Hieronymusimit, Markusip allattuunera uppernarsarneqarpoq.
Oqaluttuatoqqat naapertussagaanni Markusip iivangkiiliumik allannermini paasissutissanik tunngaviunerusunik apustili Peter piffigisimavaa. Assersuutigalugu Origenesip eqqartorpaa „Peter ilitsersuussisigalugu“ Markus iivangkiiliumik allassimasoq. Markusili allanittaaq paasissutissarsiffissaqarsimavoq, ajoqersukkammi taassuma anaanaata illuani naapeqatigiittarsimapput. Markusimi tassaannguatsiarami ’inuusuttoq’ Jesusimik tigusarinnittunit qimaasinnaasimasoq, Kristus nammineerluni atassuteqarfigisinnaasimassavaa. — Mákorse 14:51, 52; apustilit suliait 12:12.
Kikkut pillugit allagaava?
Atuartussat juutiunngitsut eqqarsaatiginerunnguatsiarlugit Markus allassimavoq. Nassuitsumik allattaasia Romamiut eqqarsariaasiannut tulluarpoq. ’Korban’ nassuiarlugu tassaanerarpaa ’naalaffimmut tunissut’ (7:11) taallatsiarlugulu naalaffik Uuliap Qaqqaanit takuneqarsinnaasoq. (13:3) Markus aammattaaq nassuiaavoq farisiiarit ’iisinnginniartartuusut’ saddukæerillu makiffissaqannginneraasuusut. (2:18; 12:18) Atuartartut juutiusut nassuiaatit taama ittut pisariaqartissimassanngilaat.
Soorunami iivangkiiliumik Markusip allagaanik atuarneq kikkunnulluunniit iluaqutaassaaq. Kisianni tunuliaqutaasunut paasissutissat suut ilinniarfiginissaannut iluaqutigissavavut?
Guutip ernera tupinnartuliortartoq
Guutip pissaaneratigut Kristusip tupinnartuliaanik Markus oqaluttuarpoq. Assersuutigalugu, ilaanni inuit illumi katersuussimasut ima amerlatigisimapput allaat tumartorsimasoq ajorunnaarsinneqassappat illup qaliani putuliarineqartukkut Jesusip eqqaanut ninginneqartariaqarsimalluni. (2:4) Illumi inissaarummat imaassinnaavoq angut taanna majuartarfikkut illup silataaniittukkut majuunneqarsimasoq. Kisianni sooq illup qaliatigut putuliortariaqarsimappat? Taamanikkut illut qaavi toqqissuusarsimapput tuussanut illup qarmaaniittunut tunngallutik. Tuussat paarlallugit sallilikkanik qalleriarlugit avalequtinik, ivissuarnik taamaaqataannillu qallerneqartarput. Tamakku marrarmik, imaluunniit marrarmik kalkimik akulimmik, qalligaasumik issumik issusuumik qalleqqinneqartarput. Angut tumartorsimasoq Jesusimut ninginneqarsinnaaqqullugu illup qaliata qaava issuusoq putuliorfigineqartariaqarsimassaaq. Taamaalillutik ilungersornerat pilluaqqusaangaarnermik kinguneqarpoq! Kristusip angut taanna ajorunnaarsippaa, najuuttullu tamarmik Guuti unnersiutigaat. (2:1-12) Jehovap ernerata silarsuarmi nutaassami tupinnaannartumik ajorunnaarsitsisarnissaanut pisimasup tamatuma uppernarsaataalluassusia!
Jesus Galilæap Tasersuani umiatsiamiitilluni anorlersorssuugaa tupinnartulioqqippoq. Jesus taamani ’akiseqarluni’ sinippoq. (4:35-41) Akitsigisimasaa tassaasimannginnguatsiarpoq akit qituttoq ullumikkut siniffimmi atortakkatsinnut assingusoq. Tassaasimasinnaavoq savap amia iputtut issiavigisartagaat, imaluunniit aqumi issiaviup allequtaa. Itertinneqarsimalluni Jesusip imaq ima oqarfigimmagu: ’Nipaalliit! Siorsussaarit!’ taassuma uppissusianut takussutissaq issimasut allat takuaat, tassami ’anori taava atorsarorpoq qatsorluinnarlunilu’.
Dekapolisimi oqaluussinera
Galilæap Tasersua ikaarlugu Jesusip Dekapolis, tassa nunap immikkoortortaa qulinik illoqarfeqarfiusoq, tikippaa. Illoqarfiit taakku naak juuterpassuarnik inoqaraluartut, grækerit, imaluunniit grækerit piinut tunngasut, kulturiannut qitiupput. Maani, gerasenerit nunaanni, Jesusip angut anersaapilulik ’iliverni ineqartoq’ ajorunnaarsippaa. — 5:1-20.
Ilerrit qaarsuni qaarusuliaasut ilaatigut silanngajaartunit piitsunillu najugarineqartarput pinerluttunillu toqqorsimaffigineqartarlutik. (Naleqqiuguk Isaia 22:16; 65:2-4.) Ukiut 1900-ssaanni atuakkiarineqartoq naapertussagaanni nunamut Jesusip anersaapilulimmik naapitsiffigisimasaanut tikeraartup najugaqarfik taama ittoq ima oqaluttuaraa: „Ilerrup ilua 2,5 meterinik portussuseqarpoq, isertarfiup alloriusaa ujaraasoq ilerrup naqqanit qutsinnerungaatsiarmat. [Iliveq] tamakkerluni allornerit aqqaneq-marluk missaanni annertussuseqarpoq; matukkuinnarli qaamaneqarmat ilerrit allat ilaannisut ilorlermik ineqarnersoq takuneqarsinnaanngilaq. Toqusup illerfia ujaraasoq pinnersagaaqisoq aserorneqanngitsoq suli tamassa, ilaqutariillu tamanna karrinik nerisassanillu allanik toqqorsivigaat. Tassa toqusut inaat nalinginnaatitaq taanna inunnut inuusunut toqqissisimanarluni, pueqqorluni ilorrisimanarlunilu angerlarsimaffinngorsimavoq.“
Jesus ileqqutoqqallu
Ilaanni farisiiarit allakkanillu ilisimasut Jesusip ajoqersugaasa asassimanatik nerisarnerat iluarinagu oqaaseqarput. Atuartussat juutiunngitsut eqqarsaatigalugit Markusip nassuiarpaa farisiiarit juutillu allat ’nerisarinnginnamik kisianni ikusik killillugu assatik asalluaqqaarlugit’. Niueriartortarfimmit angerlaraangamik nerisarinngillat kisianni serparterillutik eqqiaqqaarlutik, ileqqorsiaraallu ermutsinik qummuattanillu puuguttanillu kanngussaasunik imermut morsutsitsinerit. — 7:1-4.
Neritinnatik upperisarsiorpaluttumik imminik serparteriinnarnatik juutit taakkua aammattaaq ermutsit, qummuattat puuguttallu kanngussaasut nerinermi atortakkatik imermut morsutseqqaartarsimavaat. Juutit ileqqutoqqanut qanoq naalagarsiortiginerat ilisimatuup John Lightfootip erseqqissarpaa. Juutini ajoqersuisut atuakkiaannik issuaalluni takutippaa annikitsualuit soorlu erngup qanoq atsigissusia, asariaaseq kiisalu piffissaq suna asaffissaalluarnerusoq peqqissaarutigisorujussuusarsimagaat. Paasissutissat John Lightfootip issuaaffigisaasa takutippaat juutit ilaat nerinnginnerminni asaqqaarluartartut Shibtamit, tassa „anersaapilummit unnuakkut inuit assaanniittartumit“, ajoquserneqannginniassagamik. Aammagooq „asaqqaarsimanani nerisassaminik attuisoqarpat anersaapiluup taassuma nerisassat taakku nippuffigisarpai, tamannalu navianaataavoq“. Taava tupinnanngilaq Jesusip allakkanik ilisimasut farisiiarillu avoqqaarimmagit ’Guutip inassutaa isumakkeerlugu inunnit maligassarsiat aalajangiuttarmatigik’! — 7:5-8.
Jesusip tamanut oqaluussinerata naalernera
Jesusip kingusinnerusukkut Galilæami Peræamilu oqaluussinera oqaluttuarereerlugulu Jerusalemimi eqqaanilu pisimasut Markusip sammineruai. Assersuutigalugu, naalaffimmi nakkaatitsivinnut inuit aningaasanik nakkaatitsisut Jesusip isiginnaarai oqaluttuaraa. Uillarnerup piitsup aningaasaarannguanik marlunnik nalikitsuusunik nakkartitsinera Jesusip takuaa. Oqarporli taanna nakkartitsisunit allanit tamanit annerusumik tunisisoq, tassami allat sinnerutitamik ilaannik tunisipput, taassumali ajorsartuulluni pini tamaasa ilivai inuutissarsiutissaraluani tamakkerlugit. (12:41-44) Grækerisut allassimaqqaakkat naapertorlugit uillarneq leptanik marlunnik tunisivoq. Lepton tassaavoq juutit aningaasaat kanngussaasoq kanngussaasaasorluunniit taamani nalikinnerpaaq, ullumikkullu naleqanngingajattuuvoq. Arnarli piitsoq taanna sapinngisaminik iliorpoq, taamaalillunilu eqqortumik pallorfiginninnermik namminissarsiunngitsumik tapersersuinermigut maligassiuilluarpoq. — 2 Korintumiut 9:6, 7.
Nunami oqaluussinermi naalernerani Pontius Pilatusimit Jesus killisiorneqarpoq. Taassuma aqqa taaguutaalu „præfekt“ qiperukkami 1961-imi Cæsareami nassaarineqartumi allassimapput. Nunap aggornerini avinngarusimasuni, soorlu Judæami, naalagaq (præfekt) sakkutooqarnikkut nakkutilliisuuvoq, aningaasaqarnermut tunngasunik oqartussaalluni eqqartuussivinnilu eqqartuussisuulluni. Kristusip iperarneqarnissaanut Pilatus piginnaaneqartitaavoq, Jesusilli akeraanut akuersiinnarpoq, inuppassuillu iluarisaannik iliorfigiumagamigit taanna kikiattugassanngortippaa Barabbasilu, pikitsitsiniaasuullunilu toqutsisuusoq, parnaarussaajunnaarsillugu. — 15:1-15.
Pilatusip kingusinnerusukkut inuunera toquneralu pillugit arlaqartunik oqaluttuarsiaqarpoq. Assersuutigalugu, oqaluttuarisaanermik atuakkiortoq, Eusebios, ima allappoq: „Pilatus, Annaassisitta nalaani nunap aggorneranut naalagaasoq, ima ajornartorsiulersimatigigami imminut toqulluni imminut pillartariaqarsimavoq: soorlulusooq Guutip naapertuilluassusianit nalaanneqarasuartoq.“ Tamanna ilumooraluarpat ilumuunngikkaluarpalluunniit, toqu tamanit pingaaruteqarnerpaaq tassaavoq Jesusip toqua. Romamiu sakkutuunut 100-nut naalagaasoq Kristusip toquneranik taamanikkullu pisimasunik pissusissamisuunngitsunik isiginnittoq ilumoorluni ima oqarpoq: ’Ilumut inuk taanna Guutip ernerisimavaa.’ — 15:33-39. (wD 15/10 89)
[Qupp. 14-mi suminngaanneernera]
Pictorial Archive (Near Eastern History) Est.
[Qupp. 15-mi suminngaanneernera]
Israel Department of Antiquities and Museums; ass: Israel Museum, Jerusalem