KAPITALI 52
Jehovap sakkutoorpassui
Aramimi kunngi, Ben-Hadadi, Israalimut saassussisaqattaarpoq. Saassussigaangat pruffiitip Eliisap Israalimi kunngi mianersoqqusarpaa. Taamaattumik Ben-Hadadi aalajangerpoq Eliisa aallarunniarlugu. Eliisa illoqarfimmi Dotanimiittoq paasigamiuk tigusariniarlugu sakkutoorpassuit Aramæerit aallartippai.
Aramæerit unnuakkut Dotanimut apuupput. Aqaguani ullaakkut Eliisap kiffaata anigami takulerpaa illoqarfik sakkutoorpassuarnit unguneqarsimasoq. Annilaangalerpoq suaarlunilu: ‘Eliisa, qanoq iliussaagut?’ Eliisap akivaa: ‘Uagut ilivut akeqqatta iliinit amerlanerupput!’ Taava Jehovap Eliisap kiffaanut takutippaa qaqqat illoqarfiup eqqaaniittut hestinik qamutinillu innerusunik ulikkaartut.
Aramæerit sakkutuuisa ornilermanni Eliisa Jehovamut ikioqquvoq. Taava Jehovap sakkutuut paatsiveerutsippai. Eliisap sakkutuut oqarfigai: ‘Illoqarfik una tassaanngilaq orninniagarsi. Malissinga, angummut ujakkassinnut ingerlatissavassi.’ Taava Israalimi kunngip najugaqarfigisaanut Samaaria tikivillugu malippaat.
Aramæerit sumiinnerlutik kingusinaarlutik paasivaat. Israalimi kunngip Eliisa aperaa: ‘Toqussavakka?’ Eliisa akeqqaminut akiniaarusulerpa? Naamik. Eliisa oqarpoq: ‘Toqoqinagit. Nerisasseriarlugit ingerlateqqiinnakkit.’ Taava kunngip nerersuarteriarlugit angerlarteqqippai.
“Qularinngilarput Guutip piumasaminut naapertuuttumik qinnuigigutsinni tusassagaatigut.” – Johannesimit 1. 5:14