Nukittoorsuit mamartut immamiit
AUSTRALIAMI ITERITSI!-P ILANNGUTASSIORTUANIT
SOORLU kissaviarsuit pisinnaassutsitik qilammi takutittaraat, taamatuttaaq aalisagarsuit uku itisuumi takutitsipput. Sukkaqalutik pujallutillu qarsutut qillarissutut itisuutigut ingerlaartarput. Angalaaginnavipput, nerisassanik piniaannavillutik. Asuliinnaanngilaq latinerisut aqqat, Thunnus thynnus, oqaatsimit „tuaviorneq“-mit naggueqarmat. Avaleraasartuunut pilerigineqaqisunut ilaapput, marlinerit, aalisagaq naaligaasalik aalisagarlu panaasalik eqqarleralugit. Massakkumut nukittuut immamiittut taakkua suunerinik eqqoriaasimanngitsunut, taaneqarsinnaavoq tunit, 13-inik nagguillit, eqqartorneqarmata.
Nukittoorsuarni taakkunani tuni tungujortunik sulussugutilik nuimanersaavoq. Naggueqataa Thunnus maccoyii, ækvaatorip kujataani nassaassaasoq, minnerpaamik 2 meteritut takitigilertarpoq 200 kiilutullu oqimaatsigilersinnaalluni. Naggueqatigiilli oqimaannersaat tassaavoq tuni angeqisoq tungujortunik sulussugutilik Atlantikumeersoq, soorlulu aqqata paasitikkaa nunarsuatta avannaani nassaassaavoq. 270 centimeteritut takissuseqarluni takinerulluniluunniit (ullumikkulli aalisarpallaarneq pissutigalugu taama angitigisut amerlavallaanngillat), 700 kiilumik oqimaannerusinnaavoq — tassanngalu 75 procentit nukissuullutik. Tunili tungujortunik sulussugutilik kigaallisariaqanngilaq angissutsi piinnarlugu. Uumasut angeqisut taakkua naggueqatigiit sukkasoortaraat, tassami sukkatsiallannermi nalunaaquttap-akunneranut kilometerit 70-80-it angusinnaavaat.
Sukkassutsimut sivisuumillu ingerlaarnermut sanaaq
Qanoruna ililluni tuni tungujortunik sulussugutilik taama sukkatigisumik ingerlasinnaasoq? Atuagassiaq National Geographic ima nassuiaatissaqarpoq: „Tuni tungujortunik sulussugutilik sukkalisaarnissamut pinngortitaasimavoq, sisamanngorlugumi avikkaanni aggorneri pingasut nukiupput, torrallatamillu immami sukkasuumik ingerlanissamut iluseqarluni, nukittuumik uummateqarpoq ’kissaassutsimullu nikittaateqarluni’, anersaartornera ’ramjet silaannarissaarner’-mut eqqaanarluni, allanillu naleqqussakkanik sananeqaateqarluni.“ Tungujortunik sulussugutillip uummataa nakuusoq aalisakkat allat uummataannit arlaleriaammik anneruvoq, miluumasullu uummataanut eqqaanarnerulluni. Aalisakkanut allanut nillertumik aalinnut nalinginnaasunut uummataata assigiinngissutaasumik aak naleqquttumik kissassusilik aammut kaaviaartitsissut aaqqissuulluagaq aqqutigalugu kaaviaartippaa. Aap kissassusia 8 gradinik kissarneruleraangat, tunip nukittussusaa pingasoriaammik allisarpoq. Tassalersarpoq nersut kiisortoq qununartoq aalisakkanik amikunik raajangasunillu planktoninik nerisartoq.
Tuni nerisassamik mamartumik takusaqaraangami — soorlu avaleraasartooq — papeqquni qaammatip affaatut isikkulik anaarlullugu uisorernerinnarmi sukkasuumik saassussisarpoq. Anguutai kiataaniittut naavaniittullu aatsanganernut immikkut ittunut timaani manngeqisumiittunut morsuttarput akimmiffeqannginnerusammat. Avaleraasartooq qanorluunniit sukkatigigaluaruni qimaanissamut periarfissaqarpianngilaq, pissutigalugu tuni aammattaaq atortulerneqarsimammat binokulærimik isigisinnaalluni (isit marluullutik isigisaq ataaseq isigisinnaallugu), tutsarissorsuulluni aamma immap akuinut maluginiuteqarluni imermik misileraasartumik. Aalisagaq tun saassussinissamut piareeraangami anguutini anillatseqqittarpai, sukkasuumik saammivini piffissaq eqqorlugu aaqqinniarlugu. Tassanngaannarlu qarna masiilu ammartarput, avaleraasartoorlu tammartarpoq — millunneqarluni iineqarlunilu.
Tunip uummataata nukittunera, aavatalu naleqquttumik kissarnera maserujussuarqarneralu pissutaallutik taamatut nikeriataarnermi kingorna aalisakkanut allanut naleqqiulluni quleriaammik sukkanerusumik aaqqipallannerusarpoq. Allaat ’anertikkartilluni’ — sinitsillunilu — ingerlarusaartarpoq, imermit oqimaannerugami, aammalu aalisakkatut allatulli eqqissisimaqqissaarnissamut periarfissiisumik anersaartorsinnaatitsisumik masimmigut ammaneqannginnami imermik masimmi qaavisigut ingerlatitsisinnaasumik taamaalilluni imeq masiinut isinnginniassammat. Taamaattumik tuni eqalussuartulli qanini ammatilaarlugu ingerlasarpoq. Aalisakkap tunip eqqaassutissaa ima allaqqasinnaavoq: „Taamaallaat nikeriapiloornernit ikitsunit kipitinneqartunik — erniunermit toqussi tikillugu marathonertut ingerlaartuartoq.“
Aalisakkani tunini sungaartunik sulussugutilik angisoorujussuaq kusanarnersaraat. Tuni sungaartunik sulussugutilik 2 meterit missaanni takissuseqalertarpoq, sungaartumik titarneqarnini tanngassimaarutigisinnaallugu, mikisunik sungaartunik aquutinik anguuteqarpoq, takisoorujussuarnillu tunumut sammisunik sulussuguteqarluni. Ingammik unnuakkut aalisakkat taakku alutornaqisut mallit aqqusaarangamikkit qarsutut ikumasutut qillaalasarput. Hawaiimiummi „ahi“-inik taasarpaat, isumaqartoq „inneq“.
Nukittoorsuit ajornartorsiorluinnalersut
Nerpiata aappalutup uuliaqaqisullu aalisagaq tuni nerrivimmi sassaalliutiginissaa assut nuannarineqartunngortippaa iluarineqaqisoq. Japanimiut nerisassaatut nalunnginneqarluartut soorlu sashimi aamma sushi tuni Atlantikumeersoq Japanimiut pisiniarfiini piumaneqarnerpaanut nerisassanullu akisunerpaanut ilaatilersimavaat. Suhitorniarfinni neriniat akileerujussuartarput tuniminernik piniarlutik. Akitsorterussisuni tunimut tungujortunik sulussugutilimmut ataatsimut akiginiagaat tusarukku isumaqarlutillu biilimik akitsorterussisoqartoq paasinassaaq. 80.000 koruuninik imaluunniit akisunerusumik pisineq nalinginnaavoq. Aalisakkamimmi tunimik 325 kiilutut oqimaatsigisumik millionip affaanik akilerlugu pisisoqarnikuuvoq! „Porschetut angitigisoq, Porschetut sukkatigisoq Porschetullu akisutigisoq,“ pinngortitat eqqissisimatitaanissaannik suliaqartoq oqarsimavoq.
Tunip piumaneqarnersua eqqarsaatigalugu aalisakkat ikiliartuinnavipput. „Ingasaassilluni pisariniarneqarput nungulertorneqarlutillu iluanaarutiginiaannarlugit, soorlu periarfissaq kingulliusoq,“ atuakkami Saltwater Gamefishing-imi allassimavoq. Imaatigut angallatit nioqqutissiorfiit nutaaliaasut teknologimilu nutaalianik kingullernik atortoqartut, soorlu silaannakkut alapernaarsuineq, pisaqarluartarput. Umiarsuaq angisoorsuarnik qassutilik tunerpassuarnik takusaqaraangami, angallateeraq sukkasuuliaq singittarpaa aalisakkallu ulillugit, qassutinik snurpenot-inik taaneqartunik, aalisakkat ungullugit qimaariarfissaarullugit. Allunaasalisartulli allunaasat amitsut imaluunniit ningittakkat 130 kilometerisut takitigisinnaasut ningittarpaat. Allunaasamut amitsumut allunaasaaqqat naannerusut 2200-t missaanniittut ikkussorneqartarput, tamarmillu qarsorsanik neqitalinnik ulikkaartarlutik. Aalisakkanut tuninut annikilliornaqaat. Tunit tungujortunik sulussugutillit angisuut ima piniarneqartigipput allaat timmisartut misissuisartut umiatsiallu „sapaatip-akunnerpassui piniartarlutik aalisakkat ikittuinnaat pisariniarlugit,“ World Wildlife Fund ilumoorullugu oqaatigaa.
Nunat ilaasa imartaaminni aalisakkat pisarineqarsinnaasut amerlassusiinik aalajangiisarneq atuutilersissimavaat, kisianni qanoq ililluni aalisakkat immami sumiluunniit ingerlaartut sumi pisarineqarsimanerat alapernaarsorneqarsinnaava? (Tuni tungujortunik sulussugutilik Japanip ungasinngitsuani nalunaaqutserneqarsimasoq avalatsinneqaqqillunilu, kingusinnerusukkut Mexicop sineriaani — 11.000 kilometeringajaat ungasitsigisumi — pisarineqarsimavoq!) Massakkumut alapernaarsuinerit sapernavissimapput. FN imminut akilersinnaasumik aalisarneq siuarsarniarlugu misiliivoq, aningaasatigulli pissaanillit akiugassaraat. Nunat ilaanni pisanik misissuineq ingerlanniarneqaraluaraangat saqitsaannerujussuaq kingunerisarsimavaa.
Eqqumiigineqarsinnaavoq aalisartut nunarsuup imartaani pissarsiorfitik uffa nammineq siunissami inuussutissatik, ingasaassisumik aalisarneqarpallaareersunik aalisarnermikkut navianartorsiortittarmatigit. National Geographic allappoq: „Aalisaakkat ikiliartupilooraluartut ileqquujuartutut aalisartoq suliffissuaqarnerulluunniit iluani aalisartoq ajornartorsiut aaqqiiviginiarlugu nammineq piumassutsimikkut piniaqqusiunnaanngimmata, nammineq iluanaaruteqannginnertik pissutigalugu. Tamannami pissutaaginnassaaq allat aalisartut nalunngeqatiginnissuteqannginnerusut piniagassanik pisaqarnerannik. Taarsiulluguli tamarmik suli ilungersornerullutik aalisalerput.“
Nalunaaqutsersuinerup kinguaassiortitsinerillu tuni annaassinnaavaa?
Tungujortunik sulussugutilik kujataamioq ilisimatuunit misissorneqarsimaqaaq. Misissuinermut ilaavoq elektronikki siuarsimasoq atorlugu nalunaaqutsersuineq tunit ataatsimoortukkaat ileqquinik peqqissusaannillu paasissutissanik pingaarutilinnik tunniussisoq. Paasissutissat taakku pisassat amerlassusiisa allanngortinnissaannut aalajangiiniarnermi iluaqutaassapput.
Piffissap ingerlanerani aalisakkanik tukertitsiviit, aamma tuninik tukertitsinerit, nunat ilaanni atorneqaleriartorput. Tungujortunik sulussugutillip arnavissap kinguaassiorsinnaassusia eqqaassagaanni aalisakkanik tukertitsisartunut tunniussassanik ulikkaarpoq — suannik 15 millionit tikillugit amerlassusilinnik sualiornermi nalaani tunniussaqarsinnaavoq. Tukertitsisartut iluatsitsigunik imaassinnavoq tukertitsisarnerup tunit immamiittut ikiliartupiloornerat millisissinnaagaa. Alianassagaluaqaaq immami nukittoorsuaq tuni taama alutornartigisoq nungutitaasoq takussallugu — ingammik naggueqatigiit tusaamasaartaat tuni tungujortunik sulussugutilik, isimut qanermullu nuannaarutaasoq. (gE 22/9 99)
[Qupp. 16, 17-mi assiliartaq]
Tuni sungaartunik sulussugutilik
[Suminngaanneernera]
Innerspace Visions
[Qupp. 18-mi assiliartaq]
Tuni tungujortunik sulussugutilik
[Suminngaanneernera]
Innerspace Visions