Sila paatsiveqanngitsoq

AMERLANERSATTA ikummatissat aamarsuartallit arlaatigut pinngitsoorsinnaanngilaat. Biilit angallatillu allat benziinatortut solaritortulluunniit angallatigisarpavut. Nukissiorfiup aamarsuartortup, naturgassitortup uuliatortulluunniit innaallagissiaa atortarparput. Nerisassiornermi kiassarnermilu qisuit, qisuit aamalisat, naturgassi aamarsuillu atortarpavut. Tamakku tamarmik kuldioxidimik Nunarsuup silaannartaanut aniatitsipput. Silaannaat ilaata tamatuma kissaq seqinermeersoq tigoorartarpaa.

Nunarsuup silaannartaanut silaannaat ilaannik allanik aamma aniatitsisarpugut. Naggorissaatit naasorissaasut atortagaat kvælstoffeqarput, tamakkunanngalu kvælstofforilte (dinitrogenoxid) avissaartarpoq. Qaqorteqqasunik naatitsivinnit narsaatinillu nersutaatinik puallarsiivinnit metan avissaartarpoq. Plastikkimik nioqqutissiornermi suliffissuaqarfinnilu nioqqutissioriaatsini allani CFC-gassit (klorfluorcarbonit) pinngortarput. Kiaap tigumminerata saniatigut CFC-gassit Nunarsuup silaannartaani avallermi ozoni aserorterpaat.

CFC-gassit, killilersugaasumik atortinneqalersimasut, kisiisa pinnagit gassit tamakku kiammik tigooqqaasartut annertusiartuinnartumik silaannarsuarmut aniatinneqarput. Tamanna ilaatigut Nunarsuup inuttusiartuinnarneranik suliffissuaqarfinnilu naasorissaasullu nukissiamik atuinerulernerannik pissuteqarpoq. Avatangiisinik illersuiniaqatigiiffik Environmental Protection Agency, USA-mi Washington, D.C.-mi qullersaqarfeqartoq, naapertorlugu ukiut tamaasa kuldioxidi gassillu kiammik ungusisartut allat nunarsuup silaannartaanik tonsit 6 milliardit silaannarsuarmut aniatittarpavut. Gassit kiammik ungusisut tamakku tammaannarneq ajorput. Ukiuni qulikkuutaani Nunarsuup silaannartaaniissinnaasarput.

Paasiniaasartut qulakkeersimasaat marluupput. Siullermik, Nunarsuup silaannartaani kuldioxidi gassillu kiammik ungusisut allat ukiuni qulikkuutaani hundredelikkuutaanilu annertusisimapput. Aappassaanik, Nunarsuup qaava ukiuni hundredelinni kingullerni agguaqatigiissillugu 0,3 gradimit 0,6 gradimut kiannerulersimavoq.

Nunarsuup tamakkerluni silaannaata kiannerulernera gassillu kiammik ungusisartut inuit pilersitaat imminnut atassuteqarpat? Ilisimatuut ilaat naapertorlugit taamaassorinanngilaq. Tikkuarpaat kiannerulernera allangornerit pissusissamisoortut iluanni pisoq, Seqinerlu pissutaasinnaasutut taavaat. Immikkulli ilisimasallit amerlasuut FN-ip silap qanoq issusianik ilisimatuui (IPCC) isumaqatigaat. FN-ip ilisimatuui isumaqarput kiannerulernera ’pissusissamisoortunik pissuteqaannarunanngitsoq’, aamma ’nalunaajaatit assigiinngitsut eqqarsaatigeqqissaarnerata takutikkunaraa nunarsuaq tamakkerlugu silap qanoq issusianut inuit takussaasumik sunniisartut’. Inuilli suliarisartagaat qanoq annertutigisumik nunarsuatsinnik kiannerulersitsinersut — ingammik ukiuni 2000-kkunni qanoq sukkatigissumik kiannerulissanersoq qanorpiarlu kinguneqassanersoq — suli nalornissutigineqarpoq.

Nalornineq oqallitsitsivoq

Silap qanoq issusianik ilisimatuut illup naatitsiviup sunniutaatut ittumik pisoqarnissaanik siulittuutaat silap qanoq issusissaanik assersuutinik qarasaasiamit silarsuarmi sukkanerpaamit annerpaamillu suliarineqarsimasunik tunngaveqarpoq. Nunarsuulli silaata qanoq issusia kaavinnerata, silaannarsuata, imarpiisa, sikutaata, nunat ilusiisa Seqernullu akornanni pissutsit katitigaasut paasiuminaatsut aalajangertarpaat. Pissutsit taama amerlatigisut taama annertutigisumik sunniisarmata, qarasaasiap suulluunniit ukiut 50-it 100-lluunniit qaangiuppata qanoq pisoqassanersoq qularnaatsumik siulittuutigisinnaanngilaa. Atuagassiami Science-mi qanittukkut ima allassimavoq: „Silap qanoq issusianik immikkut ilisimasallit amerlasuut mianersoqqusipput inuit suliarisartagaat nunarsuarmik kiannerulersitsinersut suli qulakkeerneqarsimanngitsoq — imaluunniit illup naatitsiviup sunniutaatut ittumik pisoqarnissaa qanoq kiannerulersitsitigissanersoq.“

Navianartoqarnera nalorninartoqarnerata akueriuminaallisippaa. Paasiniaasartut nunarsuup kiannerulernera qularnaateqartippaat, suliffissuaatillillu pissaanillit aningaasarsiornikkut soqutigisallit pissutsinik allannguiumanngitsut isumaqarput allannguinissaq, akisoorujussuusinnaasoq, maanna ilisimariikkat naapertorlugit illersorneqarsinnaanngitsoq. Oqarput amerlasuut isumaattut immaqa ajortiginavianngitsoq.

Avatanngiisinik illersuisut ineriartorneq tamanna akiorniarsaraat ilisimatuussutsikkut nalornineq naalakkersuisunik sinnassaaginnarnerarlugu tikkuaanermikkut. Ilumoorpoq silap qanoq issusia siunissami ilaasa aarleqqutigisaattulli immaqa ajortiginavianngitsoq, imaassinnaavortaarli aarleqqutigisamit ajornerujussuussasoq. Siunissami qanoq pisoqarumaarneranik qulakkeerisoqarsinnaanngimmat isumaqartariaqanngilaq navianartoqarsinnaaneranik killilersimaarissanngitsugut. Assersuutigisinnaavarput inuit pujortartarunnaartut, pujortartarnertik ingerlatiinnarunikku ukiut 30-t 40-lluunniit qaangiuppata puakkut kræfteqalernissartik ilisimatuussutsikkut uppernarsaatissarsioqqaarneq ajoraat. Pujortartarunnaartarput navianaateqarnera akuerigamikku millisinniaramikkulu peerniarluguluunniit.

Qanoq iliuuseqartoqarpa?

Nunarsuup tamakkerluni kiannerulerneranik ajornartorsiutip annertussusia pillugu — ajornartorsiullu ilumut piviusuunersoq pillugu — taama oqallittoqartiginera eqqarsaatigalugu tupinnanngilaq qanoq iliortoqartariaqarnera isumaqatigiinngissutaammat. Avatanngiisinik illersuiniaqatigiit nukissiorfiit mingutsitsinngitsut atugaanerulernissaat ukiorpassuarni siuarsarniarsimavaat. Seqernup, anorip immallu nukingi nunallu iluani erngit kissartut erngulluunniit aalaa atorneqarsinnaapput.

Avatanngiisinik illersuisut nunat nalakkersuisui kajumissaarsimavaat gassinik kiammik ungusisartunik aniatitsinermik killilersuisunik inatsisilioqqullugit. Tamatuma kingunerisaanik naalakkersuisut ilaat isumaqatigiissutinik assigiinngitsunik atsiorsimapput. 1992-imi Brasiliami, Rio de Janeiromi avatanngiisit mingutsinnaveersaarnissaat pillugu ataatsimeersuarnermi nunat 150-it missaasa aallartitaasa isumaqatigiissut gassinik kiammik ungusisartunik, ingammik kuldioxidimik, silaannarsuarmut aniatitsinermik annikillisitsinissamut pisussaatitsisoq atsiorpaat. Siunertaq tassaavoq gassit kiammik ungusisartut nunat suliffissuaqarfiusut aniatitaasa ukiup 2000-ip missaani 1990-imisut annikitsigilersinnissaat. Nunat ilaat tamatuma tungaatigut siuarsimapput, nunalli pisuut amerlanersaasa pisussaaffik annikitsoq tamanna eqqortissimanngilaat. Nunat amerlanerit annikillisitsinatik aatsaat taama annertutigisunik kiammik ungusisartunik gassiliortarput. Assersuutigalugu naatsorsuutigineqarpoq USA-mi kuldioxidimik aniatitsineq ukiumi 2000-imi 1990-imit 11 procentimik annertunerussasoq.

Piffissami kingusinnerusumi naalagaaffiit tamalaat peqataaffigisaannik unioqqutikkuminaannerusunik isumaqatigiissusiorniartoqarpoq. Annikillisaanerit 1992-imi isumaqatigiissutitut pinngitsoorani naammassisassaanngitsutut ilusilernagit maanna pinngitsoorani naammassisassaanissaannik piumasaqaateqartoqarpoq.

Annikillisaanerup akia

Politikkikkut pisortaasut avatangiisinik illersuiniartutut isigineqarusupput. Illua-tungaatigulli allannguinerup aningaasat tungaasigut nassatarisinnaasai aamma eqqumaffigaat. Atuagassiaq The Economist naapertorlugu Nunarsuup inuisa 90 procentiisa nukissiorfimminni ikummatissat kulstoffitallit pinngitsoorsinnaanngilaat. Tamatuminnga allannguineq allanngornerujussuarnik nassataqassaaq, aningaasartuutillu qanoq annertugissanersut oqallisigineqaqaaq.

Gassit kiammik ungusisartut ukiumi 2010-mi 1990-imit 10 procentimik annikinnerulersinnissaat qanoq akeqassava? Akissutaa kina aperinerlugu apeqqutaavoq. USA-mi, nunanit allanit tamanit gassinik kiammik ungusisartunik aniatitsinerpaasumi, isummat akerleriit tusarnaariassagitit. Suliffissuaqarfiit mianersoqqusipput annikilliliineq taamaattoq inunnik 600.000-inik suliffissaarutsitsissasoq, USA-mullu ukiumut dollarinik milliardilikkuutaanik akeqassasoq. Akerlianik avatangiisinik paasiniaasartut isumaqarput taamatut annikillisaanikkut ukiut tamaasa dollarinik milliardilikkuutaanik sipaartoqassasoq suliffinnillu nutaanik 773.000-inik pilersitsisoqassasoq.

Naak avatanngiisinik illersuiniaqatigiiffiit maannakkorpiaq iliuuseqartoqarnissaa piumasaqaatigigaluaraat, suliffissuaqarfiit — biililiorfiit, uuliaatileqatigiissuit aamarsuarnillu nioqqutissiortut, ilaannaat taassagaanni — sassartitaat pissaanillit sunniisinnaanertik annertooq aningaasaaterpassuatillu atorlugit nunarsuup tamakkerluni kiatsikkiartorneranik aarlerinartoqarneranik oqallinnerit millisarniarpaat ikummatissallu uumassuseqarsimasuneersut atorneqarunnaarpata aningaasarsiornerup tungaatigut kingunerusussat ingattarsiutigalugit.

Oqallinneq ingerlavoq. Nunarsuarmi silap qanoq issusia ilumut allanngortikkiartorsimagutsigu — oqallisigiinnarlugulu — oqariartaaseq „kikkut tamarmik sila eqqartorpaat, iliuuseqartoqanngilarli“ nutaamik eqqasuumminartumillu isumaqalissaaq.

[Qupp. 5-mi ungalusaq]

Kyotomi isumaqatigiissut

Decembari 1997-imi nunat 161-it aallartitaat 2200-​nit amerlanerusut Japanimi Kyotomi naapeqatigiipput nunarsuaq tamakkerlugu kiatsikkiartorneranik aarlerinartoq iliuuseqarfiginiarlugu, isumaqatigiissusiorniarlutik aalajangiiniarlutillu. Apeqqut sapaatip-​akunnera sinnerlugu oqallisigereerlugu aalajangerneqarpoq ukiumi 2012-imi gassit kiammik ungusisartut nunat suliffissuaatillit ukiumut aniatitaat ataatsimut 1990-imut sanilliullugit 5,2 procentimik appasinnerulersinneqassasut. Isumaqatigiissummik eqqortitsinngitsut sumik pillaatissinneqassanersut kingusinnerusukkut aalajangerneqassaaq. Nunat tamarmik isumaqatigiissut eqqortippassuk annikillilerineq tamaattoq qanoq sunniuteqartigissava? Annikitsuararsuussagunartumik. Atuagassiaq Time allappoq: „Gassit kiammik ungusisartut suliffissuaqarnermi pissutsit allanngorluinnarneranniilli nunarsuup silaannartaani katersuuttut malunnartumik annikillissappata, annikillisaaneq 60 procentiusariaqarpoq.“

[Qupp. 7-mi ungalusaq/diagrammi]

(Allassimasut qanoq inissisimanersut naqitami takuneqarsinnaavoq)

Illup naatitsiviup sunniutaanut assersuut

Nunarsuup silaannartaata kissaq Seqinermeersoq illup naatitsiviup igalaartaatulli ungusimasarpaa. Seqernup qaarmarnata Nunarsuaq kiassarpaa, kissarlu tamanna — qinngornertut infrarøditut siaruaattartoq — Nunarsuup silaannartaanit avataarsuarnukarnissaa ajornakusoorpoq. Gassit kiammik ungusisut qinngorneq tamanna unitsittarpaat Nunarsuarmullu utertittarlugu. Taamaalillutillu Nunarsuup qaavanik kiassaaqataallutik.

1. Seqineq

2. Qinngorneq infrarødiusoq unitsinneqartoq

3. Gassit kiammik ungusisut

4. Qinngorneq aniguisoq

[Qupp. 8, 9-mi ungalusaq/diagrammi]

(Allassimasut qanoq inissisimanersut naqitami takuneqarsinnaavoq)

Nukiit silap qanoq issusianik aalajangiisut

Nunarsuup tammakkerluni kiannerulernera pillugu oqallinneq paasissagaanni, nukiit mianernartut silap qanoq issusianut aalajangiisut ilaat ilisimasariaqarput. Tunngaviusut ilaat sammeriartigik.

1. Seqineq — kiaap qaamarnullu pilerfiat

Atomip nukinga atorlugu nukissiorferujussuaq Seqinermik taasagarput Nunarsuarmi inuunermut aalajangiisuuvoq. Seqineq millioneriaat sinnerlugu Nunarsuarmit anneruvoq kiammillu qaamanermillu allanngujaatsumik pilersuilluni. Pilersuinera annikilligaluarpat Nunarsuaq sikuinnanngussagaluarpoq. Annertusigaluarpat uunaannavimmik kiatsissagaluarpoq. Nunarsuaq kaavinnermini Seqinermiit 150.000.000 kilometeritut ungasitsigigami, nukiit Seqinermeersut affarmik milliardileriaataannaat tigusarpai. Annertussutsit taakkorpiaat pisariaqarput silaannarmik uumassuseqarfiusinnaasumik pilersitsissagaanni.

2. Nunarsuup silaannartaa — „oqorsaataa“

Nunarsuup qanoq kiatsigineranut Seqineq kisimi aalajangiisuunngilaq. Nunarsuup silaannartaa aamma pingaaruteqarpoq. Nunarsuup Qaammatillu Seqinermit ungasissusii assigiingajapput taamaattumillu kiak tigooqqagaat assigiingajalluni. Nunarsuarli agguaqatigiissillugu 15 gradinik kiassuseqarpoq Qaammallu 18 gradinik ississuseqarluni. Sooq assigiinngissuteqarpat? Nunarsuaq silaannartaqarmat; Qaammat peqarnani.

Nunarsuup silaannartaa — Nunarsuup oxygenimik (iltimik), nitrogenimik (kvælstofimik) gassinillu allanik ’ulia’ — seqernup kiaata ilaanik tigooqqaavoq sinneralu iperartarlugu. Pissutsit illumi naatitsivimmi pisartunut assersuunneqartarsimapput. Amerlanerit nalunngisaattut illup naatitsiviup qalia iigaalu igalaaginnaapput igalaaminermik plastikkimilluunniit sanaajusunik. Seqernup igalaatigut taakkunatigut illu naatitsivik imaaliallaannaq kissatsittarpaa, iigaasalu qaliatalu kiak uninngatittarpaat.

Taamatungajak seqernup qaamarna Nunarsuup silaannartaanut appakkaattarpoq Nunarsuup qaava kiassarlugu. Nunarsuup kiak qinngornertut infrarøditut silaannarsuarmut utertittarpaa. Qinngornerulli tamatuma ilarujussua ingerlaannaq avataarsuanut pineq ajorpoq nunarsuup silaannartaani gassit tigooqqartarmassuk Nunarsuarmullu utertillugu, taamaalillunilu kiannerulersitsilluni. Taamatut kiassarneqarneq ’illup naatitsiviup sunniutaanik’ taaneqartarpoq. Nunarsuup silaannartaata taamaalilluni kiak Seqinermeersoq uninngatinngippagu, Nunarsuaq Qaammatitulli uumassuseqanngitsigissagaluarpoq.

3. Erngup aalaa — gassit kiammik ungusisut pingaarnersaat

Nunarsuup silaannartaata 99 procentia silaannaat ilaannik marlunnik sananeqaateqarpoq: nitrogen aamma oxygen. Naak gassit taakkua Nunarsuarmi kaaviiaarnermut pisariusumut uumassuseqartitsisumut pingaaruteqaraluartut, silap qanoq issusianut toqqaannartumik sunniuteqanngingajapput. Nunarsuup silaannartaata procentiata ataatsip sinneruttup kiassuseq aquppaa, gassit kiammik ungusisut tassaasut erngup aalaa, kuldioxid, dinitrogenoxid, metan, klorfluorcarboner aamma ozon.

Gassit kiammik ungusisut pingaarnerpaartaat — erngup aalaa — gassitut isigineqanngitsoorajuppoq nalinginnaasumik imeq imerpalasumut atassuteqartittaratsigu. Nunarsuup silaannartaani erngup aalaani molekylit tamarluinnarmik kiaap nukinganik imaqarput. Erngup aalaata nuiaa nillertikkaangami eqikkarnerulerlunilu, kiak avissaartinneqartarpoq sakkortuumik kiammik ingerlaartitsisumik. Erngup aalaata nunarsuup silaannartaani ingerlaarnera sakkortooq silap qanoq issusianut pingaartumik paasiuminaatsumillu atassuteqarpoq.

4. Kuldioxid — inuunermut pisariaqartoq

Kuldioxid tassaavoq gassi nunarsuup tamakkerluni kiatsikkiartornera oqallisigineqaraangat taaneqakulanerpaasartoq. Piunerali mingutsitsinermik taassallugu eqqunngilaq. Kuldioxid fotosyntesemi, naasut qorsuusut uumassutissaminnik namminneq pilersorneranni, pingaaruteqarluinnarpoq. Inuit uumasullu ilti najuuttarpaat kuldioxidilu silammut anersaaruttarlugu. Naasut kuldioxid atortarpaat iltimillu aniatitsillutik. Iluamik oqaatigalugu Nunarsuarmi uumassuseqartoqarsinnaaqqullugu Guutip pinngortitaasa ilaat tassaavoq kuldioxid.a Nunarsuulli silaannartaani kuldioxideqarpallaarnera innarnermi qaleriinnik tæppilernermut assersuunneqarsinnaagunarpoq. Kiannerulersitsisarpoq.

Nukiit assigiinngitsut paasiuminaatsut

Seqineq Nunarsuullu silaannartaa silap qanoq issusianut kisimik sunniineq ajorput. Imarpiit, sikorsuit, nunap qaani aatsitassat naasullu, pinngortitami ingerlaatsit, biogeokemiikkut ingerlaatsit assigiinngitsorpassuit nukiillu Nunarsuup Seqinermik kaaviineranik aalajangiisut aamma aalajangeeqataapput. Silap qanoq issusianik paasiniaasarnermut Nunarsuarmut tunngatillugu ilisimatuussutsimut tunngasut tamangajammik ilaapput.

Seqineq

Nunarsuup silaannartaa

Erngup aalaa (H₂0)

Kuldioxid (CO₂)

[Quppernerup ataani ilanngussaq]