Silarsuaq qimerloorparput

Innimiilliorfiginninneq annertusiartuinnartoq

Misissuinerup La Sapienza-universitetimit Romamiittumit ataqatigiissaarneqartup takutippaa atuartorpassuit innimiilliorfigineqartartut. Tamanna pisinnaavoq ajuallatsitsinikkut, oqaatsikkut timikkullu peqqarniiserfiginninnikkut, tillikumisaarfiginninnikkut, saassussinikkut sioorasaarinikkullu. Ajortuliornerit taama ittut ingammik Romami siammarsimapput, tamaanimi nukappiaqqat niviarsiaqqallu 50 procentii qaammatit pingasut iluanni innimiilliorfigineqarsimapput. Italiami aviisi La Repubblica naapertussagaanni misissueqqissaartoq Anna Constanza Baldry oqarsimavoq: „Niviarsiararpassuit oqaloqatigillualeriaraangatsik oqaluttuartarput peqqarniitsumik pineqartarsimallutik oqaluttuarissanagilli. Oqaluttuartarsimanngillat siooragamik aamma . . . ileqqut ilaat pissusissamisoorluinnartutut isigigamikkik.“

Meeraannaanngitsut innimiilliorfigineqartarput. Aviisimi The Irish Times-imi oqaatigineqarpoq inersimasorpassuit suliffimminni innimiilliorfigineqartartut, amerlanertigut qullersaminnit. Aviisimi allassimavoq: „Oqaatsikkut saassussineq, allat suliaannik isornartorsiuineq tusatsiakkallu ingerlateqqitat suliffeqarfinni innimiilliortartut sakkuginerugajuppaat. Nikanarsaanerit naammassisassatullu anguniagassat piviusorsiunngitsut aamma nalinginnaapput.“ Innimiilliorfigineqartarneq atassuserneqarpoq tarnikkut sunniutinut soorlu „siooranermut, narrajasinermut, isumatsassimalernermut, malersorneqartutut misiginermut, eqqissiveqannginnermut, tatiginninnginnermut, imminut naleqanngitsutut misiginermut matoqqasunngornermullu,“ aviisimi allassimavoq. Taamatut innimiilliorfigineqarneq ajornerpaamik kinguneqarsinnaavoq „sianiutilulernermik allaallu imminornermik“.

Anaanap immua peqqinnarneruvoq

„Naalungiarsuit anaanap immuanik miluttut marlunnit arfineq-marlunnut qaammatillit 1700-nit amerlanerusut misissuiffigineqarneranni erserpoq allanit siuserikulannginnerullutillu timmikulannginnerusut,“ atuagassiami Parents-imi allassimavoq. „USA-p Nappaatinik Nakkutilliinermut Pinaveersaartitsinermullu Centeriani ilisimatuut paasisimavaat naalungiarsuit anaanap immuanut taartaasumik taamaallaat immuttortartut naalungiarsunnit anaanap immuanik miluttunit marloriaammik nappaatit tamakkua ilaannit eqqorneqaqqajaanerusartut.“ Naak nakorsat qangalili nalunngikkaluaraat anaanap immua akiuussutissanik anaanameersunik akoqarnini pissutigalugu tunillatsinnissamut illersuutaasartoq, misissuinermi takutinneqarpoq ivianginit milutsitsineq annertuumik iluaqutissartaqartoq. Misissuisut ilaat, Laurence Grummer-Strawn, oqarpoq: „Ilumoorluinnarpoq oqassalluni naalungiarsuk qaammatini siullerni arfinilinni anaanap immuanik milunnerujartortillugu pitsaanerujartortartoq.“

Unamminata, qujanaq

Oqaluffeqarfiit Silarsuarmi Ataatsimiititaat (WCC) ilaasortani oqaluffeqarfiit 330-t tunuliaqutaralugit „kajumissaarisimavoq ’unammineq’, imaluunniit oqaluffeqarfiit ilaasa upperisarsiortunut allanut ilaasortaasunik ilaasortassarsiorniartarnerat, unitsinniaqqullugu,“ tusaammi ENI Bulletin-imi allassimavoq. WCC-p „ingammik isoraa nunani ineriartortinniakkani qimaasunik, piitsunik kiserliortunillu allamik upperisaqalersitsiniaanermut ’inunnik ikiuiniarnerup’ atorneqartarnera“. ’Iivangkiiliumik oqaluussissutiginninnerup akuerineqarsinnaasup upperisamullu allamut ilanngutsitsiniaanerup akuerineqarsinnaanngitsup’ immikkoortinnissaannut najoqqutassiisoqarpoq. Taaneqartumi kingullermi pineqarput oqaluffeqarfimmik allamik „pissutissaqanngitsumik isornartorsiuisut“, namminneq upperisaminnik ilumoortutut saqqummiisut, ilinniagaqarnissamut periarfissat inunnilluunniit ikiuiniarnerit ikiortigalugit inunnik allanik oqaluffeqarfimmut allamut ilanngutsitsiniaasut, pissaaneq tarnikkulluunniit naqisimanninneq atorlugu inunnik allamik upperisaqalersitsiniaasut kiisalu inuit atugarliornerat imaluunniit „oqaluffeqarfimmik ilaasortaaffigisaminnik pakatsissutiginninnerat atorlugu ’allamut saatsitsiniaasut’ “.

Nikallungajuarnerup navianaataa

„Ilisimatuut . . . oqarput nikallungajuarneq ullormut 20-​nik sikaritsitortarnertulli uummammut ajoqutaasinnaatigisoq,“ Londonimi aviisimi The Times-imi allassimavoq. „Angutit utoqqasaat Finlandimiut 1000-ingajaat akornanni ukiuni sisamani misissuinermi paasineqarpoq nikallungajuarneq taqarsuarnik manngertittooqqajaalersitsisartoq.“ Misissuinerup takutippaa isumakkut qanoq issuseq peqqissutsimut assut sunniuteqarsinnaasoq. „Qulakkeerluguttaaq paasivarput tarnikkut misigissutsikkullu qanoq issuseq peqqissutsimut sunniuteqartartoq,“ Dr. Susan Everson, misissuinermi siuttuusoq, oqarpoq. „Nakorsat paasisariaqarpaat neriuutaaruttutut misigineq ajortumik sunniuteqartartoq nappaammullu immikkut artukkersuutaasarluni. Inuittaaq paasisariaqarpaat neriuutaaruttutut misigigaangamik nikallungajuaannaleraangamillu ikiortissarsiortariaqarlutik.“

Pujortartarnerup ajoqusiineri allanngortinneqarsinnaappat?

Qanittukkut misissuinermi oqaatigineqarpoq pujortartarnikkut taqarsuarnik ajoqusiineq iluarsineqarsinnaagunanngitsoq. Misissuisut The Journal of the American Medical Association-imi nalunaarput sikaritsitortarnikkut pujortartanngikkaluarlunilu pujortartut akornanniittarnikkut taqarsuit iluarsineqarsinnaanngitsumik ajoquserneqarsinnaasut. Misissuinermi angutit arnallu 45-t 65-llu akornanni ukiullit 10.914-it malittarineqarput. Ilaat tassaapput pujortartartut, ilaat pujortartartuusimasut, ilaat pujortartanngitsut pujortartut akornanniittartut ilaallu pujortartanngitsut pujortartut akornanniittanngitsut. Misissuisut ultra-nipit atorlugit qungatsimi taqarsuup tillertartup iigaata issussusia uuttortarpaat. Uuttortaanerit tamakku ukiut pingasut qaangiunneranni uteqqinneqarput.

Ilimagineqareersutut pujortartartut taqarsuarminnik manngertittoornerusarput — ukiuni 33-ni agguaqatigiissillugu ullormut sikaritsinik poortanik ataatsinik pujortartarsimasut 50 procentimik ingasannerullutik. Pujortartartuusimasuttaaq taqarsui qumariartorsimapput, pujortartanngitsunit 25 procentimik sukkanerusumik — allaat pujortartarunnaarnerminnit ukiut 20-t qaangiutereeraluartut. Pujortartanngitsut pujortartut akornanniittartut pujortartanngitsunit pujortartut akornanniittanngitsunit 20 procentimik taqarsuarminnik issutsittoornerusarput. Misissuineq naapertussagaanni missiliuunneqarpoq USA-​mi ukiumut toqusartut 30.000 60.000-illu akornanniittut tassaasartut pujortartanngitsut pujortartut akornanniittarnermikkut ajoqutissarsisimanerminnik toqquteqartut.

Naalaffimmi tunissutit allagartaat nassaarineqartoq

’Sekelinut siilvinut pingasunut Jahvep naalaffianut tunissutinut allagartaagunartoq itsarnisaarniarnermi qanittukkut saqqummerpoq,’ taama paasissutissiivoq atuagassiaq Biblical Archaeology Rewiev. „Kunngi Salomonip naalaffianut tunngasut Biibilimut attuumassuteqanngitsut nassaarineqarsimasut tamanna pisoqaanersaraat. [Oqaatsit] BJT JHWH, ’Naalakkap [Jahvep] illua’, . . . tamarmiusut kigartuilluni allattukkani Biibilimut attuumassuteqanngitsuni ataasiinnarni siornatigut nassaarineqarsimapput,“ taakkunanili oqaatsit ataqatigisaat erseqqinngimmat isumaat assortuussutaavoq. Marraminermi nassaami nutaami, sanimut 11 centimeterisut qummullu 8,5 centimeterisut annertussusilimmi, allatat titarnerni tallimani 13-inik oqaasertallit ersarillutillu atuaruminartuupput. Marramineq ukiunik naatsorsuisalerfitta siorna ukiuni 800-kkunneersorineqarpoq allattukkamillu nassaarineqarsimasumit siullermit ukiunik 100-​nik pisoqaanerulluni, immikkullu ilisimasallit naapertussagaanni piviulluni.

Angajoqqaat aqassuinerat annerusumik sunniuteqartarpa?

Ilisimatuut ilaat oqarput angajoqqaat naalungiarsuutiminnik aqassuisarnerat naalungiarsuit asaneqarnerminnik misigiffigiinnartarunanngikkaat. Patricia Kuhlip, Washingtonip universitetiani atorfillip, suleqataasalu oqaatsini assigiinngitsuni pingasuni, russisut, svenskisut tuluttullu, naalungiarsunnik oqaluusseriaatsit misissorsimavaat. Paasinarpoq angajoqqaat naalungiarsuutiminnut oqalukkaangamik malugineqaannaratik aamma oqaatsinik atukkaminnik meeqqat ilinniarnissaannut tunngavissiuussisartut. „Naalungiarsuit arfinilinnik qaammateqalernerminnit,“ atuagassiami Science-​mi allassimavoq, „ersiutit nipaat immikkoortissinnaalertarpaat, oqaatsini nalinginnaanerusut, soorlu ’ih! ’ aamma ’ah! ’, maluginiartarlugit, pingaaruteqannginnerusullu soqutigissanagit.“

Sabap kunngia arnaq — akerleriissut

Etiopiami Makedamik taaneqartarpoq, Yemenimi Bilqisimik, Saballi kunngiatut arnatut ilisimaneqarnerugunarpoq. Biibilimi Koranimilu eqqartorneqarpoq. Tamarmik nunaqqatiginerarpaat, ilerratalu erniinnaq naninissaa neriuutigalugu itsarnisarsiuut uppernarsaatissanik ujarlertuarnissaannik kajumissaarneqartarput. Sabap kunngia arnaq pillugu takussutissanik nassaartoqartuuppat nassaarfigisaq takornariarfiullualissagaluarpoq, nunallu atugartuussutsip aallaavianut attuumassuteqarnerarneqarneranut tunngavissatut atorneqarsinnaassagaluarluni. „Itsarnisarsiuut Etiopiami Yemenimilu ujaqqani pisoqqani kigartuilluni allattugarpassuarnik itsaq Sabamiut naalagaaffianneersunik nassaarsimapput,“ aviisimi The Wall Street Journal-imi allassimavoq. „Eqqumiikkaluartumilli tamakkunani Makeda Bilqisiluunniit eqqaaneqanngilaq.“ Aviisimi nangilluni allassimavoq: „Biibili ikiuutaavallaanngilaq. Guulterpassuit akuutissarpassuillu Sabap kunngiata arnap Salomonimut pajugutai tassani oqaluttuarineqarput, kunngilli arnap suminngaanneersuunera oqaatsimik ataatsimilluunniit eqqaaneqanngilaq.“

„Silarsuarmi angallatit ­pitsaanersaat“

Colombomi Sri Lankamiittumi aviisimi The Island-imi allassimavoq illoqarfimmi 8 kilometerit ataallugit isorartussusilimmi angalassagaanni sikkilerneq biilernermit sukkanerusinnaasoq. Nunarsuarmi tamarmi avatangiisinik illersuiniaqatigiit, Nunarsuup Ikinngutai-sa, sikkili ’silarsuarmi angallatit pitsaanersaannik’ taavaat. Aviisimi tikkuarneqarpoq sikkilerluni 600 kilometerisut isorartussusilik mingutsinneqanngitsoq ingerlaffigineqarsinnaasoq kaloriat benziinatut 1 literisut annertutigisut atorlugit, aammalumi sikkilerneq peqqinnartuusoq.

[Qupp. 31-mi suminngaanneernera]

Perquneqarneq: Shlomo Moussaieff