Silarsuaq qimerloorparput
Silarsuarmi utoqqaanerpaaq toquvoq
Jeanne Louise Calment, Guinness Book of World Records naapertorlugu silarsuarmi inuk utoqqaanerpaaq 1997-imi aggustip ulluisa 4-anni toquvoq 122-nik ukioqarluni, Frankrigimi aviisi Le Figaro taama allassimavoq. Jeanne 1875-imi februaarip 21-ani Arlesimi Frankrigip kujataata kangiani inunngorpoq — qulleq kallerup innitortoq, oqaluttartoq biililu suli nassaarineqanngikkallarmata. 1896-imi katippoq, paneqarlunilu nammineq toqunissani ukiunik 63-inik sioqqullugu toqusimasumik, erngutaqarlunilu 1963-imi toqusimasumik. Eqqaamavaa 1888-imi inuusuttuaraalluni qalipaasoq Vincent van Gogh naapikkamiuk, taalliortorlu Frédéric Mistral 1904-mi Nobelip nersornaasiuttagaanik nersornaasigaasimasoq ikinngutigaa. Jeanne inuunertunerup isertugaataanik amerlasuunik siunnersuuteqarsimavoq, ilaatigut illartarneq, iliuuseqartarneq aamma ’maattuumik aqajaroqarneq’.
Meeqqat oqaatsinik marluinnik oqalussinnaasut
Meeraaqqap nunagisamini oqaatsit ilikkaraangagit oqalussinnaalernera pingaartumik qaratsap ilaani Brocap immikkoortuanik taaneqartartumi ikkuuttarpoq. Ungasinngitsukkut New Yorkimi Memorial Sloan-Kettering Cancer Centerimi misissuisartut saviup kajungerisaa atorlugu paasiniarpaat qaratsap immikkoortui sorliit sulisarnersut inuup oqaatsinik marluinnik oqalussinnaasup oqaatsit arlaat atoraangagit. Paasivaat inuup meeraaraatilluni oqaatsit marluit ataatsikkut ilikkarsimappagit tamarmik Brocap immikkoortuani inissisimaffeqartartut. Kisianni oqaatsit arlaat inersimasuunermi aatsaat ilikkarneqarpata oqaatsit ilikkakkat siulliit eqqaanni inissittarput, toqqaannartumik imminnut attaveqarnatik.
Egyptenitoqqami sikuliorneq
„Naak Egyptenimiutoqqat qerititsiveqanngikkaluarlutik nunani panertuni kialaartunilu pinngortitani pisartut iluaqutigalugit sikuliorsinnaasarsimapput,“ Bryanimi Ohiomiittumi aviisi The Countyline taama allassimavoq. Qanoq ilillutik? „Seqernup tarrinnerata nalaani arnat Egyptenimiut puugutaasat marraasut imermik ulikkaartut ivikkanik matullugit inissittarsimavaat. Erngup qaavata puugutaasallu sinaasa isugutasut sukkasuumik aalannguunnerat unnuakkut nillertinnera peqatigalugu erngup qerinissaanut naammattarpoq — naak avatangiisit qerilersarfittut nillissuseqalinngisaannaraluartut.“
Eqalussuit akeraasa ajornerpaartaat?
Inuit amerlanertigut eqalussuarnut ersisarput. Eqalussuilli inuit ersigissallugit pissutissaqarnerugunarput. Ukiut tamaasa inuit „qulillit amerlanngitsut“ eqalussuarnit saassunneqarlutik toqusarput, uffa aalisartut ukiut tamaasa eqalussuit 100.000.000-t missaat pisarisaraat, Frankrigimi aviisi Le Monde taama nalunaarpoq. Imarmiunik biologit amerlasuut tamanna isumakuluutigeqaat isumaqaramik imarpinni pinngortitat oqimaaqatigiinnerat aserorneqarsinnaasoq nungusaaneq tamanna ingerlajuarpat. Imarmiut oqimaaqatigiissumik amerlasussiannut eqalussuit pingaaruteqartorujussuupput. Eqalussuit kingunissiornissamut arriitsumik ineriartortarmata sivisuumillu naartoreerlutik ikittunik piaqqisarmata eqalussuit pissuseqatigiit ilaat aalisapilunneq pissutigalugu nungutinneqaratarsinnaapput. Biologit ingammik ileqqoq aalajangersimasoq ajornerarpaat, tassa eqalussuit naparutaannik nerisassatut peersisarneq toqusussanngorlugillu immamut igitsisarneq.
Biibilimik atuartarneq iluaqutaavoq
Amerikamiut sapaatip-akunneranut minnerpaamik ataasiarlutik Biibilimik atuartartut qaqutiguinnaq taamaaliortartunit nuannaarnermik, nalerisimaarnermik inuunermilu siunertaqarnermik misigisaqarnerusarput, Associated Press taama paasissutissiivoq, missisuisitsiviup Market Facts, Inc.-ip Illinoisimeersup Amerikamiut inersimasut nalaatsornikkut toqqakkat akornanni apersuisimanera issuarlugu. Biibilimik atuartartut 90 procentingajaat oqarsimapput amerlanertigut ilumikkut eqqissinermik misigisarlutik. Qaammammut ataasiaannarlutik Biibilimik atuartartut 58 procentiinnaat taama misigipput. Siulliit 15 procentiisa kingulliillu 28 procentiisa miserratiginngilaat allat imminnut qanoq isumaqarnerat soqutigalugu. Biibilimik atuartartut 12 procentiinnaat oqarput ilaannikkut toqu ersigisarlugu, Biibilimilli atuarajunngitsut 22 procentii toqumut ersisarsimapput.
Timmisartumik uumasuutinik katersuineq
Maanna Australiami nersutaatillit savaatillillu timmisartut arriitsut ultralightinik taaneqartartut atortarpaat uumasuutitik katersorniarlugit, Brisbanemi Australiamiittumi aviisi The Sunday Mail taama nalunaarpoq. Queenslandimi savaatillit ilaat oqarsimavoq ultralight atorlugu savanik katersuigaangami angutit arlallit sapaatit akunnerinut marlunnut akissarsiassaralui sipaartarlugit. „Hiistit atorneqarunnaarmata motorcykelit atorneqartalersimapput, maannalu ultralightit atorneqartalerput,“ oqarpoq. Timmisartuaqqat tamakku immiussissutinik sakkortuunik atortorissaarutilerneqarsimapput qimmit qilunnerannik immiussamik nipiliortitsisinnaasunik. Immiussaq tusaraangamikku „nersutit savallu ungaluliamut qaninnermukaasarput,“ aviisimi allassimavoq.
Eqqunngitsumut tunniusimaneq?
1997-imi juunip aallaqqaataani Mexico Citymi qimutsuitsut unittarfiisa ilaanni iikkami ’assiliaq’ saqqummerpoq — qularnanngitsumik isugutaap pilersitaa. Katuuliulluarniat amerlasuut isumaqarput tassaasoq Niviarsiaq Guadelopemeersoq — Mexicomi niviarsiamut Mariamut taaguut — tupinnartuliakkut saqqummersoq. „Katuullit oqaluffeqarfiata niviarsiap qimutsuitsut unittarfianni saqqummernera tupinnartuliavittut isiginngilaa, isumaqarlunili tassaasoq iikkami isugutaap pissusissamisoortumik pilersitaa,“ aviisi El Universal nalunaarpoq. Taamaattoq inuppassuit tassani unittarput pallorfiginninniarlutik, „nalunaaquttallu akunneranut inuit tuusintit sinnillit ’assiliaq’ ornittarsimavaat“. Iikkami ’assiliaq’ qulineqarpoq katuullillu palasiannit ’atoqqaartinneqarluni’.
Uerisimasut iluanaarutigineqarput
FN naapertorlugu naatsorsuutigineqarpoq silarsuaq tamakkerlugu ikiaroorajuttut 340 millioniliusut. Aviisi Jornal da Tarda nalunaarpoq „nipaallisaatit eqqissisaatillu atorneqarnerusartut, inunnit 227,5 millioninit atorneqartarlutik, tassa nunarsuup inuisa 4 procentingajaannit. Tulliulluni marihuana inunnit 141 millioninit, nunarsuarmiut 2,5 procentiinit, atorneqartarpoq.“ Naatsorsuutigineqarportaaq ikiaroornartunit inerteqqutaasunit tamanit 5-10 procentiinnaat politiinit arsaarinnissutigineqartartut. Ukiut tamaasa ikiaroornartunik niuerneq dollarinik 400 milliardinik iluanaarutigineqartarpoq. Ilaannikkut ikiaroornartunik tunisisut 300 procentinik iluanaaruteqartarput — „niuernerni allani taama iluanaaruteqartigisoqarneq ajorpoq“, aviisimi taama allassimavoq.
Uiusup nuliani pujortartarnera pissutigalugu eqqartuutitikkaa
Ukiut 20-t sinnerlugit Richard Thomasip nuliani qinnuigiuarsimavaa pujortarunnaaqqullugu, iluatsitsinanili. Taamaattumik eqqartuussisunut suliassiissutigaa. Mr. Thomas oqarpoq naalagaaffimmit illersorneqarusulluni arnap asasami asanninneranik, tapersersuineranik inooqatigineranillu annaasaqaqqunani. Anaanani uummalliortoq annaareersimavaa, kingornalu ataataa aanaartoorsimavoq ukiunilu arfineq-marlunni uninngasariaqarluni. Angajoqqaavi tamarmik pujortartorujussuusimapput, oqarporlu nuliani nikotinimut uerisimanermut annaajumanagu. Eqqartuussisulli suli aalajangertinnagit Mr. Thomas nuannersumik tusarliisinnaasimavoq. „Nuliara aalajangerpoq pujortassaarniarluni,“ oqarpoq. Mrs. Thomasip uerisimasunik katsorsaasarfik saaffigisimavaa neriorsuillunilu sikaritsit taamaatissallugit. The New York Times naapertorlugu Thomasikkut eqqartuussivimmit tasiorlutik anisimapput.