„Naratsip piaraa . . .“

„Naratsip piaraa narasiuvoq.“

Japanimiut ussataat tamanna isumaqarpoq meeqqap peroriartornermini angajoqqaami inuutissarsiutaat ilinniartaraa. Uanga anaanaga geishaiusimavoq.

GEISHAT illuanni anaanama pisortaaffigisaani peroriartorsimavunga. Mikisuullungali arnanik pinnersunik kimononik akisunerpaanik atortunik avatangiiseqarsimavunga. Nalunngilara inersimaneruleruma inuutissarsiorneq tamanna qinissallugu. Ilinniartitaanera 1928-mi arfinilinnik ukioqartunga qaammatit arfernata ulluisa arfernanni aallartippoq. Oqartoqartarpoq kisitsisip 666-ip iluatsitsinissaq qulakkeertaraa.

Japanimiut ileqqutoqaannik — qitinnermik, erinarsornermik, nipilersornermik, tiiliornermut atatillugu ileqqulersornermik ilaallu ilanngullugit — ilinniartitaasimavunga. Ullut tamaasa atuareeraangama angerlapallattarpunga atisakka taarseriartorlugit, taavalu ilinniartinneqariartortarlunga. Tassani atuaqatikka ilageqqittarpakka, tamattami geishat qitornaaraatigut. Taamani ulapaartaqaagut, nuannareqaaralu.

Sorsunnersuup aappaa tikillugu pinngitsoorani atuartuunissaq aqqaneq-marlunnik ukioqartunut killeqarpoq, taamaattumik tamatuma nalaani sulilerpunga. Geishanngorlaatut kimono kusarnartoq atsipaavi nunamut attuutingajaqqasut atorpara. Suliartoqqaarama usorsisimaaqaanga.

Geishatut sulinera

Sulininni nipilersorneq, qitinneq pulaartitsisuunerlu sammineruakka. Angutit pisuut neriniartarfinni akimanerusuni nerisitsinialeraangamik geishat illuannut sianertarput geishanillu aliikkusersuisussanik piniartarlutik. Geishat unnuk nuannersuutinniartussaavaat, saqisuulluarnerallu pissutigalugu qaaqqusat ataasiakkaat tamarmik nalerisimaarlutik angerlarnissaat qulakkeerneqartussaalluni.

Tamarmik nalerisimaarlutik angerlarsinnaassappata qaaqqusat ataasiakkaat pisariaqartitaat paasiniartariaqarpavut matussutissillugillu — pisariaqartitatilluunniit namminneq nalugaluarpatigik. Tamanillu ajornakusoornerpaagunarpoq piumaffigineqarniariarluni allamut saassinnaaneq. Qaaqqusat qitittunik isiginnaarusuleriataaraangata, qitittarpugut. Nipilersukkamik tusarnaarusulerpata, nipilersuutivut saqqummertarpavut nipilersugarlu sunaluunniit tusarumasaat appillugu erinarsorluguluunniit.

Geishat tamarmik atortittartuusut akimasuut akisuullu paatsuuineruvoq siaruarsimasoq. Taamaanngilarmi. Geishat ilaat imminnut akigisarput, geishali taamatut imminut nikanartinnissaminut patsisissaqanngilaq. Tamanna uanga nammineq misigisimasakkut nalunngilara, taamaaliorsimanngisaannarpungami. Geisha tassaavoq arnaq aliikkusersuisartoq, pikkorissuugunilu suliffissarsissaaq, sulissutaminillu akisuunik tunisittarluni saniatigullu aningaasarsisarluni.

Nassuerutigisariaqarporli geishat amerlanngitsuinnaat akimanernut ilannguttarmata. Amerlanersaasa Japanimiut ileqqutoqaat ataasiinnaq immikkut piginnaaneqarfigalugu inuussutissarsiutigisarpaat. Uangali arfineq-marluk allagartartaarfigaakka, tassa Japanimiutut qitinneq, naasunik aaqqissuineq, tiiliornermut atatillugu ileqqulersorneq, Japanimiut tumerparpaavannik taiko-mik taaguutilimmik tumerparpaarneq, pingasunillu noqartilimmik shamisen-mik nipilersoriaatsinik assigiinngitsunik pingasunik nipilersorneq. Taakkununnga piginnaaneqarsimanngikkaluaruma immaqa inuussutissaqarniarlunga aliikkusersukkama piumasaannik sunilluunniit iliortariaqartutut misigissagaluarpunga.

Aningaasat tungaatigut Japanimi nalorninartorsiortoqarnerata nalaani, niviarsiaqqat ilaat ilaquttatik pilersorniarlugit geishanngorsimapput. Ilinniartitaanissaminnut kimonosinissaminnullu aningaasanik atorsimapput. Allat ilaquttaminnit geishat illuannut tunineqarsimapput. Piginnittup, aningaasarpassuarnik akilerlugu niviarsiaqqamik pisisimasup, piumasarisarpaa niviarsiaqqap aningaasat taarsersussagai. Taamaattoqartillugu geishanngussalluni imminut akilersinnaaneq ajorpoq, ilinniartitaanermi kingusissukkut aallartittarmat niviarsiaqqallu sulillutik aallartikkaangamik akiligassarpassuaqartarmata. Geishat taakku ilarpassui allatut ajornartumik kanngunartuliornermut saattariaqartarput akiligassaminnik akiliisinnnaajumallutik.

Piginnaassutsikka pillugit timersortartut, aliikkusersuisartut, niuertut politikkerillu silarsuaanni nuimasunit piumaneqaqaanga. Naalakkersuisunut ilaasortat ministeriunerillu aliikkusersortarsimasama ilagaat. Angutit taakkua ataqqivaannga suliaralu pingaartillugu. Saaffigineqanngikkuma nalinginnaasumik oqaloqatigiinneq peqataaffigineq ajorpara. Silarsuarmi pissutsit malinnaaffiginiarlugit ullut tamaasa aviisit atuartarpakka radiomilu nutaarsiassat tusarnaartarlugit. Katerisimaarnerit peqataaffigisartakkakka isumaqatigiinniarnernut atagajupput, taamaattumillu pissuserissaartariaqarpunga tusakkannillu ingerlatitseqqissananga.

Kina anaanagaara?

1941-mi ullut ilaanni, 19-nik ukioqarlunga, neriniartarfimmukaqquneqarpunga. Tassani arnat marluk utaqqivaannga. Aappaa oqarpoq anaanavigiginni angerlaakkiartornerarlungalu. Arnap aappaa geishanik sulisitsisuuvoq suliffissannillu neqeroorfigaanga. Taanna isumaqarpoq anaanaviga pilersortariaqariga arnarsiara pinnagu. Uannit perorsaasoq anaanaviginagu eqqarsaatiginngisaannarsimavara.

Paatsuungallunga angerlarpunga arnarsiaralu pisimasunik oqaluttuullugu. Misigissutsiminik isertuillaqqissuujuarsimavoq, maannali isai qullinik ulikkaarput. Oqarpoq kissaatigisimagaluarlugu siulliulluni oqaluttuutissallunga ataatsimik ukioqartunga geishat illuannut tunniunneqarsimasunga. Ilumoortoq tusareerlugu tatigisaarutivippunga nipaarlunngorlungalu.

Anaanaviga attaveqarfigerusunngilluinnarpara. Naapisimalaarnitsinni erseqqippoq nalunngikkaa iluatsitsilluarsimasunga kissaatigigaalu pilersussaginni. Nalunngilara ikinngutaata suliffiani niviarsiaqqat imminnut akigisartut. Piginnaassutsikka, timaga pinnagu, aningaasarsiutigerusuppakka. Taamaattumik taamanikkut isumaqarpunga eqqortumik aalajangerlunga, sulilu taama isumaqarpunga.

Arnarsiara kamaappara, nassuerutigisariaqarparali imminut pilersortuaannarsinnaasussatut perorsarsimagaanga. Tamanna eqqarsaatiginerujartortillugu misigivunga akiitsugaqarfigalugu. Suliffik peqqissaarluni qinersimavaa angutinut kanngunartuliornermik siunertaqarlutik geishanik pissarsiortunut illersorneqarfigisara. Tamanna pillugu qujamasuffigiuassavara.

Najoqqutassianik assigiinngitsunik ilinniartippaanga. Pingaartitaasa ilagaat angernera aappimik isumaqartittassagiga, naaggaarneralu naaggamik isumaqartittassagiga. Akisussaaffimmik tigumminnissinnaassusermik imminullu naalakkersorsinnaassusermik ilinniartissimavaangattaaq. Najoqqutassiat ilinniartitsissutaasa maleruarnerisigut suliannut pikkorissisimavunga. Qularutigaara anaanavimma taamatut ikiorsimassagaluaraanga. Qularnanngitsumik meerarsianngortitaasimanerma atugarliorlunga inuunissaraluannit annaassimavaanga, aalajangerpungalu pissutsit ineriartorsimaneri naammagiinnarniarlugit.

Sorsunnerup nalaani ernertaarpunga

1943-mi ernertaarpunga. Japanimiut kulturitoqaat, oqaatsimik ’ajortimik’ ilaqanngitsoq, naapertorlugu isumaqanngilanga ajortuliorsimallunga kanngunartuliorsimallungaluunniit. Ernera asavara. Pigisama erlinnarnersaraat — inuuninni pingaarnerpaaq.

1945-imi Tokyop qaartartumeerneqaqattaarnera sakkortusisinneqarpoq, illoqarfimmiillu erneralu qimaasariaqarpugut. Nerisassaaleqineqarpoq, erneralu napparsimaqaaq. Qimuttuitsut unittarfianni inuit ularussisorsuupput, qimuttuitsumullu avannamut Fukushimaliartumut arlaatigut iluatsitsilluta ikivugut. Akunnittarfimmi unnuivugut, erninnguarali suli napparsimmaviliaannagu nerisakilliornini timiminilu imermik amigaateqalernini toqqutigai. Marluinnarnik ukioqarpoq. Aliasoqaanga.

Kinguninnguagut sorsunneq naavoq, Tokyomullu uterpunga. Illoqarfik qaartartunik piuneerussaasimavoq. Angerlarsimaffiga pigisakkalu tamarmik piuneerussimapput. Ikinngutinnukarpunga. Kimononik atukkerpaanga, suliakkalu aallarteqqippakka. Arnarsiara, Tokyop avataanut qimaasimasoq, aningaasanik nasseqquvoq Tokyomilu illuliuuteqqulluni. Piumasat taamaattut kisimiinnerulersutut misigitippaannga. Ernerma annaanera suli aliasuutigaara tuppallersarneqarnissaralu pisariaqarteqalugu — arnarsiamali ernera eqqaanngisaannarpaa. Imminuinnaq soqutigivoq.

Ilaqutariinni pisussaaffiit

Ileqqutoqqat malillugit angajoqqaavut siuaasavullu pigisatsinnik tamanik akiitsugaqarfigaavut. Meeraasut pisussaaffigaat angajoqqaamik tamatigut naalannerisigut toqunissaasalu tungaannut pilersornerigut akiitsukkaminnik akiliiffigisarnissaat. Pisussaaffiga eqqortippara, arnarsiarali ingattarserpoq. Qatanngummi meerai marluk, meerarsiartaarisimasani, pilersoqquai. 19-inik ukioqalernissara tikillugu taakku qatanngutittut isigisimavakka.

Geishat amerlasuut aappartaarneq ajorput, namminnerlu meerartaarneq ajorput. Ilaqutariinnit piitsunit naalungiarsunnik meerarsiartaarajupput geishatullu ilinniartittarlugit utoqqalinerminni inuulluataarlutik inuusinnaanissaminnut aningaasatigut tapersersorneqarnissartik siunertariinnarlugu. Ajoraluartumik paasilerpara sooq taama isumassorneqartigisimanerlunga ilinniartinneqarsimanerlungalu. Siunissamut aningaasatigut isumannaarnissaq kisimi pineqarpoq.

Tamanna akueraara, naak eqqarsaatigisaraluarlugu sooq ’qatanngutikka’ peqqissorsuit sulisinnaasorsuillu pilersussagikka. Taamaakkaluartoq pingasuutillugit pilersorpakka piumasaannillu iliorlunga. 1954-imi arnarsiara toqunissi aqaguttoq, siniffimmini seeqqummerpoq sikiffigalungalu qujaffigalunga. Oqarpoq naammattumik ilioreersunga. Qujamasunnerup tamatuma ataatsip qujallunilu oqarnerata, suleruloorsimanera tamaat soqutaajunnaarsippaa. Pisussaaffinnik tamanik naammassinnissimaninnik ilisimanninnikkut nalerisimaarnera suli qullilissutigisinnaasarpara.

Paniga perorsarpara

1947-imi panissaarpunga, aalajangerpungalu aningaasanik katersuunniarlugu sulinerulerniarlunga. Unnuit tamaasa suliartortarpunga. Japanillu isiginnaartitsiviini tusaamaneqarnerpaani isiginnaartitsisalerpunga. Akissarsiorfigilluarparalumi.

Qitittussaagaluaruma shamisen-imilluunniit nipilersortussaagaluaruma isiginnaartitsisut inuttaasa pingaarnersariuaannarpaannga. Naak geishat allat sinnattorissalluguluunniit sapigaannik iluatsitsigaluarlunga, pilluanngilanga. Taama kisimiitsigisutut immaqa misigissanngikkaluarpunga aappartaarsimagaluaruma, geishalli inuunerat aappaqarnerlu imminnut kattutissallugit pitsaasuunngilaq. Tuppallersaatituaraara Aiko, paninnguara, inuuneralu taanna pillugu aaqqissuuppara.

Geishat panitik, namminneq meerarigaluarunikkik panissiarigaluarunikkilluunniit, suliaminnik ingerlatitseqqittussatut ilinniartittarpaat. Ileqqorlu tamanna malippara, kingusinnerusukkulli eqqarsaatigilerpara inuunermut qanoq ittumut piareersartinnerlugu. Kaaviiaarneq tamanna ingerlaannarpat kinguaariit ilaqutariilluni inuuneq misiginngisaannassavaat. Ileqqutoqaq tamanna kipitittariaqarpara, Aikop meerassaasalu aappariinneq nalinginnaasumillu ilaqutariinni inuuneq nuannaarutigisinnaaniassammassuk. Kissaatiginngilara naratsip taassuma piaraa narasinngussasoq!

Aiko inuusuttuaranngorami aqutassaajunnaarpoq. Ukiualuit tamatuma siorna arnarsiara toqummalli arnat kiffat atorfinitsitakka Aikop ilagisartagatuarisimavai. Uannit piffissaqarfigineqarnissani soqutigineqarnissanilu pisariaqarteqaa. Naak 30-kkut qeqqanni ukioqaraluarlunga suliffinnilu ingerlallualeruttorfigigaluarlugu, aalajangerpunga geishat silarsuaat qimanniarlugu qitillunilu shamisen-imillu nipilersorluni sulineq kisiat sammilerniarlugu. Aiko pissutigalugu taama aalajangerpunga. Unnukkut nereqatigiittalerpugut, ilakkuminarsipallapporlu. Taassumunnga piffissaqarnera angusaqarfigilluarpara.

Piffissap ingerlanerani najugaqarfimmut toqqissisimanartumut nuuppugut tassanilu kaffisorniartarfimmik ammaavunga. Aiko perorpoq, Kimihiromullu katimmat nuannaarpunga, angut inussiarnersoq inuunerisimasannut paasinnilluartoq.

Upperisarsiorneq akerleriissutaalerpoq

1968-imi Aikop erngutartaaqqaartippaanga. Tamatuma kinguninngua Jehovap Nalunaajaasui ilagalugit Biibili atuaqqissaartalerpaa. Tamanna tupaallaatigaara, upperisarsiortunummi ilaareerpugut. Anaanama — arnarsiama — toqunerata kingorna angerlarsimaffitsinni buddhasiortut tunisiviannik angisuumik pilersimavunga, akulikitsumillu pallorfiginiarlugu seeqqummerfigisarpara. Qaammatit tamaasa ilaqutariit iliveqarfiannukartarpunga, pisimasunillu arnarsiarigaluara oqaluttuuttarlugu.

Siuaasannik pallorfiginninnera iluarisimaarpara. Siuaasakka isumassorakkit qujamasuffigigakkillu misigivunga pisussaaffiga eqqortillugu, Aikolu taamaaliortussatut perorsarsimavara. Taamaattumik siuaasanik pallorfiginninnermut ilaajumajunnaarmat toqugumalu pallorfigiumananga nalunaarmat annilaarpunga. Imminut aperaanga: ’Qanoq ilillunga meerartaarsinnaavunga upperisarsiortunut siuaasaminnut qujasuitsutut ilinniartitsisunut ilaasumik?’ Ukiut pingasut tulliuttut tamanna artorsaatigaara.

Aikoli Jehovap nalunaajaasuatut kuisimmat inuunera allanngorpoq. Aikop ikinngutaasa ilaata, aamma Jehovap nalunaajaasuusup, panimma kuisinneranut najuutinnginnera tupaallaatigisimavaa Aikomullu oqarluni pulaarniarlunga. Kamaqaanga. Takkummalli iseqquara, inussiarnisaarnissaq piinnarlugu. Inussiarnisaarnissaannarlu pissutigalu sapaatip-akunnerata tulliani pulaaqqikkumallunga oqarmat naameersinnaanngilara. Sapaatit-akunneri tamaasa pulaartalerpaanga, uumiginermillu aallaqqaataani oqaasii tusarnaarneq ajorpakka. Eqqartortakkavulli eqqarsaatigisalerpakka.

Anaanama oqaaserisartagai eqqaavakka. Toquguni pallorfigineqarusuppoq, qulakkeersimanngilaali toqup kingorna inuuneqarnersoq. Angajoqqaat kissaatiginerpaavaat, oqartarsimavoq, inuutillutik meeqqaminnit ajunngitsuliorfigineqarnissartik asannittumillu oqaluffigineqarnissartik. Allassimaffiit soorlu Nalunaajaasup oqaasii 9:5, 10 aamma Evfisumiunut agdlagkat 6:1, 2 atuarakkit, malugivara Biibili taamatut aamma kajumissaarisoq, misigivunga soorlu issiut isinnit peerneqartoq. Biibilimeersunik allanik anaanama ilinniartissimavaanga, soorlu angernera aappimik isumaqartissagiga, naaggaarneralu naaggamik. (Matîuse 5:37) Suna aamma Biibilimi ilinniarneqarsinnaanersoq eqqarsaatigaara, taamaattumik aalajangersimasumik Biibilimik atuaqqissaarnissamut akuersivunga.

Inuunerma annersaani pakatsisutut artorsaateqartutullu misigisimavunga, Biibilimilli ilisarsinera alliartortillugu eqqissiartorpunga. Jehovap Nalunaajaasuisa ataatsimiinnerinut najuuttalerama tupigusoqaanga. Silarsuarmi allamiittutut misigivunga. Inuit qalliinnarsiortuunngillat, kisianni inussiarnersuupput asannittuullutillu, killitseqaangalu. Jehovalli nallittuingaarneranik ilinniarnera killitsissutiginerpaavara. Taassuma asannilluni ajortuliorsimasut peqqissimisut tamaasa isumakkeerfigisarpai. Aap, kukkussutigisimasannik tamanik isumakkeerfigerusuppaanga, nuannarutigisassannillu inuunermut nutaamut ikiorumavaanga.

Inuunera allanngorpoq

Jehova kiffartuukkusuppara, aliikkusersuinerulli silarsuaanut atassuteqarnera sakkortoqaaq. 50-ikkut qeqqani ukioqarpunga, sulili aliikkusersuisarpunga. Aamma isiginnaartitsisarfimmi Kabukizami Danjuro Ichikawap Sukeroku isiginnaartitsissutigimmagu shamisen-imik nipilersortartunut siulersuisuullungalu aaqqissuisumut aappaavunga. Shamisen-imik nipilersortartut ikittuinnaat ingiuilluni nipilersornermik katoubushi-mik, Sukeroku-mik isiginnaartitsinermi pisariaqartumik, piginnaasaqarmata, ilaajunnaassaguma taartissaqanngilanga. Taamaattumik ajorsittutut misigivunga.

Jehovap nalunaajaasuata utoqqaap aamma Japanimi ileqqutoqqat malillugit aliikkusersuinermut tunngasunik suliaqarsimasup, aperaanga sooq soraartariaqarlunga misiginersunga. „Imminut pilersorsinnaasariaqarputit,“ oqarpoq. Paasitippaanga aliikkusersuisutut ingerlaannarsinnaasunga Jehova kiffartuutiitigalugu Biibilip inassutaanik unioqqutitsinanga.

Kabukizami, Japanimi isiginnaartitsisarfiit akimanersaanni, sulinera sivikitsumik ingerlakkallaannarpara. Isiginnaartitsisarnerilli unnunni ataatsimiiffiusartuni pisalerput, siulersuisullu qinnuigisariaqarpakka unnunni taakkunani taartissarsioqqullunga. Sivitsunngitsorli ataatsimiittarfivut allanngorput suliffigalu ataatsimiittarnivullu paarisinnaanngorpakka. Piffissarli eqqorlugu ataatsimiigiassaguma, isiginnaartitsineq naaniariartoq taxamut utaqqisumut ikisariaqartarpunga isiginnaartitseqataasut ileqquusutut qasuersaaqatigeqqaarnagit. Naggataatigut aalajangerpunga soraarniarlunga.

Tamatuma nalaani Japanimi illoqarfiit annersaanni qaammatini arfinilinni isiginnaartitsisaqattaarnissamut sungiusarpugut. Taamaattumik soraarniarnera saqqummiukkaluarukku ajornartorsiortitsingaassaaq. Soraarniarnera eqqaanagu, kingoraartissannik ilinniartitsilerpunga. Isiginnaartitseqattaarnerit naammata, akuliussimasut tamaasa nassuiaappakka pisussaaffikka naammassisimallugit soraarniuteqarlungalu. Ilaat kamapput. Allat pingaakujunnerarpaannga piaaralungalu ajornartorsiortitsiniarnerarlunga. Ullut oqitsuunngillat, aalajangiusimasarali aalajangiusimaannarpara, ukiullu 40-it aliikkusersuisareerlunga taamaatippunga. Tamatuma kingorna shamisen-imik ilinniartitsineq annertunngitsumik aningaasarsiutigisimavara.

Tunniulluinnarsimanera eqqortippara

Ukiualuit tamatuma siorna Jehova Guutimut inuunera tunniulluinnarsimavara kuisissimallungalu. Aggustip 16-ani 1980-imi tamanna pivoq. Maanna Jehovamut qujamasungaarpunga. Arnaq Samariamiu Biibilimi, Juánase 4:7-42-mi, eqqaaneqartoq assigipajaarlugu isumaqarpunga. Jesusip inussiarnersumik oqaluffigaa, allamillu isumataarpoq. Taamatut Jehovap, ’uummatinik isiginnittartup’, asannilluni aqqummik innersuussimavaanga, nallittuingaarneralu pissutaalluni nutaamik inuuneqalersimavunga. — 1 Samuel 16:7.

Marsimi 1990, 68-inik ukioqangajalerlunga, piffissara tamaat oqaluussisartunngorpunga, imaluunniit pioneerinngorpunga, Jehovap nalunaajaasuisa taama taasagaattut. Aiko meeqqanilu pingasut aamma pioneeriupput. Perorsimapput anaanamillu suliaat suliarilersimallugu, Japanimiullu ussataannut tamanna naleqquppoq: „Naratsip piaraa narasiuvoq.“ Aikop uia ilagiinni utoqqaanertatut kiffartorpoq. Ilaquttannik, tamarmik sallusuissummiittunik, avatangiiseqarnerma immikkut pisinnaatitaaffeqartutut assut misigitippaanga, aammattaaq ilagiinni anersaakkut qatanngutit asannittut naapittarsinnaagakkit taamatut misigaanga.

Siuaasakka qujamasuffigaakka, qujassutigali annerpaaq Jehovamut tunniuppara, taassuma inuup kialuunniit iliuuserisinnaasaanit annermik iliorfigisimavaanga. Ingammik taassuma nallittuingaarnera tuppallersaaneralu naassaanngitsussamut unnersiutiginissaanut kissaateqalersitsisoq qujamasuutigaara. — Oqaluttuartoq: Sawako Takahashi. (gE 22/2 96)

[Qupp. 18-mi assiliartaq]

Arfineq-pingasunik ukioqarlunga sungiusartunga

[Qupp. 20-mi assiliartaq]

Arnarsiaralu

[Qupp. 21-mi assiliartaq]

Paniga tulluusimaarutigisimavara

[Qupp. 23-mi assiliartaq]

Paniga, ningaara ernguttakkalu ilagalugit