Titarnerit piviunngitsut iluaqutaasulli

ITERITSI!-P TULUIT NUNAANNI ILANNGUTASSIORTUANIT

NUNARSUUP assinganik globusimilluunniit isiginnaariarit. Sumi tamaani titarnerpassuit malugikkit. Qularnanngitsumik nalunngilat ækvatorip titarnera nunarsuup assingata qeqqatigoortoq. Titarnerimmi allat? Sumut ilisarnaataappat?

Titarnerit tamakku allorniusanik sanimukartunik tukimukartunillu taaneqartarput. Nunap assingani allorniusat sanimukartut tassaapput titarnerit ækvatorip titarneranut maleruuttut. Allorniusalli tukimukartut meridianinik taaneqartartut, avannaaniit kujammut, nunarsuup isuaniit isuanut, ingerlapput. Immaqa atuarfimmi geografeertarsimaninnit tamakku eqqaamavatit. Titarnerpassuilli tamakku sumut iluaqutaappat? Qanoq atorneqartarpat? Sumillu pilerfeqarpat?

Eqqoqqissaartumik sumiissusersiutit

Allorniusarpassuit tukimukartut sanimukartullu tamakkua ikiortigalugit Nunarsuarmi sumiiffiit tamaasa kisitsisit marluk, koordinatinik taaneqartartut, atorlugit nalunaarsorneqarsinnaapput. Assersuutigalugu nunap assingani illoqarfik New York 40°42’ N-imi (avannarpasissutsimi) aamma 74°0’ V-mi (kippasissutsimi) nassaarineqarsinnaavoq. Tassa imaappoq illoqarfik inissisimasoq ækvatorimit avannamut 42 gradit minutsillu 42-t, aammalu nunarsuaq tamakkerlugu nunalerutitigut qitiutinneqartumit titarnernut meridianinut aallaaviutinneqartumit, tassaasumit allorniusat tukimukartut Londonip ilaatigut Greenwichikkoortut, kimmut 74 gradit.a Koordinatinut taakkununnga aamma sekundit ilanngukkutsigik allaat illoqarfimmi illut ataasiakkaat sumiissusii eqqoqqissaartumik nalunaarsorsinnaavavut. Assersuutigalugu New Yorkimi kommunip allaffiata sumiiffia tassaavoq 40°42’45” N aamma 74°0’23” V.

Aamma titarnerit tamakku isorartussutsimik naatsorsuiniarnermi atorneqarsinnaapput. Assersuutigalugu sømil ataaseq nassuiarneqartarpoq tassaasoq breddeminutsi (allorniusap sanimukartup minutsia) titarneq meridiani ilaarlugu uuttugaq. Nunarsuup isui ækvatorimit 90 gradisut ungasitsigisumiimmata, imaluunniit minutsisut 5400-itut (90 x 60 = 5400) ungasitsigisumiimmata, sømili ataaseq tassaavoq nunarsuup isuanit ækvatorimut ungasissusiata 1/5400-ia. Taamaattumik sømili ataaseq tassaavoq meterit 1852-it.

Nunarsuarmi sumiiffiup suulluunniit eqqoqqissaartumik nalunaarutigineqarsinnaanera iluaqutaasorujussuuvoq, minnerunngitsumik umiartortunut. Aaqqissuussarli iluaqutaasinnaassappat aallartiffissanik aalajangersaasoqartariaqarpoq. Ækvatori allorniusanik sanimukartunik uuttortaanissamut aallartiffittut aalajangersagaavoq pissusissamisoortoq. Soorli meridiani Greenwichikkoortoq kangisissutsimik kippasissutsimillu uuttortaanermut aallartiffissatut qinerneqarsimava? Aap, titarnerpassuit atorlugit aaqqissuussaq tamanna qanorpiaq ililluni pilersimava?

Titarnerit oqaluttuarisaanermik tunuliaqutallit

Ukiunik naatsorsuisalerfipput sioqqullugu ukiut 200-ssaannili ullorissanik ilisimatuup griikeriusup Hipparchosip titarnerit piviunngitsut Nunarsuarmi sumiiffinnik nalunaarsuinermi atortarsimavai. Grækenlandimi qeqertaq Rhodos napillugu titarneq kangisissutsimik kippasissutsimillu nalunaarsuinermut aallartiffigisimavaa. Ullorissanilli ilisimatooq aamma griikeriusoq Claudius Ptolemæus ukiunik naatsorsuisalerfitta kingorna ukiut hundredellit aappassaanneersoq ullumikkut atorneqartumut assingoqisumik ineriartortitsileqqaarsimasutut nalinginnaasumik ataqqinartinneqartarpoq. Taassuma allorniusaliani sanimukartut ækvatorimut maleruuttunngorlugit titartarsimavai. Allorniusanut tukimukartunut aallartiffigaa titarneq taamanikkut silarsuaasup kitaatigoortoq, tassa Qeqertat Pilluartutigut, ullumikkut Kanariap Qeqertaanik taaneqartartut.

Meridianit aallartiffissaannik, kangisissutsimik kippasissutsimillu uuttortaanermut aallartiffissamik, aalajangersaanissaq aatsaat 1884-imi nunarsuaq tamakkerlugu isumaqatigiissutaavoq. Ukiumi tamatumani International Meridian Conference ingerlanneqarpoq Washington, D.C.-mi, inunnit 41-nit nunanit 25-neersunit peqataaffigineqartoq. Titarnermit meridianit aallartiffiannit ullorissanik misissuinerit pisariaqartut ingerlassinnaajumallugit aallartitat kissaatigaat titarneq meridianit aallartiffiat misissuinikkut atortorissaarfiusukkuussasoq. Amerlanerussuteqarluartut aalajangiuppaat tassaassasoq titarneq Tuluit Nunaanni Greenwichikkoortoq.

Angallanneq piffissamillu agguineq

Titarnerit tukimukartut aallartiffissaattut Greenwichikkoortup qinerneqarnera nalaatsornerinnaanngilaq. 1700-kkunnili Londonimi umiarsualivimmit ulapaarfioqisumit umiartortut malugisalersimavaat Atlantikukkoorlutik kippariartuinnartillutik Seqineq kingusinnerujartuinnartukkut qulerpiaminnut pisartoq. Paasivaat Nunarsuaq nalunaaquttap-akunnerini 24-ni gradinik 360-inik kaajallattarmat nalunaaquttap-akunneranik ataatsimik assigiinngissutip Greenwichimit allorniusanik tukimukartunik 15-inik isorartussusilik naligisimassagaa. Taamaattumik kronometeritik (nalunaaquttat ingerlaserilluinnartut) Greenwichimi ulloriarsiorfiup nalunaaqutaa malillugu iluarsinerisigut imaannarsuarmi sumiiffitsik paasisinnaalersimavaat Greenwichimi nalunaaquttap sumiiffimminnilu nalunaaquttap assigiinngissutaat naatsorsuinnarlugu. Assersuutigalugu Seqernup qulerpiaminniiffigisaaniillutik (nalunaaqutaq 12) Greenwichip nalunaaqutaa malillugu 15.30 ajornanngitsunnguamik paasisinnaavaat sumiiffitsik tassaasoq Greenwichimit kimmut gradit 52,5-it (15 x 3,5). Tassa imaappoq Newfoundlandip „Paggivittap“ kangimut sineriaata avataaniipput — allorniusaq sanimukartoq ataasiinnaq malissimagunikku.

Allorniusap sanimukartup ataasiinnaap malinnissaa ajornanngitsuararsuusimavoq. Ukiuni hundredelikkuutaani nunarsuup affaani avannarlermi umiartortut malugisarsimavaat Avannaata Ulloriaa aalajangersimasumik inissisimaffeqartoq, uffa ullorissat allat unnuap ingerlanerani nikerartartut. Umiartortut missingersortalersimavaat qanoq avannarpasitsigisumiillutik imaluunniit qanoq kujasitsigisumiillutik Avannaata Ulloriaata killingusaamit qutsissusia uuttuinnarlugu. Imaannarsuarmiitillutik ulloriaq taanna assigiimmik qutsissuseqartuartillugu naluneq ajorpaat kangimuinnavik imaluunniit kimmuinnavik ingerlallutik.

Greenwichip aallaavissatut qinerneqarnera Tuluit Nunaannut aamma allatigut iluaqutaavoq. Qimuttuitsoqarneq pilersinneqarmat nuna tamakkerlugu piffissamik nalunaarsuutit assigiissut pisariaqartinneqarsimapput. Tassami iluaqutaanngilaq angalasoq Exeterimi qimuttuitsoqarfimmut apuuppat 11.30 qimuttuitsunut ilaasussaalluni, paasillugulu 14 minutsinik siusinnerusukkut aallareersimasoq, nammineq Exeterimi nalunaaqutaq malikkamiuk qimuttuitsulli Londonimi nalunaaqutaq malikkaat. Nuna tamakkerlugu qimuttuitsoqarnikkut Greenwichimi nalunaaquttap malilerneratigut ajornartorsiutit taama ittut qaangerneqarsimapput.

Ajornartorsiutit suli annerusut USA-mi atuussimapput, qimuttuitsut assigiinngitsut piffissat assigiinngilluinnartut atorsimammatigik. Pissutsit tamakkua 1883-imi qimuttuitsut piffissalersuutaannut atatillugu tamanut atuuttumik isumaqatigiissuteqartoqarneranik kinguneqarput. Piffissat sisamanngorlugit zonenik aggorneqarput, tamarmik allorniusanut tukimukartunut 15-inut imaluunniit nalunaaquttap-akunneranut ataatsimut, USA-p qeqqata tungaani atuuttussat. Illoqarfiit zonemi ataatsimiittut tamarmik piffissamik ataatsimik malitaqartussaapput.

Agguineq tamanna nunarsuaq tamakkerlugu akuerineqariartuaarsimavoq. Nunarsuaq tamaat piffissanut zonenut 24-nut aggorneqarpoq. Zone 0 Greenwich-meridianimit kangimut kimmullu gradinik 7 1/2-nik isorartussuseqarpoq. Kangimut angalagaanni zoneni aqqusaakkani tamani nalunaaqutaq nalunaquttap-akunneranik ataatsimik siuartittariaqarpoq. Kimmut angalagaanni taamatut kinguartittariaqarpoq.

Greenwichimit Nunarsuup illua’tungaani pissutsit soqutiginartut pilerput. Tamaani, 180-graders-meridianimi, titarnerup illua’tungaanit illua’tungaanut nalunaaquttap-akunnerinik 24-nik nikingavoq. Taamaattumik 180-graders-meridiani, naalagaaffiit killeqarfiinut annikitsunik naleqqussarneqarsimasoq, nunarsuaq tamakkerlugu datolinjetut qinerneqarpoq. Titarneq tamanna kimmut qaangeraanni ulloq ataaseq qaangiuttarpoq. Akerlianillu kangimut ingerlalluni datolinje qaangeraanni ullormut nutaamut isertoqartarpoq.

Suli pinngitsoorneqarsinnaanngitsut

Umiartorluni aallannginnermi allorniusami tukimukartumi sorlermiinneq paasisinnaajumallugu Greenwichip nalunaaqutaa malillugu kronometerinik iluarsiisarneq qaangiussimavoq. Teknikkikkut atortorissaarutit muteerniusut tamanna pisariaarutsissimavaat. Radiofyrit, radarit nunarsuarlu tamakkerlugu attaveqaatit suli eqqornerusumik paasissutissiisarput. Kisianni nunap assingani eqqortumik sumiissusersisinnaajumalluta titarnerit piviunngitsut allorniusanik tukimukartunik sanimukartunillu taaneqartartut suli pinngitsoorsinnaanngilavut. Aap, titarnerit piviunngitsut iluaqutaasorujussuilli tamakku qujamasuutigisinnaavavut. (gD 8/3 95)

[Quppernerup ataani ilanngussaq]

[Qupp. 12-mi ungalusaq/assiliartat]

GREENWICH MEAN TIME

Tuluit Nunaanni kunngi Charles II 1675-imi peqqusivoq Greenwichimi, ullumikkut Londonip ilarisaani, „ulloriarsiorfeeqqamik sanasoqassasoq”, „sumiiffinnut assigiinngitsunut vinkelimut isorartussutsit naatsorsorneqarsinnaaqqullugit, umiartornermut ulloriarsiornermullu iluaqutaasussamik“. Nunarsuup kaavinneranik eqqoqqissaartumik uuttortaasinnaajumalluni piffissamik uuttortaatit nutaat meterisut sisamatut takitigisunik issartullit pilersinneqarput.

Kunngikkormiut Ulloriarsiorfianni ilisimatuut erniinnaq paasivaat Nunarsuup kaavinnera isokroniunngitsoq, tassa assigiilluinnarmik sivisussuseqarneq ajortoq. Tamanna pissuteqarpoq Nunarsuup Seqinermik kaaviinerata ammaloqqissaannginneranik nunarsuullu uingalluni kaavinneranik. Taamaattumik Seqineq tunngavigalugu ’ullup-unnuallu’ sivisussusia, ullup-qeqqaniit ullup-qeqqanut naatsorsorneqartartoq, ukiup qanoq ilinerani assigiinngiiaartarpoq. Greenwichimi nalunaaquttat ikiortigalugit ullup-unnuallu agguaqatigiissillugu sivisussusia naatsorsorneqarsinnaalerlunilu aalajangerneqarsinnaalersimavoq.

Greenwich Mean Time malillugu ullup-qeqqa Seqernup Greenwich-meridianip qulerpiaaniiffigisarpaa. Oqaaseq meridian latinerit oqaasiannik meridianus-imik, isumaqartumik ullup-qeqqa, naggueqarpoq. Taamaattumik ullaap tungaanut taaguutaatinneqalerpoq ante meridiem (imaluunniit a.m.), ualerlu taaneqartarluni post meridiem (imaluunniit p.m.).

[Assiliartat]

Qulaani: Greenwichimi Ulloriarsiorfik. Talerpilleq: Meridianit aallartiffiat (kaajaluisaq natilersugaq aqqusaarlugu)

[Qupp. 10-mi nunap assinga]

(Allassimasut qanoq inissisimanersut naqitami takuneqarsinnaavoq)

SILARSUARMI PIFFISSAT AGGORNERI

−11 4:00

−10 5:00

−9 6:00

−8 7:00

−7 8:00

−6 9:00

−5 10:00

−4 11:00

−3 12:00

−2 1:00

−1 2:00

0 3:00

+1 4:00

+2 5:00

+3 6:00

+4 7:00

+5 8:00

+6 9:00

+7 10:00

+8 11:00

+9 12:00

+10 1:00

+11 2:00

+12 3:00