Silarsuaq qimerloorparput

Imissaaleqineq

Ukiumi 2000-imi nunarsuarmi nunani 30-t missaanniittuni annertuumik imissaaleqineqalissaaq, FN-ip inuussutissatigut nunalerinikkullu peqatigiiffiata (FAO-p) nalunaarusiaani kingullermi taama paasissutissaqarpoq. FAO naapertussagaanni imissamaatilerngusaanneq annertusiartuinnarpoq, inuillu hundredemillionillit imermik uumaannarnissaminnut pisariaqartumik pisinnaajunnaassapput. Innuttaasut navianartorsiornerpaat Afrikami avannarlermiipput Afrikallu ilaani Saharap kujataaniittumiillutik, Asiamiillutik kiisalu Ungarnimiillutik. Nalunaarusiami Parisimi aviisimi Le Monde-mi saqqummiunneqartumi allassimavoq nunarsuup erngata 70 procentia (nunani siuarsarniakkani 90 procentia) nunalerinermi imeqanngitsunik imilersuinermut atorneqartartoq. FAO-p missiliuuppaa erngup tamatuma 60 procentia angullugu maangaannartinneqartartoq imilersueriaatsit pitsaanngitsut pissutaallutik.

Atuarfimmi pinerlunniarnerit

„Atuarfimmi peqqarneeqisumik nakuusertoqartarpoq. Nakuuserneq siammarsimaqaaq, ajornartorsiutillu ilinniartitsisut naalakkersuisullu akiorniagassaasa annerpaartarileriaannaavaat,“ aviisimi The Toronto Star-imi taama allassimavoq. Nakuusernerit amerlassusiat ukiut tamaasa annertusiartuinnarpoq. 1993-imi Torontomi eqqaanilu atuarfinni 810-riarluni saassussisoqarsimavoq, kinguaassiuutitigut pinerluttuliornerit 131-usimallutik, toqunartuliinerit 7-usimallutik kiisalu ulorianartunik sakkulisartutut unnerluutiginninnerit 141-simallutik. Aviisimi ilaatigut allassimavoq politiit ’atuartunit arsaarinnissutigisimagaat aallaaserpassuit, savippassuit, qisuit, anaatat sakkullu allat’. Angajoqqaat ernumatsassimasut atuarfiit meeqqaminnut navianartutut isigilersimavaat. Atuarfik qanga tassaasimagaluarpoq ilinniarfik, „maannali tassaalersimavoq pinerlunniaqarfik, tatisisarfik sakkulersortarfillu,“ The Toronto Star-imi taama allassimavoq.

Aerobicimut mianersoqqussut

Londonimi aviisimi The Times-imi allassimavoq „ingasattumik aerobicerusunnersuaq (timersuut)“ siutip iluani ajoqusernermik kinguneqarsinnaasoq. Sivisuallaamik pississaarluni sungiusarneq siutip iluaniittunut misikkarissunut ataavartumik ajoqusiisinnaasorineqarpoq. Malunniutit amerlasuutigut tassaapput uissannguneq, napparissaarisinnaajunnaarneq, angalanermi inuuniluttarneq siutillu siorsunnersui. Arnat ullormut marloriarlutik tamakkiisumik aerobicertitsisartut akornanni qanittukkut misissuinermi erserpoq arnat 83 procentii nipinik qataatsunik tusaaniarneq ajornartorsiutigigaat. Ajornartorsiut isumakululersitsisoq alla tassa arnat ilaasa sakkortoorujussuarmik sungiusarnermut ingasattumik uerisoortarnerat. Tamanna taaneqarpoq „sungiusarnermut bulimi“-mik. The Times naapertussagaanni taamatut ’napparsimalersut’ ’qasusorujussuusarput, nukimminnik nukkilisitsillutik, tatineqartutut misigisarlutik, ilinniartitsinernullu tamaviaartunut ilaasarunik, napparissaarnissamik ajornartorsiuteqartarlutik’.

Kinguaariit 1914-imeersut

Angutit arnallu 4.743.826-t sorsunnersuarmut siullermut peqataasimasut ilaat 272.000-iinnaat 1984-imi suli inuupput. (Vågn op! 8. apriili 1988-imoortoq) Sorsoqataasimasunut Ministeriaqarfik naapertussagaanni ullumikkut kisitsit 30.000-imut milleriarsimavoq, agguqatigiissillugulu 95-inik ukioqarput. 1992-imili silarsuaq tamakkerlugu inuit 61.486.000-it kinguaariinnit 1914-imi tamatumaluunniit siorna kingoqqulluguluunniit inuusimasuneersut suli uumapput.

Japanimi ileqqutoqqat pitsaasut nungulersut?

Japanimiut ileqqutoqaat, utoqqarnik ataqqinnineq, atorunnaariartorsorinarpoq, akerlianilli utoqqarnik timikkut isumakkullu pinerliisarnerit amerliartuinnarlutik. Tamatumunnga tunngasutigut ilisimasakkaaq aviisimi Mainichi Daily News-imi innersuussutigineqarpoq oqaatigineqarlunilu ilaqutariippassuit muteerniusut utoqqaat qanigisatik pinaaserlutik isumagisaraat tamatuminngalu artorsinneqartartut. Tamanna amerlasuutigut nakuuserfiginninnermik paarinerluinermillu kinguneqartarpoq. Mainichi Daily News naapertussagaanni assersuutigalugu angutip ataatsip „ileqquliussimavaa ataatani utoqqalinersiutiminik tuniumanngikkaangani unatartarlugu“. Nalinginnaasumik pisartut allat tassa ataatamik anaanamilluunniit utertumik assaasigut isigaasigullu qilersoriarlugu ineeqqamut parnaarussisarneq, imaluunniit arnap utoqqaap qarnanik annoraaminermik matusisarneq.

Sooq eqqissinissamik suliniutit iluatsinneq ajortut

„1994-imi sorsunnerit 35-t uppernarsarpaat sorsunneqartuaannarnissamik sorsunnernillu tusagaqartuaannarnissamik Allakkani siulittuutit avaanngunartut ilumoornerat,“ atuagassiami ullormut saqqummersartumi Toronto Star-imi taama allassimavoq. (Tamannali ilumuunngilaq, Biibilimimi siulittuutigineqarpoq sorsunnerit tamarmik qanittukkut soraarsinneqassasut; naleqqiuguk Jesaja 2:2-4.) „Ullumikkut sorsunnerit tamarmik tassaapput innuttaasut imminnut sorsuunneri — nunat akornanni sorsuuttoqanngilaq.“ Innuttaasut imminnut sorsuunnerisa peqqarniissiartuinnartut nalunaarpaat silarsuarmi peqatigiiffiit akerleriissutiminnik eqqissisimasumik aaqqiisinnaanngitsut. „Eqimattat eqqunngitsumik pineqarsimasut nalunngitsillugu FN nunanik ilaasortaminik ileqqorissutsimik inuillu pisinnaatitaaffiinik minnerpaannguatigulluunniit eqqortitsinissaannik pinngitsaaliisinnaanngitsoq, piumasatik anguniarlugit nakuusernermut saattuassapput,“ ilanngutassiami maluginiarneqarpoq. „Iluamik oqaatigissagaanni assersuutissaqanngilaq naalagaaffiit nunarsuup affaani avannarlermiittut sorsunnersuup kingulliup kingorna nunani siuarsarniakkani allanilu sorsunnernik innuttaasullu imminnut sorsuunnerinik unitsitsiniarlutik sakkussiaaterpassuaminnik atuisimanerannut.“ Aningaasarpassuit akeqqanut sillimaniarluni sorsunnissamut piareersarnermut suli atorneqartartut iluamik oqaatigalugu innuttaasut imminnut sorsuunnerinik ingerlaannartitseqataapput, pissutsinik innuttaasut imminnut sorsuunnerinik pilersitsisartunik pitsanngorsaanissamut atugassaagaluanik tigusisaramik.

Inoorlaap nujaani toqunartut

Torontomi Canadamiittumi aviisi The Globe and Mail naapertussagaanni maanna uppernarsaatissaqalerpoq tupap pujuata arnat naartusut pujortartanngitsut najuussortagaata naartumut annguttarneranut. Misissueqqissaartut dr. Gideon Korenimit, meeqqat napparsimmavianni Torontomiittumi farmakologiusumit, siulersorneqartut paasisimavaat inoorlaat nujaat nikotinimik cotininimillu akoqartut. Anaanat pujortartanngitsut angerlarsimaffimminni suliffimminniluunniit ullormut minnerpaamik nalunaaquttap-akunnerini marlunni piumassuserinngisaminnik putsumik najuussuisinneqartarsimapput. Dr. Korenip oqarneratut pujortartarnani putsumik najuussuiuarnerup naligaa „ullormut sikaritsinik marlunniit sisamanut pujortartarneq“. Paasisap nutaap tamatuma ’siusinnerusukkut misissuisimanerit uppernarsisivippai, tamakkunanimi ersersinneqarsimavoq tupap pujuanik najuussuisinneqarneq meeqqap pissutsimigut paasinnittaatsimigullu ineriartorneranut sunniuteqartartoq,“ The Globe-mi allassimavoq. Dr. Koren mianersoqqusilluni oqarpoq ’nalitsinni inuiaqatigiit unnerluussiumatuut eqqarsaatigalugit qulakkeerlugu oqaatigisinnaanagu ukiut 10-20-t qaangiuppata naalungiarsuit inunngunnginnerminni angajoqqaaminnit tupap pujuanik ajoqusigaasimanertik pissutigalugu angajoqqaaminnik eqqartuussisunut suliassanngortitsisalerumaannginnersut!“

Qinngornernik ultravioletiusunik ajornartorsiut

Sulinngiffeqarnermi seqinnisaajutigaluni qasukkarsimaarneq nuannarigaanni mianersortariaqarpoq. Seqernup qingorneri ultravioletiusut (uv-qingornerit) ingasaannagit iluaqutaagaluarput, sivisuumilli qinngortiffigisaraanni amikkut kræfteqalissutaasinnaapput, isikkut nappaateqalissutaasinnaallutik, amermut eqisaluliaassutaasinnaallutik, annertuumik amikkut svulsteqalissutaasinnaallutik timillu akiuussutissaanut sanngiillissutaasinnaallutik. WHO (Silarsuarmi peqqinnissaq pillugu peqatigiiffissuaq) naapertussagaanni qinngornerit taama ittut annertusiartorput ozonip saaliartornera pissutaalluni. Nunarsuup ilarujussuani, soorlu Australiami, New Zealandimi USA-milu, peqqiiliuutit uv-qinngornerit pissutaallutik siusinnerusukkut sukkanerusumillu ullumikkut ineriartortalersimapput. Seqinnersumi qanoq illersortoqarsinnaava? Illersuutitalinnik atisaqartarit isarussanillu uv-filterilinnik atortarit. Aammalu ullup qeqqani uv-qinngornerit sakkortunerpaaffigisaanni isersimasarit.

Kamanneq uummallernerlu

„Inuit uummatiluttut kamaleraangamik uummalleriataarnissaminnut marloriaat sinnerlugu navianartorsiortarput, nalunaaquttallu akunnerini marlunni uummalleriataarsinnaanerat aarlerinartarluni,“ The New York Times taama paasissutissiivoq. Siusinnerusukkut misissuinerni ersereersimavoq kamanneq tillernermik sukkatsitsisartoq aallu naqitsineranik qaffatsitsisartoq uummatikkullu aanaartoornissamut navianaat allisittarlugu, misissuinermili matumani aatsaat siullermeerluni ilisimatuussutsikkut tunngaveqartumik uppernarsaatissaqalerpoq kamannerup uummalleriataarnissamut navianaateqarneranut. Puffassaarneqarnermi eqqissisimaniarsarigaanni navianaat millisarpoq, taama oqarpoq dr. Murray Mittleman, nalunaarusiamik allattut pingaarnersaat. „Aamma misissueqqissaartut malugisimavaat aspirini, uummallernissamut navianaammik millisitsisartoq, aamma kamannerup kingunerinut illersuutaasoq,“ ilanngutassiami taama allassimavoq. Aspirinip aammik issornaveersaartitsisinnaassusia qularnanngitsumik pissutaavoq. Taamaattumik ilimanarpoq aap akui kamannermit sunnerneqartartut, dr. Mittleman oqarpoq.

Isikkut uuneq

Nakorsat atuagassiaanni qanittukkut allassimavoq arnat inuusuttorpassuit imminnut nujalerinerminni isip saamigut igalaajusaatigut uusoortartut, imusaatertik kallerup inneranoortoq (krøllejern) sapangillugu isiminnut attuuttoortittaramikku. Dr. Dean Ouano Pennsylvaniap universitetiani isinut tunngasutigut ilisimatusarfimmeersoq, naapertussagaanni tamanna „qularnanngitsumik isip saamigut igalaajusaatigut uulluni ajoqusertarnerit nalinginnaanerpaartaraat“. Misissuinermi ataatsimi ersersinneqaraluarpoq amerlanertigut tamakku isikkut ataavartumik ajoqutissarsissutaaneq ajortut, aammalu isi uusimasoq ullut pingasut ingerlaneranni nammineq iluarsiartortartoq. Kisianni dr. Albert Cheskes Torontomi isinut tunngasutigut ilisimatusarfimmeersoq naapertussagaanni ajutoornerit tamakku „navianartorujussuupput“. Aammalu oqarpoq ajutoornerit tamakku pisartut „arnat amerliartuinnartut krøllejernimik atuisarmata tuaviorlutillu imusarniartarlutik“.