Rukoukset joihin vastataan
NIIN kauan kuin ihminen on ollut olemassa, hän on aina halunnut puhua jollekin korkeammalle voimalle. Esimerkiksi jotkin muinaiset egyptiläiset piirtokirjoitukset sisältävät rukouksia. Joissakin niissä pyydettiin suojelusta joltakin jumalalta, kun taas toiset olivat ylistyksen tai luottamuksen ilmauksia sille jumaluudelle, jota rukoiltiin. 700-luvulla eaa. kreikkalaisilla oli tapana esittää rukouksia hymnien, runojen tai seremonioiden muodossa. Roomalaisten oli rukoillessaan oltava huolellisia sen suhteen, että he puhuttelivat jotakin tiettyä jumalaa, koska silloin palvottiin useita jumalia.
Rukoileminen on yhä tavanomaista maailman suurten uskontojen keskuudessa. Buddhalaiset, hindut, juutalaiset, muslimit ja kristityiksi tunnustautuvat ovat kaikki tunnettuja siitä, että he rukoilevat ahkerasti. Vaikka rukoileminen onkin yleistä 1900-luvun uskontojen keskuudessa, niin monet, jotka haluaisivat rukouksiinsa vastattavan, häkeltyvät nähdessään niin monia erilaisia rukoustapoja ja -malleja.
Kelpaako mikä tahansa rukous?
Kun rukouksia esitetään niin monin eri tavoin, niin onko millä tahansa rukouksella vaikutusta? Joidenkuiden mielestä sillä ei ole suurtakaan merkitystä, millä tavalla rukous esitetään, kunhan rukoilija vain on vilpitön ja ”uskoo”. Mitä sinä ajattelet? Koska tästä asiasta on niin monia eri näkemyksiä, ihmisten mielipiteet on parasta jättää omaan arvoonsa ja etsiä korkeammasta lähteestä tulevaa paljastettua tietoa.
Seuraavilla sivuilla esitetyt vastaukset on otettu tällaisesta lähteestä, Pyhästä Raamatusta. Se osoittaa, että mikä tahansa rukous ei kelpaa, jos halutaan, että rukous kuullaan ja siihen vastataan.
Raamattu selittää:
Kenelle rukoukset tulisi osoittaa
Miksi joihinkin rukouksiin ei vastata
Mitä rukouksessa voidaan pyytää
Mikä osa rukouksen esittäjällä on?
Päävaatimus on usko, ei pelkkä olettamus, että Jumala on olemassa ja voi kuulla rukouksia. (Heprealaisille 11:6) Tällaista uskoa ilmaistaan pyrkimällä elämään sopusoinnussa Jumalan vanhurskaiden periaatteitten kanssa, jotka on esitetty Raamatussa. Jeesus tähdensi tätä vuorisaarnassaan sanoen: ”Eivät kaikki jotka sanovat minua Herraksi, pääse Jumalan valtakuntaan, vaan ne jotka tekevät mitä taivaallinen Isäni tahtoo.” – Matteus 7:21, Uusi testamentti nykysuomeksi.
Esimerkkinä niistä, joiden rukouksia ei kuultaisi, heprealainen profeetta Jesaja kirjoitti: ”Vaikka kuinka paljon rukoilisitte, minä [Jehova Jumala] en kuule: teidän kätenne ovat verta täynnä.” (Jesaja 1:15) Siis ketkään sellaiset, jotka eivät kunnioita elämän pyhyyttä, eivät voi odottaa rukouksiaan kuultavan, esittävätpä he niitä miten usein tai hartaasti tahansa.
Mikseivät jotkut ”uskovat” monestikaan saa vastauksia rukouksiinsa?
Pelkkä usko ei riitä siihen, että miellyttäisi Jumalaa ja että hän vastaisi rukouksiimme. Herkkäuskoinenkin ihminen saattaa väittää, että hän uskoo. Jotta uskolla olisi merkitystä, sen täytyy perustua täsmälliseen tietoon, jota voidaan saada vain tutkimalla Raamattua. Lisäksi usko ja luottamus täytyy todistaa niiden aikaansaamilla teoilla. ”Niin kuin ruumis ilman henkeä on kuollut, niin myös usko ilman tekoja on kuollut.” – Jaakob 2:26.
Tosi uskovan täytyisi ottaa Jumala huomioon päivittäin eikä turvautua rukoukseen vain viime hädässä. Hän tekisi myös uskon tekoja, hyviä töitä, joihin sisältyy toisille kertominen uskostaan ja luottamuksestaan Jumalaan.
Miten rukous tulisi esittää?
Rukouksen ei tulisi olla pelkkä muodollisuus eikä sitä pitäisi lukea suoraan kirjasta. Rukouksessa ei myöskään pitäisi olla toistuvia fraaseja, ikään kuin sanojen toistaminen tekisi siitä tehokkaamman. Lisäksi rukousta ei tulisi ”esittää” esiintymisen vuoksi eikä vaikutuksen tekemiseksi toisiin. Jeesus antoi seuraavanlaisia hyviä neuvoja siitä, millaisia rukoustemme tulisi olla ja mitä meidän tulisi välttää: ”Kun rukoilette, ette saa olla niin kuin ulkokullatut, koska he rukoilevat mielellään seisten synagogissa ja valtakatujen kulmissa ollakseen ihmisten nähtävillä. – – Rukoillessanne älkää kuitenkaan sanoko samoja asioita yhä uudelleen niin kuin kansojen ihmiset, sillä he kuvittelevat, että heitä kuullaan, kun he käyttävät paljon sanoja.” – Matteus 6:5–7.
Mitään sääntöä ei ole ilmaistu siitä, missä asennossa rukoukset pitäisi esittää, jotta ne kuultaisiin. Rukoilijan tulisi kuitenkin ilmaista nöyryyttä ja kunnioitusta sekä asennollaan että sanoillaan, joita hän käyttää rukouksessaan.
Kenelle rukoukset tulisi osoittaa?
Raamatun Heprealaiskirje puhuu henkilöstä, joka ’lähestyy Jumalaa’. (Heprealaisille 11:6) Kuka tämä Jumala on? On olemassa ainoastaan yksi Kaikkivaltias Jumala, vaikka onkin monia ihmistekoisia ja vääriä jumalia. (1. Korinttolaisille 8:5, 6) Raamatussa mainitun kaikkivaltiaan Jumalan nimi on Jehova. (Psalmi 83:19, UM) Hän on kaiken Luoja, ja siksi rukoukset tulisi esittää vain hänelle. Jeesus Kristus opetti selvästi seuraajiaan rukoilemaan: ”Meidän Isämme taivaissa.” (Matteus 6:9) Jeesus ei todellakaan neuvonut opetuslapsiaan rukoilemaan itseään, äitiään Mariaa eikä ketään muutakaan ihmistä. Tänä aikana Jumala vaatii kuitenkin, että me tunnustamme hänen Poikansa aseman ja esitämme kaikki rukouksemme Jeesuksen nimessä. Siksi Kristus sanoi seuraajilleen: ”Kukaan ei tule Isän luo muuten kuin minun kauttani.” – Johannes 14:6.
Jotta Jumala siis hyväksyisi rukoukset, ne täytyy osoittaa Jehova Jumalalle hänen Poikansa, Jeesuksen Kristuksen, kautta. Toisin sanoen ne tulee esittää Jumalalle Jeesuksen nimessä.
Mitä rukouksissa voi pyytää?
”Mitä pyydämmekin hänen tahtonsa mukaan, hän [Jumala] kuulee meitä.” Tämä näennäisesti uskomattomalta kuulostava vakuutus on merkitty muistiin Johanneksen 1. kirjeen 5:14:ään. Mutta huomasitko ehdon – ”hänen tahtonsa mukaan”? Todellakin suurin syy siihen, miksi moniin rukouksiin ei vastata, on se, että rukoilija ei ole ensin yrittänyt ottaa selvää, mikä Jumalan tahto on. – Sananlaskut 3:5–7.
Jeesus antoi hyödylliseksi ohjeeksi ja malliksi opetuslapsilleen rukouksen, joka tunnetaan nykyään laajalti ”Isä meidän” -rukouksena. (Matteus 6:9–13) Vaikka sitä ei tulisikaan esittää rituaalina, siinä esitetään rukoiltavien asioiden oikea tärkeysjärjestys. Tärkeimpiä asioita ovat Jumalan nimi ja tarkoitus. Seuraavina on lueteltu aineelliset tarpeet, anteeksianto ja vapautus paholaisen kiusauksesta. Ilmaus ”meidän Isämme” saattaa auttaa rukoilijaa laajentamaan rukouksiaan ja ajatteluaan koskemaan paitsi oman perheensä jäseniä ja sukulaisiaan, myös muita, jotka pyrkivät miellyttämään Tekijäänsä. – Apostolien teot 17:26, 27.
Kuinka pitkiä rukousten tulisi olla?
Raamattu ei esitä mitään nimenomaista sääntöä rukousten pituudesta. Ne voivat olla hyvin lyhyitä, ja ne voidaan esittää jopa ääneti. (Nehemia 2:4; 1. Samuelin kirja 1:12, 13) Toisaalta rukoukset voivat olla melko pitkiäkin. Erään kerran Jeesus ’rukoili koko yön Jumalaa’. Ilmeisestikin hän pyysi Jumalalta apua kahdentoista apostolinsa valitsemiseen. (Luukas 6:12) Niinpä otollisten rukousten pituus vaihtelee tarpeen mukaan.
Rukouksiin vastataan varmasti
Raamatussa on lukemattomia kertomuksia siitä, että suuri ”rukousten Kuulija”, Jehova Jumala, on vastannut rukouksiin. (Psalmi 65:3, UM) Huomattava esimerkki tästä on profeetta Elian päivinä järjestetty ”rukouskoe”, joka on merkitty muistiin 1. Kuningasten kirjan 18. lukuun. Jeesuksen opetuslapset saivat ensimmäisellä vuosisadalla seuraavanlaisen välittömän vastauksen rukoukseensa: ”Kun he olivat rukoilleet, niin se paikka, johon he olivat kokoontuneet, järähteli, ja he kaikki täyttyivät pyhällä hengellä ja puhuivat Jumalan sanaa rohkeasti.” – Apostolien teot 4:23–31.
Tämän lehden julkaisijoiden saamien kymmenien kokemusten joukossa on sellaisten eri-ikäisten miesten ja naisten kokemuksia, jotka ovat tunteneet joutuneensa kriisiin. Lopputulos teki heidät vakuuttuneiksi siitä, että heidän rukouksensa kuultiin ja niihin vastattiin.
Seuraavassa muutamia esimerkkejä: Muuan nuori mies, joka asuu syrjäisessä vuoristolaaksossa Sveitsissä lähellä Italian rajaa, kertoo: ”Voimattomuuteni ratkaisun löytämiseen [elämänongelmiin] oli niin selvää, että halusin vain kuolla. – – En keksinyt enää muuta keinoa kuin rukoilla: ’Oi tuntematon Jumala, sinun täytyy olla olemassa, ja sinun täytyy olla rakkauden Jumala. Auta minua! En jaksa enää – auta minua löytämään totuus.’” Muutamaa päivää myöhemmin eräs nuori mies ja vaimo, jotka olivat Jehovan todistajia, menivät tämän miehen luo. Hänelle järjestettiin raamatuntutkistelu, ja nyt hän on kastettu Jehovan todistaja.
Eräs koulutettu sairaanhoitaja, joka oli onneton miehensä moraalittomuuden ja heidän lopulta tapahtuneen eronsa vuoksi, oli syvästi uskonnollinen. Eräänä päivänä hän rukoili epätoivoisesti ja pyysi, että Jumala antaisi hänen tietää, onko Jumalalla arvokasta tarkoitusta. Tuona samana iltapäivänä Jehovan todistajat tulivat hänen ovelleen saarnaamistyössään. Hän pyysi heidät kotiinsa, teki monia kysymyksiä ja nautti saamistaan raamatullisista vastauksista. Ajan mittaan sairaanhoitajasta itsestään tuli ”hyvän uutisen” julistaja, ja hän johti raamatuntutkistelua. – Matteus 24:14.
Muuan Jehovan todistaja luki Vartiotornia autossaan, kun joku yhtäkkiä kävi häntä kurkusta kiinni. Hän rukoili kiihkeästi Jehova Jumalaa. Hyökkääjä jähmettyi paikalleen, ja hänen otteensa heltisi. Todistaja käynnisti auton ja hyvästeli miehen, ja tämä jäi seisomaan kuin patsas keskelle tietä.
Maailmassa, jossa skeptisyys eli epäileväisyys vain lisääntyy, Jumalaa ja totuutta rakastavat voivat saada rohkaisua siitä vuorenvarmasta vakuutuksesta, että rukoukset, jotka esitetään Jehova Jumalalle oikean kanavan kautta, oikealla tavalla ja oikeassa mielen ja sydämen tilassa, kuullaan. Kaikkivaltias Jumala paitsi kuulee sellaiset rukoukset, myös varmasti vastaa niihin jumalallisen tahtonsa mukaan ja omana hyväksi katsomanaan aikana.
[Tekstiruutu s. 4]
Erilaisia rukoilemisen muotoja
On valaisevaa tarkastella lyhyesti erilaisia nykyään käytettyjä rukoilemisen muotoja.
Hindulaisuudessa käytetään usein rukouksen erästä perusmuotoa. Siinä osoitetaan kunnioitusta jollekin valitulle jumalalle tai jumalattarelle, joita ajatellaan olevan 330 000 000 ja joita palvotaan noin 10 000 temppelissä. Vielä useammin kuitenkin hindut käyttävät kahta monimutkaista rukoilemisen muotoa: mietiskelyä (dhyana) tai ylistystä (stotra). Hindujen mielestä on hyvin tärkeää, että rukoukset lausutaan ääneen.
Kiinan buddhalaisissa ja taolaisissa luostareissa rukouksia esitetään säännöllisesti kolme kertaa päivässä (aikaisin aamulla, keskipäivällä ja illalla). Näiden rukousten yhteydessä soitetaan pientä kelloa. Rukoilemisen välineenä buddhalaiset munkit kantavat mukanaan nauhaa, jossa on 108 helmeä. Jotkut maallikotkin käyttävät tällaista rukousnauhaa laskeakseen lausumiensa rukousten määrän.
Hartaille muslimeille palvonnan tärkein osa on päivittäinen rukous (salāt). Se tulee toistaa viisi kertaa päivässä kääntyneenä Saudi-Arabiassa sijaitsevaan Mekkaan päin.
Juutalaisiin rukouksiin sisältyvät suoraan Raamatusta otetut rukoukset, kuten esimerkiksi psalmit. Muita rukouksia ovat muun muassa ne, joita useat rabbiinit ovat sepittäneet.
Kristityiksi tunnustautuvien keskuudessa esitetään monenlaisia rukouksia usein eri tavoin. Nämä vaihtelevat rukousnauhan avulla toistetuista rukouksista painettuihin rukouksiin; yksi tapa on esittää muutaman sanan rukouksia etukäteen valmistelematta.
[Kuva s. 7]
Jeesuksen rukouksiin vastattiin. Sinunkin rukouksiisi voidaan vastata