Stressi – ”hitaasti vaikuttava myrkky”

”Kuulemme ihmisten sanovan kaiken aikaa: ’Älä stressaa itseäsi niin paljon, että tulet sairaaksi.’ He eivät luultavasti tiedä, että sille on olemassa todellisia biologisia syitä.” (Tri David Felten)

JILL-nimisellä yksinhuoltajaäidillä, jolla oli teini-ikäinen poika, hupeneva pankkitili ja kireät välit vanhempiensa kanssa, oli jo riittävästi syitä tuntea itsensä stressaantuneeksi. Sitten hänen käsivarteensa puhkesi yllättäen kutiseva, kuumoittava ihottuma. Hän kokeili antibiootteja, kortisonisalvoja ja antihistamiineja, mutta mikään niistä ei auttanut. Sen sijaan ihottuma levisi yli koko Jillin kehon, myös hänen kasvoihinsa. Stressi oli saanut hänen tapauksessaan konkreettisia muotoja.

Jill ohjattiin ihotautiklinikalle, joka tutkii myös potilaittensa psyykkistä tilaa. ”Koetamme selvittää, mitä heidän elämässään paraikaa tapahtuu”, sanoo tri Thomas Gragg, toinen klinikan perustajista. Hän on usein huomannut, että ne, joilla on itsepintaisia iho-oireita, tarvitsevat lääkärinhoidon lisäksi myös apua stressinsä hallitsemiseen. ”Olisi asian liiallista yksinkertaistamista sanoa, että ihotaudin syynä on se, millä tavoin ihminen ajattelee tai toimii”, Gragg myöntää. ”Sen me kuitenkin voimme sanoa, että ihmisen psyykkisellä tilalla voi olla suuri merkitys ihosairauksissa, eikä meidän pitäisi määrätä lääkkeeksi steroidisalvaa, jollemme auta häntä myös käsittelemään sitä stressiä, jota hän tuntee elämässään.”

Jillin mielestä hänen ihonsa kirjaimellisesti pelasti se, että hän opetteli hallitsemaan stressiään. ”Minulle puhkeaa yhä aika ajoin ihottumaa, mutta ihoni ei enää mene läheskään niin huonoon kuntoon kuin aikaisemmin.” Harvinainen tapausko? Ei suinkaan. Monilla lääkäreillä on se käsitys, että stressi on usein yhtenä tekijänä monissa ihosairauksissa, joita ovat esimerkiksi nokkosihottuma, psoriaasi, akne ja ekseema. Stressi voi kuitenkin aiheuttaa muutakin kuin vain iho-oireita.

Stressi ja ihmisen immuunijärjestelmä

Tuoreet tutkimukset osoittavat, että stressi voi heikentää immuunijärjestelmän toimintaa ja kenties avata oven monenlaisille tulehdustaudeille. ”Stressi ei tee ihmistä sairaaksi”, sanoo virologi Ronald Glaser. ”Se, millä tavoin se vaikuttaa ihmisen immuunijärjestelmään, voi kuitenkin lisätä hänen sairastumisriskiään.” Erittäin painavat todisteet yhdistävät stressin nuhakuumeisiin, influenssaan ja herpekseen. Me olemme jatkuvasti alttiina tällaisille viruksille, mutta immuunijärjestelmämme normaalisti torjuu ne. Jotkut asiantuntijat kuitenkin sanovat, että henkisten paineitten piinaamalla ihmisellä tämä puolustusmekanismi voi pettää.

Asiaan liittyviä biologisia mekanismeja ei vielä täysin tunneta, mutta joidenkin teorioitten mukaan hormonit, jotka asettavat ihmisen valmiustilaan toimintaa varten hänen ollessaan paineen alaisena, voivat vereen erittyessään heikentää hänen immuunijärjestelmänsä toimintaa. Yleensä tästä ei ole aihetta olla huolissaan, sillä nämä hormonit ovat suorittamassa ainoastaan tilapäistä tehtävää. Jotkut kuitenkin sanovat, että jos stressi on jatkuvaa ja voimakasta, ihmisen immuunijärjestelmä voi heikentyä siinä määrin, että hän altistuu erilaisille sairauksille.

Tämä saattaa osaltaan selittää sen, miksi lääkärit ovat Kanadassa arvioineet, että 50–70 prosenttia heidän vastaanotoillaan käyvistä potilaista kärsii vaivoista, jotka ovat stressistä johtuvia, tavallisimmin pääkipuja, unettomuutta, uupumustiloja ja vatsaoireita. Yhdysvalloissa tämä luku on arviolta 75–90 prosenttia. Tri Jean King ei mielestään liioittele sanoessaan: ”Krooninen stressi on kuin hitaasti vaikuttavaa myrkkyä.”

Ei ainoa syy eikä yhtä parannuskeinoa

Edellä mainitusta huolimatta tutkijat eivät ole vakuuttuneita siitä, että stressi yksinään voisi vahingoittaa immuunijärjestelmää niin paljon, että ihminen lopulta tarvitsee lääkärinhoitoa. Ei siis voida sanoa yksioikoisesti, että jokainen, joka kärsii stressistä, jopa sen kroonisesta muodosta, lopulta sairastuu johonkin tautiin. Toisaalta ei voida sanoa, että stressittömyys olisi hyvän terveyden tae, eikä ole viisasta kieltäytyä lääkärinhoidosta sellaisen virheellisen käsityksen perusteella, että jokin sairaus voidaan voittaa tahdonvoimalla, optimismin ja myönteisen ajattelun avulla. Tohtori Daniel Goleman varoittaa: ”Se paljon rummutettu ajatus, että sairaus kuin sairaus paranee oikealla asennoitumisella, on aiheuttanut yleistä hämmennystä ja väärinkäsityksiä sen suhteen, missä määrin mieli voi vaikuttaa sairastumiseen, ja – mikä ehkä pahempaa – on joskus saanut ihmiset tuntemaan syyllisyyttä sen johdosta, että heillä on jokin tauti ikään kuin merkkinä jostakin hairahduksesta tai arvottomuudesta.”

Meidän täytyy siis ymmärtää, että jonkin sairauden syy voidaan vain harvoin rajoittaa yhteen tekijään. Stressin ja sairauden välinen yhteys kuitenkin korostaa sitä, että on viisasta opetella vähentämään tätä ”hitaasti vaikuttavaa myrkkyä” aina, kun se vain on mahdollista.

Ennen kuin tarkastelemme sitä, miten tämä voidaan tehdä, tutustumme lähemmin siihen, mitä stressi itse asiassa on ja miten siitä voi joissakin tapauksissa olla sinulle jopa hyötyä.

[Tekstiruutu s. 5]

Sairauksia ja vaivoja jotka ovat yhteydessä stressiin

• allergiat

• niveltulehdus

• astma

• selkä-, niska- ja hartiakipu

• nuhakuumeet

• masennus

• ripuli

• influenssa

• vatsaoireet

• pääkivut

• sydänoireet

• unettomuus

• migreeni

• mahahaava

• sukupuolielämän häiriöt

• iho-oireet

[Kuva s. 6]

Suureen osaan lääkärissäkäynneistä on syynä stressi