Onko uteliaisuus hyväksi vai pahaksi?
”MISTÄ minä olen tullut?” ”Miksi taivas on sininen?” ”Miten Jumala voi nähdä minut, jos olen piilossa?” ”Missä?” ”Miksi?” ”Miten?” Tällaista rakastavat äidit kuulevat pienten lastensa toistelevan yhtä mittaa.
Lasten valtava uteliaisuus onkin vaistomaista. He haluavat tietää syyn kaikkeen. Mutta tiedätkö, että uteliaisuus on Luojan ihmiselle antama lahja? Se on osoittautunut suureksi avuksi ihmiskunnalle, mutta kaikkien muiden vaistojen ja ominaisuuksien tavoin sitäkin voidaan käyttää viisaasti tai epäviisaasti, typerästi ja jopa vahingollisesti.
Uteliaisuus on määritelty ”innokkaaksi tietämisen haluksi” ja myös ”haluksi nähdä tai oppia jotakin uutta tai tuntematonta”. Uteliaisuus on huomattavalla tavalla laajentanut ihmisen tietopiiriä, ja se merkitsee mielelle samaa kuin ruokahalu ruumiille.
Mutta, kuten hyvin tiedetään, on olemassa monenlaista uteliaisuutta, huonoa ja hyvää. Sen tähden ”utelias”-sanan kielteinen merkitys on ”urkkiva”, että ”on liian innokas tietämään” ja ”pistää nenänsä toisten asioihin”. Uteliaisuus voidaan ohjata väärään suuntaan. Eräs amerikkalainen esseekirjailija sanoikin siitä kerran: ”Uteliaisuus merkitsee jokaisen salaisuuden vaanimista.” On ilmeistä, että ellei uteliaisuutta valvota kunnolla, siitä saattaa tulla heikkous, sen sijaan että se olisi hyvä asia. Sen tähden oli välttämätöntä neuvoa eräitä kristittyjä apostolien aikoina olemaan ’puuhailematta sellaisessa, mikä ei heille kuulu’, ja sen sijaan ’toimittamaan omia tehtäviään’. – 2. Tess. 3:11; 1. Tess. 4:11.
On myös toisenlaista uteliaisuutta, jota tarvitsee valvoa, nimittäin uteliaisuutta, joka on suuntautunut sellaiseen, joka on ilkeätä, julmaa ja pahaa. Monet ihmiset ovat uteliaita kuulemaan järkyttävien murhien tai likaisten avioerojuttujen tai muunlaisten skandaalien yksityiskohdat. Mutta ihminen ei voi vahingoittumatta ruokkia mieltään sellaisilla edes uteliaisuudesta, samoin kuin hän ei voi vahingoittumatta ottaa myrkkyä ruumiiseensa pelkästä uteliaisuudesta. Nuorista on tullut huumeiden orjia pelkästään siksi, että he ovat olleet uteliaita tietämään, millaista huumeiden nauttiminen on. Sama varoitus soveltuu myös uteliaisuuteen sukupuolisen moraalittomuuden suhteen samoin kuin väärin suuntautuneeseen uteliaisuuteen salatieteitä, mustaa magiaa, spiritismiä ja ”muita senkaltaisia” kohtaan. Kukaan ei voi harrastella sellaisia saattamatta itseään suureen vahingon vaaraan. – 5. Moos. 18:10–12; Gal. 5:19–21.
Mutta viisaasti suunnattuna uteliaisuus voi osoittautua todelliseksi eduksi. Niinpä on osuvasti mainittu, että ”uteliaisuus on älyllinen piirre, joka erottaa ihmisen kaikista ihmistä alemmista elämänmuodoista yhtä selvästi ja täydellisesti kuin ajattelu”. Tämä nähdään niin yksinkertaisesta seikasta kuin matkustaminen. Apinoitten vaeltelu rajoittuu enintään 40 neliökilometrin alueelle, kun taas ihminen on tutkinut maan kaikki kolkat. Uteliaisuus on todellakin niitä suuria lahjoja, joilla Luoja on varustanut mielemme. Juuri uteliaisuus sai Isaac Newtonin keksimään painovoimalain.
Niiden mahdollisuuksien tähden, jotka uteliaisuus näin ollen sisältää, Yalen yliopiston eräs historian professori sanoi kerran ryhmälle uusia opiskelijoita, että vaikka monet ehkä paheksuvat uteliaisuutta, hänen laitoksensa arvostaa suuresti ihmisiä, joilla on sitä runsaasti. Hän selitti myös, että vaikka tiedemies, jolta kysytään hänen ponnistelujensa tarkoitusta, saattaisi vastata, että hän toivoo keksivänsä tai tuottavansa jotakin käytännössä arvokasta, hän todellisuudessa tutkii saadakseen tietoa itsessään, siitä riippumatta, onko se käytännöllistä tai hyödyllistä ihmiskunnalle vai ei. Vaikka sellaisesta yleisestä uteliaisuudesta saattaa koitua hyvää, niin ihmiskunnalle on arvokkaampaa sellainen uteliaisuus eli kekseliäisyys, joka suuntautuu erityisiin päämääriin. Niinpä eräs tanskalainen keksijä kehitti keinon nostaa uponneita laivoja. Hänen uteliaisuutensa käytännöllisen luonteen ansiosta monet liikemiehet suuntaavat nyt kulkunsa hänen luokseen saadakseen apua.
Palkitsevin, viisain uteliaisuus suuntautuu kuitenkin uskonnollisiin kysymyksiin, jotka koskevat ihmisen suhdetta Luojaansa ja lähimmäiseensä. Todella viisas ihminen haluaa tietää: Mistä minä olen tullut? Mistä tiedämme, että Jumala on olemassa? Miksi Jumala sallii pahuutta? Mikä on ihmisen velvollisuus? Mikä on minun kohtaloni?
Mistä sitten ovat löydettävissä tällaisten kysymysten vastaukset? Kahdesta suuresta Kirjasta: luonnonkirjasta ja Raamatusta, joka on Luojan, Jehova Jumalan, henkeytetty sana. Suunnaton, järjestyksellinen kaikkeus ja kaikki siinä oleva todistavat kaunopuheisesti Jumalan olevan olemassa. Ja Jumalan sanasta Raamatusta me saamme tietää, että Jumala loi maan ja ensimmäisen miehen ja naisen. (1. Moos. 1:1–31) Tuo kirja paljastaa, että Jumala tarjoaa ihmiskunnalle toivon iankaikkisesta elämästä paratiisimaassa. (Jes. 11:1–9; Ilm. 21:4) Se osoittaa myös, että Jumala on sallinut pahuutta, jotta hänen päävastustajansa Saatana saisi tilaisuuden yrittää todistaa oikeaksi kerskailevan väitteensä, että hän voisi kääntää kaikki ihmiset pois Jumalasta, ja jotta Hän sallisi ihmisten itse nähdä, miten täysin kyvyttömiä he ovat hallitsemaan itseään viisaasti ilman Luojaansa ja hänen periaatteitaan. – Job 1:7–2:10.
Ihmisen velvollisuus taas esitetään Raamatussa lyhyesti eri tavoin. Esimerkiksi Salomo sanoi: ”Pelkää Jumalaa ja pidä hänen käskynsä, sillä niin tulee jokaisen ihmisen tehdä.” (Saarn. 12:13) Erityisesti Jumalan Poika valaisi meille tätä asiaa, sillä kysymykseen: ”Mikä on ensimmäinen kaikista käskyistä?” hän vastasi: ”Ensimmäinen on tämä: ’Kuule, Israel: Herra [Jehova, Um], meidän Jumalamme, Herra on yksi ainoa; ja rakasta Herraa, sinun Jumalaasi, kaikesta sydämestäsi ja kaikesta sielustasi ja kaikesta mielestäsi ja kaikesta voimastasi’. Toinen on tämä: ’Rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi’. Ei ole mitään käskyä, suurempaa kuin nämä.” – Mark. 12:28–31.
Uteliaisuutta voidaan siis kiistämättä ohjata viisaasti, ja viisainta uteliaisuutta on se, joka auttaa sinua saamaan tietoa Luojastasi ja hänen tarkoituksestaan sinun suhteesi. Jehovan todistajat auttavat sinua auliisti tämän tiedon hankkimisessa.