Vartiotornin VERKKOKIRJASTO
Vartiotornin
VERKKOKIRJASTO
Suomi
  • RAAMATTU
  • JULKAISUT
  • KOKOUKSET
  • w98 1/4 s. 10-15
  • Kirja kaikille ihmisille

Ei videoita valitulla osuudella.

Anteeksi, videon lataamisessa tapahtui virhe.

  • Kirja kaikille ihmisille
  • Vartiotorni – Jehovan valtakunnan julistaja 1998
  • Väliotsikot
  • Samankaltaista aineistoa
  • Maailman levinnein kirja
  • Ainutlaatuinen kertomus sen säilymisestä
  • Ihmiskunnan eläville kielille
  • Luottamuksen arvoinen
  • Kirja joka ”puhuu” eläviä kieliä
    Kirja kaikille ihmisille
  • Miten tämä kirja on säilynyt?
    Kirja kaikille ihmisille
  • Onko Raamattu todella Jumalalta?
    Sinä voit elää ikuisesti paratiisissa maan päällä
  • Tarvitsemmeko todellakin alkuperäisiä käsikirjoituksia?
    Vartiotorni – Jehovan valtakunnan julistaja 1990
Katso lisää
Vartiotorni – Jehovan valtakunnan julistaja 1998
w98 1/4 s. 10-15

Kirja kaikille ihmisille

”Jumala ei ole puolueellinen, vaan jokaisessa kansakunnassa se, joka pelkää häntä ja toteuttaa vanhurskautta, on hänelle otollinen.” (APOSTOLIEN TEOT 10:34, 35)

1. Miten eräs professori vastasi, kun häneltä kysyttiin, mitä mieltä hän oli Raamatusta, ja mitä hän päätti tehdä?

PROFESSORI oli kotona sunnuntaina iltapäivällä eikä odottanut vieraita. Mutta kun eräs kristitty sisaremme tuli hänen ovelleen, hän jäi kuuntelemaan. Sisar puhui saastumisesta ja maapallon tulevaisuudesta – aiheista jotka kiinnostivat professoria. Mutta kun sisar toi keskusteluun mukaan Raamatun, professori näytti epäilevältä. Niinpä sisar kysyi häneltä, mitä mieltä hän oli Raamatusta.

”Se on hyvä kirja, jonka ovat kirjoittaneet jotkut älykkäät miehet”, hän vastasi, ”mutta ei Raamattua pidä ottaa vakavasti.”

”Oletteko koskaan lukenut Raamattua?” kysyi sisar.

Häkeltyneenä professorin täytyi myöntää, ettei ollut.

Silloin sisar kysyi: ”Miten voitte esittää noin voimakkaan mielipiteen kirjasta, jota ette ole koskaan lukenut?”

Sisaremme kysymyksessä oli järkeä. Professori päätti tutkia Raamattua ja muodostaa siitä sitten mielipiteen.

2, 3. Miksi Raamattu on monille tuntematon kirja, ja mikä haaste tässä on meille?

2 Tämä professori ei ole mikään poikkeus. Monilla ihmisillä on varmoja mielipiteitä Raamatusta, vaikka he eivät ole koskaan lukeneet sitä itse. Heillä saattaa olla Raamattu. He saattavat jopa myöntää, että se on kirjallisesti tai historiallisesti arvokas. Mutta monille se on tuntematon kirja. Jotkut sanovat, ettei heillä ole aikaa lukea Raamattua. Toiset ihmettelevät, miten jollakin vanhalla kirjalla voi mitenkään olla merkitystä heidän elämässään. Tällaiset näkemykset ovat meille todellinen haaste. Jehovan todistajat uskovat lujasti siihen, että Raamattu on ”Jumalan henkeyttämä ja hyödyllinen opettamiseen” (2. Timoteukselle 3:16, 17). Mutta miten voimme saada ihmiset vakuuttumaan siitä, että riippumatta heidän rodustaan, kansallisuudestaan tai etnisestä taustastaan heidän tulisi tutkia Raamattua?

3 Tarkastellaanpa joitakin syitä, joiden vuoksi Raamattua kannattaa tutkia. Tällainen tarkastelu voi auttaa meitä keskustelemaan niiden kanssa, joita tapaamme sananpalveluksessa, ja saamaan heidät ehkä vakuuttuneiksi siitä, että heidän pitäisi harkita sitä, mitä Raamatussa sanotaan. Tämän tarkastelun pitäisi samalla vahvistaa omaa uskoamme siihen, että Raamattu on tosiaan se, mikä se väittää olevansa, ”Jumalan sana” (Heprealaisille 4:12).

Maailman levinnein kirja

4. Miksi voidaan sanoa, että Raamattu on maailman levinnein kirja?

4 Ensiksikin Raamattu ansaitsee huomiomme sen vuoksi, että se on kiistatta koko ihmiskunnan historian levinnein ja käännetyin kirja. Ensimmäinen, irtokirjakkeilla painettu laitos valmistui runsaat 500 vuotta sitten Johannes Gutenbergin painosta. Sen jälkeen on painettu arviolta neljä miljardia koko Raamattua tai sen osaa. Vuonna 1996 koko Raamattu tai sen osia oli käännetty 2 167 kielelle ja murteelle.a Runsaat 90 prosenttia ihmiskunnasta voi lukea vähintäänkin osaa Raamatusta omalla kielellään. Mikään toinen kirja – uskonnollinen tai muu – ei pääse lähellekään tätä!

5. Miksi meidän pitäisi voida odottaa, että Raamattu on ihmisten luettavissa joka puolella maailmaa?

5 Tilastotiedot yksinään eivät todista, että Raamattu on Jumalan sana. Silti Jumalan henkeyttämien kirjallisten muistiinmerkintöjen pitäisi varmasti voida odottaakin olevan ihmisten luettavissa joka puolella maailmaa. Sanotaanhan itse Raamatussa, että ”Jumala ei ole puolueellinen, vaan jokaisessa kansakunnassa se, joka pelkää häntä ja toteuttaa vanhurskautta, on hänelle otollinen” (Apostolien teot 10:34, 35). Mikään muu kirja ei ole samalla tavoin ylittänyt kansallisia rajoja ja voittanut etnisiä ja rotuun liittyviä esteitä. Raamattu on todellakin kaikille ihmisille tarkoitettu kirja!

Ainutlaatuinen kertomus sen säilymisestä

6, 7. Miksi ei ole yllättävää, että yhtään alkuperäistä Raamatun kirjoitusta ei ole tiettävästi säilynyt, ja minkä kysymyksen tämä herättää?

6 Raamattuun kannattaa tutustua eräästä toisestakin syystä. Se on selviytynyt sekä luonnollisista että inhimillisistä esteistä. Kertomus siitä, miten se on säilynyt huolimatta valtavista haasteista, tekee siitä todella ainutlaatuisen muinaisten kirjoitusten joukossa.

7 Raamatunkirjoittajat ilmeisesti merkitsivät sanansa muistiin musteella papyrukselle (valmistettiin samannimisestä, Egyptissä kasvavasta kasvista) ja pergamentille (valmistettiin eläinten nahasta) (Job 8:11).b Tällaisilla kirjoitusmateriaaleilla oli kuitenkin luonnollisia vihollisia. Tutkija Oscar Paret selittää: ”Kosteus, home ja erilaiset madot ovat yhtä vaarallisia molemmille kirjoitusmateriaaleille. Tiedämme päivittäisen kokemuksen perusteella, miten nopeasti paperi ja jopa vahva nahka turmeltuvat ulkoilmassa tai kosteassa huoneessa.” Siksi ei ole yllättävää, että yhtään alkuperäistä kirjoitusta ei tiettävästi ole säilynyt; ne ovat luultavasti hajonneet alkutekijöihinsä kauan sitten. Mutta jos alkuperäiskappaleet joutuivat antamaan myöten luonnollisille vihollisille, niin miten Raamattu on säilynyt?

8. Miten Raamatun kirjoitukset säilyivät läpi vuosisatojen?

8 Alkuperäisiä kirjoituksia alettiin jäljentää käsin pian niiden kirjoittamisen jälkeen. Lain ja muiden Pyhän Raamatun osien jäljentämisestä tuli muinaisessa Israelissa itse asiassa ammatti. Esimerkiksi pappi Esraa kuvaillaan ”Mooseksen lain taitavaksi jäljentäjäksi” (Esra 7:6, 11; vrt. Psalmit 45:1). Mutta jäljennöksetkään eivät olleet ikuisia; lopulta ne täytyi korvata taas muilla käsin kirjoitetuilla jäljennöksillä. Tämä jäljennösten jäljentäminen jatkui satoja vuosia. Koska ihmiset eivät ole täydellisiä, niin muuttuiko Raamatun teksti olennaisesti jäljentäjien virheiden vuoksi? Vastaansanomattomat todisteet osoittavat, että näin ei käynyt!

9. Miten masoreettien esimerkki valaisee Raamatun jäljentäjien äärimmäistä huolellisuutta ja tarkkuutta?

9 Jäljentäjät eivät ainoastaan olleet hyvin taitavia, vaan he myös kunnioittivat syvästi jäljentämiään sanoja. ”Jäljentäjää” vastaava hepreankielinen sana viittaa laskemiseen ja muistiin merkitsemiseen. Heidän äärimmäistä huolellisuuttaan ja tarkkuuttaan valaisee masoreettien esimerkki. Näitä Raamatun heprealaisten kirjoitusten jäljentäjiä eli 500–900-luvulla. Tutkija Thomas Hartwell Hornen mukaan he laskivat, ”kuinka monta kertaa jokainen [heprealaisten] aakkosten kirjain esiintyi kaikissa Heprealaisissa kirjoituksissa”. Ajattelehan, mitä se merkitsee! Jottei yksikään kirjain olisi jäänyt pois, nämä työlleen omistautuneet jäljentäjät laskivat paitsi jäljentämänsä sanat myös kirjaimet. Heidän sanotaan, erään tutkijan laskelmien mukaan, pitäneen lukua 815 140:stä Heprealaisten kirjoitusten eri kirjaimesta! Tällainen huolellinen työskentely takasi erittäin suuren tarkkuuden.

10. Mitä vastaansanomattomia todisteita on siitä, että se hepreankielinen ja se kreikankielinen teksti, joihin nykykieliset käännökset perustuvat, edustavat tarkasti alkuperäisten kirjoittajien sanoja?

10 Todisteet osoittavat vastaansanomattomasti, että se hepreankielinen ja se kreikankielinen teksti, joihin nykykieliset käännökset perustuvat, edustavat huomattavan uskollisesti alkuperäisten kirjoittajien sanoja. Nuo todisteet koostuvat tuhansista Raamatun käsikirjoitusten jäljennöksistä, jotka ovat säilyneet meidän aikaamme asti: kaikista Heprealaisista kirjoituksista tai niiden osista on arviolta 6 000 käsikirjoitusta ja Kreikkalaisista kirjoituksista noin 5 000. Jäljellä olevien monien käsikirjoitusten huolellinen, vertaileva tutkimus on auttanut tekstintutkijoita havaitsemaan jäljentäjien virheet ja määrittämään alkuperäisen lukutavan. Tutkija William H. Green saattoi siksi sanoa Raamatun heprealaisten kirjoitusten tekstistä: ”Voidaan huoleti sanoa, että mitään muuta vanhaa teosta ei ole välitetty edelleen niin täsmällisesti.” Yhtäläisesti voidaan luottaa Raamatun kreikkalaisten kirjoitusten tekstiin.

11. Miksi Raamattu on 1. Pietarin kirjeen 1:24, 25:n valossa säilynyt meidän aikaamme saakka?

11 Miten helposti Raamattu olisikaan voinut hävitä, ellei alkuperäiskappaleiden sijaan olisi tehty käsin kirjoitettuja jäljennöksiä, joissa esitettiin niiden kallisarvoinen sanoma! Sen säilymiseen on vain yksi syy: Jehova on Sanansa Säilyttäjä ja Suojelija. Itse Raamatussa sanotaankin 1. Pietarin kirjeen 1:24, 25:ssä: ”Kaikki liha on kuin ruoho, ja kaikki sen loisto on kuin ruohon kukinta; ruoho kuihtuu, ja kukka varisee, mutta Jehovan sana pysyy ikuisesti.”

Ihmiskunnan eläville kielille

12. Mikä muu este Raamatun tiellä oli vuosisatojen ajan jatkuneen uudelleen jäljentämisen lisäksi?

12 Tekstin säilyminen huolimatta vuosisatojen ajan jatkuneesta uudelleen jäljentämisestä oli jo sinänsä haaste, mutta Raamatun tiellä oli eräs toinenkin este: kääntäminen kulloinkin puhutuille kielille. Raamatun on puhuttava ihmisten kielellä koskettaakseen heidän sydäntään. Sen kääntäminen ei kuitenkaan ole mikään helppo tehtävä, onhan tuossa kirjassa yli 1 100 lukua ja 31 000 jaetta. Vuosisatojen varrella työlleen omistautuneet kääntäjät ottivat silti haasteen vastaan mielihyvin, vaikka heidän edessään oli toisinaan ylipääsemättömiltä näyttäviä esteitä.

13, 14. a) Minkä haasteen raamatunkääntäjä Robert Moffat kohtasi Afrikassa 1800-luvun alussa? b) Miten tswanankieliset ihmiset suhtautuivat, kun Luukkaan evankeliumi tuli saataville heidän kielellään?

13 Ajatellaanpa esimerkiksi, miten Raamattu saatiin käännetyksi Afrikan kielille. Vuonna 1800 koko Afrikassa oli vain alun toistakymmentä kirjoitettua kieltä. Sadoilla muilla puhutuilla kielillä ei ollut kirjoitusjärjestelmää. Tähän haasteeseen vastasi raamatunkääntäjä Robert Moffat. Vuonna 1821 hän lähti 25-vuotiaana lähetystyöhön Afrikan eteläosaan tswanankielisen heimon pariin. Oppiakseen sen kirjoittamattoman kielen hän hakeutui ihmisten keskuuteen. Lopulta hän hellittämättömyytensä ansiosta ilman alkeis- tai sanakirjoja oppi tuon kielen, kehitti sille kirjallisen muodon ja opetti joitakuita tswanoja lukemaan tuota kirjoitusta. Vuonna 1829, työskenneltyään tswanojen parissa kahdeksan vuotta, Moffat sai valmiiksi käännöksensä Luukkaan evankeliumista. Jälkeenpäin hän sanoi: ”Olen tavannut ihmisiä, jotka ovat tulleet satojen kilometrien päästä hankkimaan Pyhän Luukkaan evankeliumeja. – – Olen nähnyt, miten he ovat saaneet itselleen Pyhän Luukkaan evankeliumin osia ja itkeneet kirja käsissään ja miten he ovat painaneet niitä rintaansa vasten ja vuodattaneet kiitollisuuden kyyneleitä, kunnes olen sanonut useammalle kuin yhdelle, että he pilaavat kirjansa kyynelillään.” Moffat kertoi myös eräästä afrikkalaismiehestä, joka näki muutamia ihmisiä lukemassa Luukkaan evankeliumia ja joka kysyi heiltä, mitä heillä oli. ”Se on Jumalan sana”, he vastasivat. ”Puhuuko se?” mies kysyi. ”Puhuu”, he sanoivat, ”se puhuu sydämeen.”

14 Moffatin kaltaiset työlleen omistautuneet kääntäjät antoivat monille afrikkalaisille näiden ensimmäisen mahdollisuuden viestiä kirjallisesti. Mutta he antoivat Afrikan kansoille vielä arvokkaamman lahjan: Raamatun näiden omalla kielellä. Lisäksi Moffat esitteli tswanoille Jumalan nimen ja käytti sitä läpi käännöksensä.c Siksi tswanat puhuivat Raamatusta ”Jehovan suuna”. (Psalmit 83:18.)

15. Miksi Raamattu on hyvin elävä nykyään?

15 Toiset kääntäjät eri puolilla maailmaa kohtasivat samanlaisia esteitä. Jotkut jopa vaaransivat henkensä voidakseen kääntää Raamatun. Ajattelehan: Jos Raamattu olisi jäänyt vain muinaiselle heprean ja kreikan kielelle, se olisi voinut ”kuolla” kauan sitten, sillä tavallinen kansa unohti aikanaan lähes täysin nuo kielet ja monissa osissa maailmaa niitä ei tunnettu koskaan. Raamattu on kuitenkin hyvin elävä, koska se toisin kuin mikään muu kirja pystyy ”puhumaan” ihmisille kaikkialla maailmassa heidän omalla kielellään. Näin ollen sen sanoma yhä ”vaikuttaa – – [siihen] uskovissa” (1. Tessalonikalaisille 2:13). The Jerusalem Bible kääntää nämä sanat: ”Se on yhä elävä voima teidän keskuudessanne, jotka uskotte siihen.”

Luottamuksen arvoinen

16, 17. a) Mitä todisteita pitäisi olla, jotta Raamattuun voisi luottaa? b) Mainitse yksi esimerkki, joka valaisee raamatunkirjoittaja Mooseksen avoimuutta.

16 ”Voiko Raamattuun todella luottaa?” saattaa joku miettiä. ”Kertooko se ihmisistä, jotka ovat kiistatta eläneet, paikoista, jotka ovat tosiaan olleet olemassa, ja tapahtumista, jotka ovat todella sattuneet?” Voidaksemme luottaa siihen pitäisi olla todisteita sen puolesta, että sen kirjoittivat huolelliset, rehelliset kirjoittajat. Tämä vie meidät seuraavaan syyhyn tutkia Raamattua: on painavia todisteita sen puolesta, että se on paikkansapitävä ja luotettava.

17 Rehelliset kirjoittajat eivät kirjoittaisi muistiin pelkästään onnistumisia, vaan myös epäonnistumiset; eivät pelkästään vahvoja puolia, vaan myös heikkoudet. Raamatunkirjoittajat olivat tällaisia virkistävän avoimia. Ajatellaanpa esimerkiksi Mooseksen suorapuheisuutta. Hän kertoi suoraan esimerkiksi omista huonoista puhujan lahjoistaan, joiden vuoksi hän piti itseään sopimattomana Israelin johtajaksi (2. Mooseksen kirja 4:10); vakavasta erehdyksestään, joka esti hänen pääsynsä Luvattuun maahan (4. Mooseksen kirja 20:9–12; 27:12–14); siitä, miten hänen veljensä Aaron hairahtui tekemään yhteistoiminnassa kapinallisten israelilaisten kanssa kultaista vasikkaa esittävää patsasta (2. Mooseksen kirja 32:1–6); sisarensa Mirjamin kapinasta ja nöyryyttävästä rangaistuksesta (4. Mooseksen kirja 12:1–3, 10); veljenpoikiensa Nadabin ja Abihun häpeällisestä käytöksestä (3. Mooseksen kirja 10:1, 2); sekä Jumalan oman kansan toistuvasta valittamisesta ja nurisemisesta (2. Mooseksen kirja 14:11, 12; 4. Mooseksen kirja 14:1–10). Eikö tällainen suora, avoin kerronta todistakin vilpittömästä halusta tuoda esiin totuus? Kun kerran raamatunkirjoittajat olivat valmiita kertomaan epäsuotuisia asioita läheisistään, kansastaan ja jopa itsestään, niin eikö siinä ole hyvä syy luottaa heidän kirjoituksiinsa?

18. Mikä todistaa raamatunkirjoittajien kirjoitusten luotettavuudesta?

18 Myös raamatunkirjoittajien tekstien yhtäpitävyys todistaa heidän kirjoitustensa luotettavuudesta. On todella ainutlaatuista, että neljäkymmentä miestä kirjoittaa noin 1600 vuoden aikana yhtäpitävästi, pienimpiä yksityiskohtia myöten. Tämä sopusointu ei kuitenkaan ole huolellisen sovittamisen tulosta, mikä herättäisi epäilyjä salaisesta sopimuksesta. Päinvastoin eri yksityiskohtien yhtäpitävyydestä puuttuu aivan ilmeisesti suunnitelmallisuus; sopusointu on usein selvästi sattumaa.

19. Miten evankeliumikertomukset Jeesuksen pidätyksestä paljastavat sopusoinnun, joka on selvästi tahaton?

19 Katsotaanpa esimerkiksi, mitä tapahtui sinä yönä, jona Jeesus pidätettiin. Kaikki neljä evankeliumin kirjoittajaa kertovat, että yksi opetuslapsista vetäisi esiin miekan ja iski ylimmäisen papin orjaa, niin että mieheltä irtosi korva. Ainoastaan Luukas kuitenkin kertoo, että Jeesus ”kosketti korvaa ja paransi hänet” (Luukas 22:51). Mutta emmekö odottaisikin sitä kirjoittajalta, joka tunnettiin ”rakkaana lääkärinä”? (Kolossalaisille 4:14.) Johanneksen kertomuksessa mainitaan, että kaikista läsnä olleista opetuslapsista miekkaa käytti Pietari, mikä ei olekaan yllätys, kun muistaa Pietarin taipumuksen toimia harkitsemattomasti ja noudattaa hetken mielijohteita (Johannes 18:10; vrt. Matteus 16:22, 23 ja Johannes 21:7, 8). Johannes kertoo toisen näennäisesti tarpeettoman yksityiskohdan: ”Orjan nimi oli Malkos.” Miksi vain Johannes ilmoittaa miehen nimen? Selityksen antaa pieni sivuseikka, joka mainitaan ohimennen vain Johanneksen kertomuksessa: ”ylimmäinen pappi tunsi” Johanneksen. Hänet tunsi myös ylimmäisen papin huonekunta: he olivat palvelijoiden kanssa puolin ja toisin tuttuja.d (Johannes 18:10, 15, 16.) Oli siksi aivan luonnollista, että Johannes mainitsi haavoittuneen miehen nimen, kun taas muut evankeliumin kirjoittajat, joille mies oli ilmeisesti tuntematon, eivät sitä maininneet. Kaikkien näiden yksityiskohtien välinen sopusointu on huomattava, mutta selvästi tahaton. Eri puolilla Raamattua on kymmeniä vastaavia esimerkkejä.

20. Mitä rehellissydämisten ihmisten täytyy saada tietää Raamatusta?

20 Voimmeko siis luottaa Raamattuun? Ehdottomasti! Raamatunkirjoittajien avoimuus ja Raamatun sisäinen yhtäpitävyys antavat sille selvän totuuden soinnin. Rehellissydämisten ihmisten täytyy saada tietää, että he voivat luottaa Raamattuun, sillä se on ”Jehovan, totuuden Jumalan”, hengen vaikutuksesta syntynyt sana (Psalmit 31:5). On muitakin syitä, joiden vuoksi Raamattu on kirja kaikille ihmisille, kuten seuraavasta kirjoituksesta havaitsemme.

[Alaviitteet]

a Perustuu Yhtyneiden raamattuseurojen julkaisemiin lukuihin.

b Ollessaan toista kertaa vankina Roomassa Paavali pyysi Timoteusta tuomaan ”kirjakääröt, varsinkin pergamentit” (2. Timoteukselle 4:13). Mahdollisesti Paavali pyysi Raamatun heprealaisten kirjoitusten osia voidakseen tutkia niitä ollessaan vankilassa. Ilmaus ”varsinkin pergamentit” saattaa osoittaa, että kyse oli sekä papyruskääröistä että pergamenttikääröistä.

c Vuonna 1838 Moffat sai valmiiksi Raamatun kreikkalaisten kirjoitusten käännöksen. Erään kollegansa avustamana hän sai Heprealaisten kirjoitusten kääntämisen päätökseen vuonna 1857.

d Se että Johannes tunsi ylimmäisen papin ja hänen huonekuntansa, ilmenee kertomuksesta vielä myöhemminkin. Kun eräs toinen ylimmäisen papin orjista väittää Pietarin olleen yksi Jeesuksen opetuslapsista, Johannes selittää, että tämä orja oli ”sen miehen sukulainen, jonka korvan Pietari oli sivaltanut pois” (Johannes 18:26).

Miten vastaisit?

◻ Miksi meidän pitäisi voida odottaa Raamatun olevan suuremman lukijakunnan ulottuvilla kuin mikään muu kirja maailmassa?

◻ Mitä todisteita on siitä, että Raamattu on säilynyt oikeaperäisenä?

◻ Mitä esteitä oli niiden tiellä, jotka käänsivät Raamattua?

◻ Mikä todistaa Raamatun kirjoitusten luotettavuudesta?

    Suomenkieliset julkaisut (1950–2026)
    Kirjaudu ulos
    Kirjaudu
    • Suomi
    • Jaa
    • Asetukset
    • Copyright © 2026 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
    • Käyttöehdot
    • Tietosuojakäytäntö
    • Evästeasetukset
    • JW.ORG
    • Kirjaudu
    Jaa