Yhtenäinen maailma – miten se saadaan aikaan?

NIIN kuin rapistunut talo, jota piittaamattomat asukkaat ovat tärvelleet pahoin, nykyinen maailmanjärjestelmä kelpaa vain yhteen tarkoitukseen: hävitettäväksi ja korvattavaksi. Tämä ei ole taas yksi kyyninen tuomiopäivän kauhukuva. Raamatun mukaan se on ainoa realistinen näkemys. Miten niin?

Nykyinen maailmanjärjestys lepää huteralla perustuksella. Kaikki sen rakenteet ovat täynnä termiittejä; ne ovat lahoja. Teräsrunko on ruosteessa. Kantavat seinät ovat heikentyneet. Katto on notkollaan. Putket vuotavat. Sähkölaitteisto on viallinen ja vaarallinen. Asukkaat riitelevät yhtenään ja tekevät ilkivaltaa ympäri rakennusta. Koko tuholaisia kuhiseva kiinteistö ympäristöineen on terveysriski ja aiheuttaa hengenvaaran.

Tanssi haudan partaalla

Jatkuvien poliittisten konfliktien, ahneuden, väkivaltaisuuksien ja syvään juurtuneen etnisen ja heimovihan takia ”koko ihmissuku tanssii haudan partaalla”, kuten Gwynne Dyer asian ilmaisi. Määrätietoiset vähemmistöt – painostusryhmät, vapaustaistelijat, rikollisjoukot, eri maissa toimivat terroristit ja muut – pyrkivät joka puolella maailmaa omiin itsekkäisiin tavoitteisiinsa ja näyttävät voivan tuhota kaikki maailmanrauhan mahdollisuudet lähes miten mielivät. Häirikköasukkaiden tavoin he voivat kurjistaa kaikkien muiden elämän.

Monien kommentoijien mukaan maailman yhtenäisyyden esteenä eivät kuitenkaan ole pelkästään vastustavat ryhmät tai kurittomat yksilöt. Suurin jarru on itse kansallisvaltio. Sodasta kirjoittava S. B. Payne nuorempi sanoo, että itsenäisten kansakuntien keskuudessa vallitsee ”kansainvälinen anarkia”. Ne tekevät mitä tahansa, mikä parhaiten palvelee niiden kansallisia etuja, eivätkä juuri välitä muista. Sen johdosta kautta historian ”ihminen on hallinnut ihmistä hänen vahingokseen” (Saarnaaja 8:9).

Jotkin kansalliset hallitukset ovat kyllä osittain onnistuneet taistelemaan epäoikeudenmukaisuutta ja sortoa vastaan omien aluerajojensa sisäpuolella ja jossain määrin kansainvälisessä mitassa. Toisinaan ne ovat saaneet aikaan jonkin verran kansainvälistä yhtenäisyyttä. Mutta silloinkin kun jotkin valtiot ovat yhdistyneet aggressiivisesti käyttäytyvää kansakuntaa vastaan, herää usein epäilys, että ne ovat toimineet pikemminkin oman edun vuoksi kuin täysin pyyteettömästi. Tosiasiassa ihmishallituksilla ei ole kattavaa ja kestävää ratkaisua maailman hajaannukseen. Gwynne Dyer huomauttaa: ”Sellainen ajatus, että maailman kaikki kansakunnat liittoutuvat saadakseen jonkin muista piittaamattoman maan luopumaan aggressiivisesta toiminnasta tai rangaistakseen sitä siitä, on periaatteessa hyvä, mutta kuka sanoo, mikä maa toimii aggressiivisesti, ja kuka maksaa hinnan rahana ja ihmishenkinä, joita ehkä tarvitaan sen pysäyttämiseksi?”

Valtio voi tietenkin hyökätä toista maata vastaan vain silloin, kun sen kansalaisten enemmistö ei vastusta hyökkäystä. Historia osoittaa toistuvasti, että kansalaiset ovat muuallakin kuin jossain ”muista piittaamattomassa maassa” tukeneet johtajiaan, oli se sitten oikein tai väärin. Todellisuudessa suurin osa maapallon asukkaista on tehnyt niin. He ovat seuranneet sokeasti poliittisten ja uskonnollisten johtajien virran tuottamia ”valheita, kiihotusta ja propagandaa”, kuten Time-lehdessä sanottiin.

Kansallismielisyys on kiihottanut voimakkaita tunteita muutoin järkevissä ja myötätuntoisissa ihmisissä sekä saanut heidät syyllistymään raakoihin rikoksiin toiseen kansallisuuteen kuuluvia miehiä, naisia ja lapsia vastaan. Historioitsija J. M. Roberts kirjoittaa esimerkiksi ensimmäisestä maailmansodasta: ”Yksi vuoden 1914 paradokseista on, että joka maassa valtavat ihmisjoukot – jotka edustivat kaikkia puolueita, maailmankatsomuksia ja sukuhaaroja – näyttävät yllättävää kyllä lähteneen sotaan halukkaasti ja ilomielin.” Ovatko ihmiset sittemmin oppineet läksynsä? Eivät! ”Laput silmillä kulkevan kansallismielisyyden” peto, kuten journalisti Rod Usher sanoo, tekee jatkuvasti tyhjäksi kaikki yhtenäisen maailman mahdollisuudet.

Ulkopuolisia voimia vaikuttamassa

Yhtenäisen maailman tiellä on kuitenkin vielä suurempi este. Raamattu paljastaa, että vaikuttamassa on ulkopuolisia voimia. Näiden osoitetaan olevan Saatana Panettelija ja hänen kätyrinsä, demonit. Raamatun mukaan Saatana on ”tämän asiainjärjestelmän jumala [joka] on sokaissut ei-uskovien mielet”, jotta ”Kristusta koskeva loistoisa hyvä uutinen” ei tekisi heihin vaikutusta (2. Korinttilaisille 4:4; Ilmestys 12:9).

Tämä ei tietenkään vapauta yksilöitä vastuusta, joka heillä on omista teoistaan. Mutta se kyllä selittää, miksi ihmishallitukset eivät voi koskaan saada aikaan todella yhtenäistä maailmaa. Niin kauan kuin Saatana Panettelija on olemassa, hän vaikuttaa miehiin ja naisiin niin että nämä edistävät ”lihan tekoja”, joiksi Raamattu kutsuu muun muassa ’vihollisuuksia, riitaa, kinasteluja ja jakaumia’ (Galatalaisille 5:19–21).

Maailmanhallitus

Mikä sitten on ratkaisu? Maineikas italialainen runoilija ja filosofi Dante viittasi vastaukseen noin seitsemänsataa vuotta sitten. Hän esitti, että ainoastaan maailmanhallitus voisi taata ihmiskunnalle rauhan ja yhtenäisyyden. Monien mielestä toivo maailmanhallituksesta – oli se sitten millainen tahansa – on pelkkää harhakuvitelmaa, ei todellisen luottamuksen arvoista. Edellä mainittu kirjoittaja Payne päättelee: ”Maailmanhallitus ei tule kysymykseenkään tässä historian vaiheessa.” Miksei? Koska menestyksellisen maailmanhallituksen olisi taattava kaksi asiaa, joita ihminen ei näytä mitenkään kykenevän toteuttamaan, nimittäin että ”maailmanhallitus lopettaa sodat ja että maailmanhallitus ei ole maailmanlaajuinen tyrannia”.

Mikään ihmishallitus ei varmasti koskaan pysty tähän. Mutta Jeesuksen Kristuksen käsissä oleva Jumalan valtakunta voi poistaa sodat ja tulee tekemään niin (Psalmit 46:9, 10; Matteus 6:10). Se tulee todellakin poistamaan kaikki sodanlietsojat. Profeetta Daniel osoittaa, että sen määräajan lopulla, jonka Jumala on antanut ihmisten hallita maapalloa, ihmishallinto olisi ”jakautunut” niin kuin ”rauta kostean saven seassa” (Daniel 2:41–43). Tämä johtaisi poliittiseen pirstoutuneisuuteen ja väistämättömiin konflikteihin. Daniel kuitenkin sanoo, että Jumalan valtakunta ”murskaa kaikki nämä [kansallismieliset ja eripuraiset] valtakunnat [eli hallitukset] ja tekee niistä lopun”, ja niiden sijaan tulee hänen kauan odotettu Valtakuntansa, joka on Jeesuksen Kristuksen käsissä (Daniel 2:44).

Ei olisi mitään mieltä luoda ihmisille kaunista ympäristöä, jos maata asuttaisivat edelleen häikäilemättömät ihmiset, jotka yhä vain kurjistaisivat toisten elämän. Siksi ”pahantekijät karsitaan pois” (Psalmit 37:1, 2, 9, 38; Sananlaskut 2:22). Kristus poistaa kaikki ne, jotka tahallisesti hylkäävät Jumalan normit tai tukevat hajaannusta aiheuttavia maailmallisia vallanpitäjiä. Hän hävittää kaikki ne, jotka pilaavat tätä planeettaa. Jumala lupaa ”saattaa turmioon ne, jotka turmelevat maata” (Ilmestys 11:18).

Tämä ei tule olemaan jonkinlaista maailmanlaajuista tyranniaa. Jeesus Kristus toimii ”totuuden ja nöyryyden ja vanhurskauden asian puolesta” erottaessaan hyvät pahoista (Psalmit 45:3, 4; Matteus 25:31–33). Tämä toiminta ei myöskään ole vain kielteistä ja tuhoavaa – vallan väärinkäyttöä. Sitä ei voi verrata sellaisen ahneen kiinteistökeinottelijan toimiin, joka tuhoaa kauniin, vanhan rakennuksen. Kyse on pikemminkin ränsistyneen hökkelin hävittämisestä nautittavan, puhtaan ympäristön tieltä.

Entä sitten ne ulkopuoliset voimat, jotka ovat aiemmin aiheuttaneet eripuraisuutta? Pääsevätkö ne vapaasti vaikuttamaan tähän uuteen järjestelmään niin, että sen asukkaat aloittavat tuhoisan prosessin taas alusta taistellen toisia asukkaita vastaan ja kurjistaen kaikkien elämän? Eivät varmasti. Häätö ja peruskorjaus ovat lopullisia ja täydellisiä. ”Ahdinko ei nouse toista kertaa.” (Nahum 1:9.)

Saatanan lopullista tuhoa verrataan Raamatussa jätteiden polttamiseen. Siinä sanotaan, että ”Panettelija, joka heitä [maan asukkaita] eksytti, heitettiin tuli- ja rikkijärveen” (Ilmestys 20:10). Todella voimakas vertauskuva! Kuvittelehan, tuhoa ei verrata hävittämiseen vain jossakin pienessä, suhteellisen vähätehoisessa polttouunissa, vaan kokonaisessa tulijärvessä, joka kuluttaa ja poistaa olemassaolosta kaiken pahan ja saastuneen. Kukaan – ihminen tai demoni – ei saa jatkaa sellaista toimintaa, joka uhkaa kaikkeuden järjestystä, joka on vastoin oikeaa ja väärää koskevia Jumalan normeja tai joka aiheuttaa tuskaa lähimmäiselle. Kaikki, jotka yrittävät murtaa yksimielisyyden, ovat poissa! (Psalmit 21:9–11; Sefanja 1:18; 3:8.)

Yhtenäinen kansa kaikista kansakunnista

Ne jotka selviytyvät elossa tästä suuresta puhdistuksesta, muodostavat ”suuren joukon – – kaikista kansakunnista ja heimoista ja kansoista ja kielistä” (Ilmestys 7:9). Heitä eivät jaa kansalliset ja heimoriidat. He ovat oppineet elämään yhdessä rauhaisassa sopusoinnussa (Jesaja 2:2–4). Mikä vielä suurenmoisempaa, heihin liittyy planeettamme aiempia asukkaita, jotka palautetaan elämään puhdistetun maan päälle suurenmoisen ylösnousemuksen välityksellä (Johannes 5:28, 29).

Haluaisitko elää tällaisessa maailmassa? Siellä tulevat asumaan ainoastaan ne, jotka pitävät kiinni Jumalan vaatimuksista, ja nämä on esitetty selvästi Raamatussa (Johannes 17:3; Apostolien teot 2:38–42). Jehovan todistajat auttavat sinua mielellään ottamaan selville, mitä Jumala vaatii, niin että voit saada toivon elää ikuisesti todella yhtenäisessä maailmassa.

[Kuva s. 7]

Jeesuksen Kristuksen käsissä oleva hallitus tulee takaamaan yhtenäisen maailman