Onko paastoaminen vanhanaikaista?
”OLEN teini-iästä lähtien paastonnut joka maanantai”, kertoo 78-vuotias varakas intialaisnainen Mrudulaben. Se on ollut osa hänen palvontaansa, keino taata hyvä avioliitto ja terveet lapset sekä suoja hänen aviomiehelleen. Nykyään hän on leski, mutta paastoaa edelleen maanantaisin terveytensä sekä lastensa hyvinvoinnin turvaamiseksi. Hänen tavallaan useimmat hindunaiset paastoavat säännöllisesti.
Prakash, Intiassa eräässä Mumbain (Bombayn) esikaupungissa asuva keski-ikäinen liikemies, kertoo paastoavansa joka vuosi sawan-kuun (shravan-kuun) maanantait. Tällä kuukaudella on uskonnollinen erityismerkitys hindujen kalenterissa. Prakash selittää: ”Aloitin uskonnollisista syistä, mutta nykyään minua kannustavat jatkamaan myös terveyssyyt. Koska sawan-kuu on sadekauden lopulla, elimistöni pääsee puhdistautumaan tuolle ajalle ominaisista sairauksista.”
Joidenkuiden mielestä paasto tekee ihmiselle hyvää fyysisesti, henkisesti ja hengellisesti. Esimerkiksi tietosanakirjassa Grolier International Encyclopedia sanotaan: ”Viimeaikaiset tieteelliset tutkimukset viittaavat siihen, että paastoaminen voi olla terveellistä ja huolellisuutta noudatettaessa se voi saada aikaan korkeamman tajunnan ja herkkyyden tilan.” Kerrotaan, että kreikkalaisella filosofilla Platonilla oli tapana paastota vähintään kymmenen päivää ja matemaatikko Pythagoras pani oppilaansa paastoamaan ennen kuin hän opetti heitä.
Joillekuille paasto merkitsee täydellistä pidättymistä ruoasta ja vedestä määräajaksi, kun taas toiset nauttivat paastojensa aikana nesteitä. Monet pitävät paastoamisena sitä, että jätetään aterioita väliin tai vältetään joitakin nimenomaisia ruokalajeja. Pitkäaikainen paastoaminen ilman valvontaa voi kuitenkin olla vaarallista. Toimittaja Parul Sheth sanoo, että kun elimistö on käyttänyt hyväkseen hiilihydraattivarastonsa, se muuttaa verensokeriksi lihasten valkuaisaineet, minkä jälkeen se turvautuu elimistön rasvaan. Rasvan muuttuessa verensokeriksi vapautuu myrkyllisiä aineita, joita sanotaan ketoneiksi. Kun niitä kerääntyy elimistöön, ne kulkeutuvat aivoihin ja vahingoittavat keskushermostoa. ”Tällöin paasto voi muuttua vaaralliseksi”, sanoo Sheth. ”Ihmisestä voi tulla sekava, hän voi menettää ajan ja paikan tajun, tai hänelle voi käydä vielä pahemmin. – – [Se voi aiheuttaa] kooman ja lopulta kuoleman.”
Väline ja rituaali
Paastoa on käytetty voimakkaana aseena poliittisten tai yhteiskunnallisten päämäärien saavuttamiseksi. Huomattava tämän aseen käyttäjä oli intialainen Mohandas Gandhi. Tämä mies, jota sadat miljoonat ihmiset arvostivat suuresti, vaikutti paaston avulla voimakkaasti Intian hindumassoihin. Kuvaillessaan paastonsa vaikutusta erään tehtaan työntekijöiden ja omistajien välisen kiistan selvittämiseen Gandhi sanoi: ”Lopputuloksena siitä oli hyväntahtoisen ilmapiirin leviäminen kaikkialle. Tehtaan omistajien sydän tavoitettiin – –. Lakko lopetettiin, kun olin paastonnut vasta kolme päivää.” Etelä-Afrikan presidentti Nelson Mandela osallistui viisipäiväiseen syömälakkoon niiden vuosien aikana, jolloin hän oli poliittinen vanki.
Useimmilla niistä, joilla on tapana paastota, on kuitenkin uskonnollinen vaikutin. Paasto on huomattava rituaali hindulaisuudessa. Kirjassa Fast and Festivals of India kerrotaan, että määräpäivinä ”pidetään täyspaasto – – edes vettä ei juoda laisinkaan. Sekä miehet että naiset pitävät ankaraa paastoa – – varmistaakseen onnellisuuden ja hyvinvoinnin sekä rikkomusten ja syntien anteeksi saamisen.”
Paastoa noudatetaan laajalti jainalaisuudessa. Sanomalehdessä The Sunday Times of India Review kerrotaan: ”Muuan Bombayssa asuva jainalainen muni [viisas] joi vain kaksi lasillista keitettyä vettä päivässä – 201 päivän ajan. Hän laihtui 33 kiloa.” Jotkut paastoavat jopa niin pitkään, että he kuolevat nälkään, sillä he ovat varmoja siitä, että se tuottaa pelastuksen.
Islaminuskoisille aikuisille yleensä paastoaminen on pakollista ramadan-kuussa. Koko kuukautena ei saa nauttia ruokaa eikä vettä auringonnousun ja -laskun välisenä aikana. Jokaisen, joka on sairas tai joka on matkoilla siihen aikaan, täytyy paastota yhtä monta päivää jolloinkin muulloin. Jotkut kristikuntaan kuuluvat paastoavat pääsiäistä edeltävät 40 päivää eli paastonajan, ja monissa uskonnollisissa yhteisöissä paastotaan muina erikoispäivinä.
Paastoamisesta ei tosiaankaan ole luovuttu. Ja koska paastoaminen kuuluu moniin uskontoihin, voimme kysyä: Vaatiiko Jumala paastoamista? Voiko kristitty joissakin tilanteissa päättää paastota? Voiko se olla hyödyllistä? Näitä kysymyksiä tarkastellaan seuraavassa kirjoituksessa.
[Kuva s. 3]
Jainalaisuuden mukaan paasto on keino saavuttaa sielun pelastus
[Kuva s. 4]
Mohandas Gandhi käytti paastoa voimakkaana aseena poliittisten tai yhteiskunnallisten päämäärien saavuttamiseksi
[Kuva s. 4]
Islaminuskossa paastoaminen on pakollista ramadan-kuussa
[Lähdemerkintä]
Garo Nalbandian