Kestävyys – elintärkeää kristityille

”Lisätkää uskoonne – – kestävyyttä.” (2. PIETARIN KIRJE 1:5, 6.)

1, 2. Miksi meidän kaikkien täytyy kestää loppuun asti?

MATKAVALVOJA oli mennyt vaimonsa kanssa tapaamaan erästä heidän yli 90-vuotiasta kristittyä toveriaan, joka oli työskennellyt kokoaikaisena sananpalvelijana kymmenien vuosien ajan. Keskustelun aikana tuo iäkäs veli muisteli joitakin etuja, joista huolehtimisesta hän oli nauttinut vuosien varrella. ”Mutta nyt minusta ei ole enää mihinkään”, hän valitti kyynelten alkaessa vieriä pitkin hänen poskiaan. Matkavalvoja avasi Raamattunsa ja luki Matteuksen 24:13:sta Jeesuksen Kristuksen sanat: ”Joka on kestänyt loppuun asti, se pelastuu.” Sitten tuo valvoja katsoi rakasta veljeään ja sanoi: ”Riippumatta siitä, miten paljon tai miten vähän pystymme tekemään, meidän kaikkien viimeinen tehtävä on kestää loppuun asti.”

² Kristittyinä meidän kaikkien täytyy tosiaan kestää tämän asiainjärjestelmän loppuun tai elämämme loppuun asti. Pelastumiseen johtavaa Jehovan hyväksyntää ei voi saada millään muulla tavoin. Me olemme mukana elämän kilpajuoksussa, ja meidän täytyy ”juosta kestävinä”, kunnes ylitämme maaliviivan (Heprealaisille 12:1). Apostoli Pietari korosti tämän ominaisuuden tärkeyttä kehottaessaan kristittyjä tovereitaan: ”Lisätkää uskoonne – – kestävyyttä.” (2. Pietarin kirje 1:5, 6.) Mutta mitä kestävyys oikeastaan on?

Mitä kestävyys merkitsee

3, 4. Mitä kestäminen merkitsee?

³ Mitä kestäminen merkitsee? Kreikan kielen verbi ’kestää’ (hy·po·meʹnō) merkitsee kirjaimellisesti ’jäädä alle tai pysyä alla’. Se esiintyy Raamatussa 17 kertaa. Sanakirjantekijöiden W. Bauerin, F. W. Gingrichin ja F. Dankerin mukaan se merkitsee ”jäädä sen sijaan että pakenisi – – pysyä paikallaan, pitää puolensa”. ’Kestävyyttä’ merkitsevä kreikan kielen substantiivi (hy·po·mo·nēʹ) esiintyy yli 30 kertaa. Eräässä Uuden testamentin sanakirjassa siitä mainitaan seuraavasti: ”Sillä tarkoitetaan mielenlaatua, jonka avulla pystyy sietämään monenlaista, ei vain alistuneesti, vaan tuntien hehkuvaa toivoa – – Se on ominaisuus, joka pitää vastatuuleen kulkevan ihmisen pystyssä. Se on voima, joka voi tehdä vaikeimmastakin koettelemuksesta suurenmoisen, koska se näkee tuskan yli päämäärään.” (William Barclay, A New Testament Wordbook.)

⁴ Kestävyyden ansiosta voimme siis pysyä paikallamme menettämättä toivoamme, vaikka kohtaisimme esteitä tai vaikeuksia (Roomalaisille 5:3–5). Se saa meidät katsomaan nykyisen tuskan yli päämäärään – joko taivaassa tai maan päällä saatavan ikuisen elämän palkintoon eli lahjaan (Jaakob 1:12).

Miksi kestävyyttä tarvitaan?

5. a) Miksi kaikki kristityt tarvitsevat kestävyyttä? b) Mihin kahteen luokkaan koettelemuksemme voidaan jakaa?

⁵ Kristittyinä me kaikki tarvitsemme kestävyyttä (Heprealaisille 10:36). Miksi? Pohjimmiltaan siksi, että kohtaamme ”monenlaisia koettelemuksia”. Tämä Jaakobin 1:2:ssa oleva kreikkalainen teksti tuo mieleen odottamattoman tai epämieluisen tapaamisen, esimerkiksi joutumisen vastatusten ryöstäjän kanssa (vrt. Luukas 10:30). Eteemme tulevat koettelemukset voidaankin jakaa kahteen luokkaan: perisynnin vuoksi ihmisille yleisiksi tulleisiin koettelemuksiin ja jumalisen antaumuksemme takia syntyviin koettelemuksiin (1. Korinttolaisille 10:13; 2. Timoteukselle 3:12). Mitkä ovat joitakin näistä koettelemuksista?

6. Miten eräs todistaja kesti jouduttuaan tuskallisen sairauden uhriksi?

⁶ Vakava sairaus. Jotkut kristityt joutuvat Timoteuksen tavoin kestämään ”usein uudistuvia sairauskohtauksia” (1. Timoteukselle 5:23). Erityisesti silloin kun kärsimme jostakin kroonisesta, kenties hyvin tuskallisesta sairaudesta, meidän täytyy Jumalan avulla kestää, pysyä paikallamme, menettämättä näkyvistämme kristillistä toivoamme. Ajatellaanpa esimerkiksi erästä vähän yli 50-vuotiasta todistajaa, joka kävi pitkän ja ankaran kamppailun nopeasti kasvavaa pahanlaatuista kasvainta vastaan. Hänelle tehtiin kaksi leikkausta, joissa hän kieltäytyi päättäväisesti verensiirroista (Apostolien teot 15:28, 29). Kasvain todettiin kuitenkin jälleen hänen mahalaukustaan, ja se kasvoi edelleen lähellä hänen selkärankaansa. Sen kasvaessa veli kärsi sanoin kuvaamattomia fyysisiä tuskia, joita ei saatu millään lääkityksellä hellittämään. Hän katsoi kuitenkin yli silloisen tuskansa kohti uudessa maailmassa saatavaa elämän palkintoa. Hän kertoi loistavasta toivostaan jatkuvasti lääkäreille, sairaanhoitajille ja vierailijoille. Hän kesti loppuun – elämänsä loppuun – asti. Sinulla voi olla terveysongelmia, jotka eivät ehkä saata henkeäsi vaaraan eivätkä tuota yhtä suuria tuskia kuin tuo rakas veli joutui kestämään, mutta jotka voivat silti koetella suuresti kestävyyttäsi.

7. Millaista tuskaa jotkut hengelliset veljemme ja sisaremme joutuvat kestämään?

⁷ Tunneperäinen tuska. Jotkut Jehovan palvelijat kokevat aika ajoin ”sydämen tuskaa”, jonka vuoksi heidän mielensä on ”murtunut” (Sananlaskut 15:13). Vakava masennus ei ole harvinaista näinä ”kriittisinä aikoina, joista on vaikea selviytyä” (2. Timoteukselle 3:1). Science News -lehdessä kerrottiin 5.12.1992: ”Vaikeasta, usein työkyvyttömäksi tekevästä masennuksesta kärsivien suhteellinen määrä on kasvanut sukupolvi sukupolvelta vuodesta 1915 lähtien.” Tällainen masennus voi johtua esimerkiksi fysiologisista seikoista tai tuskaa tuottaneista epämiellyttävistä kokemuksista. Jotkut kristityt ilmaisevat kestävyyttä siten, että he kamppailevat päivittäin pysyäkseen paikallaan, vaikka he tuntevatkin tunneperäistä tuskaa. He eivät kuitenkaan anna periksi. He pysyvät uskollisina Jehovalle kyynelistä huolimatta (vrt. Psalmit 126:5, 6).

8. Millaisia taloudellisia koettelemuksia voimme kohdata?

⁸ Vakavat taloudelliset vaikeudet voivat kuulua kohtaamiimme monenlaisiin koettelemuksiin. Kun eräs New Jerseyssä Yhdysvalloissa asuva veli jäi yhtäkkiä työttömäksi, hän oli ymmärrettävästi huolissaan ruoan hankkimisesta perheelleen ja asuntonsa säilyttämisestä. Hän ei kuitenkaan kadottanut näköpiiristään Valtakunnan toivoa. Etsiessään työtä hän käytti hyväkseen tilaisuutta ja palveli osaaikaisena tienraivaajana. Lopulta hän löysi uuden työpaikan. (Matteus 6:25–34.)

9. a) Miten omaisen kuolema voi vaatia kestävyyttä? b) Mitkä raamatunkohdat osoittavat, ettei ole väärin vuodattaa surun kyyneleitä?

⁹ Jos omaisesi on kuollut, tarvitset kestävyyttä, joka jatkuu vielä kauan sen jälkeenkin kun ympärilläsi olevat ihmiset ovat palanneet jokapäiväisiin tehtäviinsä. Se aika vuodesta, jona rakas omaisesi kuoli, saattaa vielä vuosienkin päästä tuntua sinusta erityisen raskaalta. Tällaisen menetyksen kestäminen ei merkitse sitä, että olisi väärin vuodattaa surun kyyneleitä. On luonnollista murehtia rakkaan ihmisen kuolemaa, eikä se ole missään tapauksessa merkki siitä, että on menettänyt uskonsa ylösnousemustoivoon (1. Mooseksen kirja 23:2; vrt. Heprealaisille 11:19). Jeesus ”puhkesi kyyneliin” Lasaruksen kuoleman jälkeen, vaikka hän oli varmana tuon lupauksen toteutumisesta sanonut Martalle: ”Veljesi on nouseva ylös.” Ja niin Lasarus nousikin! (Johannes 11:23, 32–35, 41–44.)

10. Minkä erityisen syyn vuoksi Jehovan kansaan kuuluvat tarvitsevat kestävyyttä?

¹⁰ Sen lisäksi että Jehovan kansa joutuu kestämään kaikille ihmisille yleisiä koettelemuksia, se tarvitsee kestävyyttä aivan erityisestä syystä. ”Te tulette olemaan kaikkien kansojen vihaamia minun nimeni vuoksi”, varoitti Jeesus (Matteus 24:9). Lisäksi hän sanoi: ”Jos ihmiset ovat vainonneet minua, niin he vainoavat teitäkin.” (Johannes 15:20.) Miksi Jumalan palvelijoita vihataan ja vainotaan niin kiihkeästi? Koska asummepa missä tahansa osassa maailmaa, Saatana yrittää murtaa nuhteettomuutemme Jehovan edessä (1. Pietarin kirje 5:8; vrt. Ilmestys 12:17). Toteuttaakseen tarkoituksensa Saatana on usein lietsonut vainoa, mikä on pannut kestävyytemme kovalle koetukselle.

11, 12. a) Mikä kestävyyden koetus oli Jehovan todistajilla ja heidän lapsillaan 1930-luvulla ja 1940-luvun alussa? b) Miksi Jehovan todistajat eivät tervehdi kansallissymbolia?

¹¹ Esimerkiksi 1930-luvulla ja 1940-luvun alussa yhdysvaltalaiset ja kanadalaiset Jehovan todistajat ja heidän lapsensa joutuivat vainon kohteiksi, koska he kieltäytyivät omantuntonsa vuoksi tervehtimästä kansallissymbolia. Todistajat kunnioittavat sen maan tunnusta, jossa he asuvat, mutta noudattavat 2. Mooseksen kirjan 20:4, 5:ssä (UM) esitettyä Jumalan lain periaatetta: ”Et saa tehdä itsellesi veistettyä kuvaa etkä minkään sellaisen hahmoa, mikä on ylhäällä taivaissa tai mikä on alhaalla maan päällä tai mikä on vesissä maan alla. Et saa kumartaa niitä etkä taipua palvelemaan niitä, sillä minä Jehova, sinun Jumalasi, olen yksinomaista antaumusta vaativa Jumala.” Kun jotkut todistajien lapset erotettiin koulusta, koska he halusivat palvoa vain Jehova Jumalaa, todistajat perustivat valtakunnankouluja, joissa heidän lapsiaan opetettiin. Nämä oppilaat palasivat tavallisiin kouluihin, kun Yhdysvaltain korkein oikeus tunnusti heidän uskonnollisen asemansa, kuten valistuneet maat tunnustavat nykyään. Näiden nuorten rohkea kestävyys on kuitenkin erinomainen esimerkki erityisesti niille kristityille nuorille, jotka saattavat joutua nykyään pilkattaviksi, koska he yrittävät elää Raamatun normien mukaan. (1. Johanneksen kirje 5:21.)

¹² Kohtaamamme erilaiset koettelemukset – sekä ne, joita on yleisesti ihmisillä, että ne, joita saamme osaksemme kristillisen uskomme vuoksi – osoittavat, miksi tarvitsemme kestävyyttä. Mutta miten voimme kestää?

Miten kestää loppuun asti?

13. Miten Jehova antaa kestävyyttä?

¹³ Jumalan kansa on selvästi edullisemmassa asemassa kuin ne, jotka eivät palvo Jehovaa. Me voimme pyytää apua ”Jumalalta, joka varaa kestävyyttä” (Roomalaisille 15:5). Miten Jehova sitten antaa kestävyyttä? Hän antaa sitä muun muassa niiden kestävyyden esimerkkien välityksellä, joista kerrotaan hänen Sanassaan, Raamatussa (Roomalaisille 15:4). Niiden miettiminen kannustaa meitä kestämään ja antaa meille lisäksi paljon tietoa siitä, miten voimme kestää. Tarkastellaanpa kahta huomattavaa esimerkkiä – Jobin rohkeaa kestävyyttä ja Jeesuksen Kristuksen moitteetonta kestävyyttä (Heprealaisille 12:1–3; Jaakob 5:11).

14, 15. a) Mitä koettelemuksia Job kesti? b) Miten Job pystyi kestämään eteensä tulleet koettelemukset?

¹⁴ Millaiset tilanteet koettelivat Jobin kestävyyttä? Hänellä oli taloudellisia vaikeuksia, sillä hän menetti lähes kaiken omaisuutensa (Job 1:14–17; vrt. Job 1:3). Job tunsi menetyksen tuskan, kun myrsky surmasi kaikki hänen kymmenen lastaan (Job 1:18–21). Hän kärsi vakavasta ja hyvin tuskallisesta sairaudesta (Job 2:7, 8; 7:4, 5). Hänen oma vaimonsa painosti häntä kääntymään pois Jumalasta (Job 2:9). Hänen läheiset toverinsa sanoivat sellaista, mikä oli loukkaavaa, epäystävällistä ja valheellista (vrt. Job 16:1–3 ja Job 42:7). Koko ajan Job pysyi kuitenkin paikallaan ja säilytti nuhteettomuutensa (Job 27:5). Se mitä hän kesti, muistuttaa Jehovan kansan nykyään kohtaamia koettelemuksia.

¹⁵ Miten Job pystyi kestämään kaikki nuo koettelemukset? Häntä piti yllä erityisesti toivo. ”Onhan puullakin toivo”, hän sanoi. ”Vaikka se maahan kaadetaan, kasvaa se uudelleen, eikä siltä vesaa puutu.” (Job 14:7.) Mikä toivo Jobilla oli? Muutamaa jaetta myöhemmin hänen kerrotaan sanoneen: ”Kun mies kuolee, virkoaako hän jälleen henkiin? – – Sinä kutsuisit, ja minä vastaisin sinulle, sinä ikävöitsisit kättesi tekoa.” (Job 14:14, 15.) Job tosiaan näki senhetkisen tuskansa yli. Hän tiesi, etteivät hänen koettelemuksensa kestäisi ikuisesti. Hän joutuisi kestämään enintään kuolemaan asti. Hän odotti toiveikkaana aikaa, jolloin Jehova, joka haluaa rakkaudellisesti herättää kuolleet eloon, toisi hänet takaisin elämään (Apostolien teot 24:15).

16. a) Mitä Jobin esimerkki opettaa meille kestävyydestä? b) Miten todellinen Valtakunnan toivon täytyy olla meille ja miksi?

¹⁶ Mitä opimme Jobin kestävyydestä? Voidaksemme kestää loppuun asti emme saa koskaan menettää näkyvistämme toivoamme. Muista myös, että koska Valtakunnan toivo on aivan varma, niin mikä tahansa kohtaamamme kärsimys on suhteellisen ”hetkellistä” (2. Korinttolaisille 4:16–18). Kallisarvoinen toivomme perustuu lujasti siihen Jehovan lupaukseen, että lähitulevaisuudessa koittaa aika, jolloin ”hän on pyyhkivä pois kaikki kyyneleet heidän silmistään, eikä kuolemaa ole enää oleva, eikä surua eikä parkua eikä kipua ole enää oleva” (Ilmestys 21:3, 4). Tuon toivon, joka ei ”johda pettymykseen”, täytyy varjella ajatteluamme (Roomalaisille 5:4, 5; 1. Tessalonikalaisille 5:8). Sen täytyy olla meille todellinen – niin todellinen, että voimme uskon silmin kuvitella itsemme uuteen maailmaan, jossa emme enää taistele sairauksia emmekä masennusta vastaan, vaan heräämme joka päivä terveinä ja ajatukset selkeinä; emme enää murehdi vakavien taloudellisten vaikeuksien vuoksi, vaan vietämme turvallista elämää; emme enää murehdi omaistemme kuolemaa, vaan koemme sykähdyttävän elämyksen, jonka heidän ylösnousemuksensa näkeminen tuottaa (Heprealaisille 11:1). Ilman tuota toivoa nykyiset koettelemuksemme voisivat lannistaa meidät niin, että lakkaisimme ponnistelemasta. Miten suuresti toivo kannustaakaan meitä jatkamaan taistelemista, kestämään aina loppuun asti!

17. a) Mitä koettelemuksia Jeesus kesti? b) Mikä ehkä kuvastaa Jeesuksen kestämien kärsimysten ankaruutta? (Ks. alaviite.)

¹⁷ Raamatussa kehotetaan katsomaan ”kiinteästi” Jeesukseen ja ajattelemaan ”tarkoin” häntä. Mitä koettelemuksia hän kesti? Jotkin niistä aiheutuivat toisten synnistä ja epätäydellisyydestä. Jeesus kesti ”syntisten” ”vastustavaa puhetta” ja lisäksi ongelmia, jotka heräsivät hänen opetuslastensa keskuudessa, muun muassa heidän toistuvia kiistojaan siitä, kuka oli suurin. Sitä paitsi hän kohtasi vertaansa vailla olleen uskon koetuksen. Hän ”kesti kidutuspaalun”. (Heprealaisille 12:1–3; Luukas 9:46; 22:24.) On vaikea edes kuvitella sitä henkistä ja ruumiillista kärsimystä, joka sisältyi paaluun naulitsemisesta aiheutuvaan tuskaan ja jumalanpilkkaajana teloittamisesta johtuvaan häpeään.a

18. Mitkä kaksi seikkaa pitivät apostoli Paavalin mukaan yllä Jeesusta?

¹⁸ Mikä auttoi Jeesusta kestämään loppuun asti? Apostoli Paavali mainitsee kaksi seikkaa, jotka pitivät yllä Jeesusta: ”rukoukset” ja ”anomukset” sekä ”se ilo, joka oli asetettu hänen eteensä”. Jumalan täydellinen Poika Jeesus ei hävennyt pyytää apua. Hän rukoili ”voimakkain huudoin ja kyynelin”. (Heprealaisille 5:7; 12:2.) Erityisesti viimeisen koettelemuksensa lähestyessä hän ymmärsi, miten tarpeellista hänen oli rukoilla toistuvasti ja hartaasti voimaa (Luukas 22:39–44). Jehova ei vastannut Jeesuksen nöyriin pyyntöihin poistamalla koettelemusta, vaan vahvistamalla Jeesusta kestämään sen. Jeesus kesti myös siksi, että hän katsoi kidutuspaalun yli palkintoonsa – iloon jota hän saisi pyhittäessään Jehovan nimeä ja lunastaessaan ihmissuvun kuolemasta (Matteus 6:9; 20:28).

19, 20. Miten Jeesuksen esimerkki auttaa meitä suhtautumaan realistisesti siihen, mitä kestävyyteen liittyy?

¹⁹ Jeesuksen esimerkistä opimme useita seikkoja, jotka auttavat meitä suhtautumaan realistisesti siihen, mitä kestävyyteen liittyy. Kestävyys ei ole helppoa. Jos jonkin koettelemuksen kestäminen tuntuu meistä vaikealta, on lohdullista tietää, että Jeesuksenkaan ei ollut helppo kestää. Kestääksemme loppuun asti meidän täytyy toistamiseen rukoilla voimaa. Jonkin koettelemuksen aikana voimme toisinaan tuntea itsemme arvottomiksi rukoilemaan. Mutta Jehova kehottaa meitä vuodattamaan sydämemme hänelle, ”koska hän huolehtii” meistä (1. Pietarin kirje 5:7). Ja Sanassaan esittämänsä lupauksen mukaisesti Jehova on sitoutunut antamaan ”voimaa, joka ylittää tavanomaisen”, niille jotka kääntyvät hänen puoleensa uskossa (2. Korinttolaisille 4:7–9).

²⁰ Joskus meidän täytyy kestää kyynelin. Tuska, jonka Jeesus joutui kärsimään kidutuspaalussa, ei sinänsä tuottanut hänelle iloa. Sitä tuotti pikemminkin se palkinto, joka oli asetettu hänen eteensä. Meidän ei ole realistista odottaa, että tuntisimme aina koettelemuksessa ollessamme iloa ja ylpeyttä (vrt. Heprealaisille 12:11). Jos kuitenkin katsomme eteenpäin kohti palkintoa, voimme pitää koettelevimpienkin tilanteiden kohtaamista ”pelkkänä ilona” (Jaakob 1:2–4, KR-92; Apostolien teot 5:41). Tärkeintä on, että pysymme uskollisina, vaikka kyynelinkin. Jeesushan ei sanonut: ”Joka vuodattaa vähiten kyyneleitä, se pelastuu”, vaan: ”Joka on kestänyt loppuun asti, se pelastuu.” (Matteus 24:13.)

21. a) Mitä 2. Pietarin kirjeen 1:5, 6:ssa kehotetaan lisäämään kestävyyteen? b) Mitä kysymyksiä tarkastellaan seuraavassa kirjoituksessa?

²¹ Kestävyys on siis elintärkeää voidaksemme pelastua. Mutta 2. Pietarin kirjeen 1:5, 6:ssa kehotetaan lisäämään kestävyyteen jumalista antaumusta. Mitä on jumalinen antaumus? Miten se liittyy kestävyyteen, ja miten voimme hankkia sitä? Näitä kysymyksiä tarkastellaan seuraavassa kirjoituksessa.

[Alaviitteet]

Miten vastaisit?

◻ Mitä kestäminen merkitsee?

◻ Miksi Jehovan kansaan kuuluvat tarvitsevat kestävyyttä aivan erityisestä syystä?

◻ Mikä auttoi Jobia kestämään?

◻ Miten Jeesuksen esimerkki auttaa meitä suhtautumaan realistisesti kestävyyteen?

[Kuva s. 10]

Perustettiin valtakunnankouluja antamaan opetusta kristityille lapsille, jotka oli erotettu koulusta siksi, että he palvoivat vain Jehovaa

[Kuva s. 12]

Jeesus, joka oli päättänyt tuottaa kunniaa Isälleen, rukoili voimaa voidakseen kestää