Oletko laskenut kustannukset?

”MITÄ! Hylkäätkö näin mahtavan tarjouksen?” Työnjohtaja tuskin uskoi korviaan. Hänen alaisensa – taitojensa ja hyvän käytöksensä ansiosta kunnioitettu nainen – oli juuri kieltäytynyt tarjouksesta lähteä opiskelemaan ulkomaille kahdeksi vuodeksi yhtiön kustannuksella. Miksi hän teki niin?

Nainen selitti, että jos hän hyväksyisi tarjouksen, hän olisi erossa miehestään ja kahdesta lapsestaan kaksi vuotta. Hän ikävöisi heitä hyvin paljon. Mutta mikä vielä tärkeämpää, hän laiminlöisi raamatullisia velvollisuuksiaan vaimona ja äitinä. Hinta olisi liian suuri tunneperäisesti ja hengellisesti. Siksi hän kustannukset laskettuaan päätti kieltäytyä tarjouksesta.

Mitä sinä olisit tehnyt hänen asemassaan? Kaikki eivät luultavastikaan pitäisi tämän kristityn naisen tekemää ratkaisua hyvänä. Jotkut ehkä ajattelisivat hänen työtovereidensa tavalla, että hän oli päästänyt käsistään elämänsä tilaisuuden edistyä urallaan. Toiset voisivat jopa syyttää häntä siitä, ettei hän ajatellut perheensä tulevaisuutta, sillä kaksi vuotta kuluisi loppujen lopuksi nopeasti. Hänen ratkaisuunsa eivät kuitenkaan vaikuttaneet hetken mielijohde tai tunteet. Se perustui järkevään ajatteluun ja kaukonäköisiin periaatteisiin. Mitä nämä ovat?

Enemmän kuin tervettä järkeä

Maan päällä eläneistä viisain, Jeesus Kristus, antoi yhdessä vertauksessaan ohjenuoran. ”Kuka teistä, joka haluaa rakentaa tornin, ei ensin istu laskemaan kustannuksia nähdäkseen, onko hänellä varaa tehdä se loppuun?” Jeesus kysyi. ”Muutoin hän saattaisi laskea sen perustuksen, mutta ei pystyisi saamaan sitä valmiiksi, ja kaikki katselijat saattaisivat alkaa ilkkua häntä sanoen: ’Tämä mies alkoi rakentaa, mutta ei pystynyt saamaan valmiiksi.’” (Luukas 14:28–30.)

Jokainen myöntänee, että on viisasta ja käytännöllistä laskea kustannukset ennen kuin päättää tehdä jotain tärkeää. Jos joku esimerkiksi haluaa ostaa talon, rientäisikö hän suoraa päätä allekirjoittamaan sopimuksen ottamatta selvää edes kustannuksista ja varmistautumatta siitä, että hänellä on varaa viedä hanke loppuun saakka? Häntä pidettäisiin varsin typeränä, jos hän niin toimisi. On tosiaan tervejärkistä laskea kustannukset ennen kuin ryhtyy tuumasta toimeen.

Mutta mikä oikeastaan oli Jeesuksen vertauksen ydin? Juuri ennen sen esittämistä hän sanoi: ”Joka ei kanna kidutuspaaluaan ja tule minun perässäni, se ei voi olla minun opetuslapseni.” (Luukas 14:27.) Tekstiyhteydestä käykin ilmi, ettei kyse ollut pelkästään järkevien neuvojen antamisesta tavallisten, jokapäiväisten toimiemme varalle. Sen sijaan Jeesus puhui kustannusten laskemisesta silloin, kun jostakusta on tulossa hänen opetuslapsensa.

Vertauksellaan Jeesus osoitti, että hänen opetuslapsekseen tuleminen vaatii muutoksia ja uhrauksia. Miksi? Koska nykyinen asiainjärjestelmä on materialistinen ja tavoittelee kaikessa omaa etua. Suurin osa ihmisistä on kiinnostunut pääasiassa omien lihallisten halujensa tyydyttämisestä eikä paljoakaan, jos ollenkaan, kiinnitä huomiota hengellisiin tarpeisiinsa tai suhteeseensa Jumalaan. (2. Timoteukselle 3:1–4.) Tämä asenne eli henki on kuitenkin täysin vastakkainen Jeesuksen Kristuksen ilmaisemalle asenteelle. ”Ei Ihmisen Poikakaan tullut palveltavaksi, vaan palvelemaan ja antamaan sielunsa lunnaina monien korvaukseksi.” Hän antoi suurimman arvon hengellisille asioille aineellisten sijasta sanoessaan: ”Henki se on elämää antava; lihasta ei ole mitään hyötyä.” (Matteus 20:28; Johannes 6:63.)

Niin muodoin kun Jeesus neuvoi opetuslapsikseen haluavia laskemaan kustannukset, hän ei puhunut ensisijaisesti aineellisista vaan hengellisistä arvoista. Kumpi heille on tärkeämpää: maailman tarjoamat aineelliset edut vai opetuslapseuden hengelliset hyödyt? Sen vuoksi hän tämän ja toisen vastaavan vertauksen jälkeen sanoi lopuksi: ”Näin voitte olla varmat siitä, ettei kukaan teistä, joka ei jätä jäähyväisiä kaikelle sille, mitä hän omistaa, voi olla minun opetuslapseni.” (Luukas 14:33.) Onko Jeesuksen mahdollinen seuraaja halukas ja valmis tekemään tällaisen uhrauksen, vai onko se liian korkea hinta?

Tasapainoinen näkemys

Vaikka aineelliset asiat saattavatkin tuoda näkyvämpiä hyötyjä ja nopeammin, ovat hengellisistä pyrkimyksistä tulevat hyödyt paljon kestävämpiä ja tyydyttävämpiä. Jeesus perusteli: ”Lakatkaa keräämästä itsellenne aarteita maan päälle, missä koi ja ruoste syövät ja missä varkaat murtautuvat sisään ja varastavat. Kerätkää sen sijaan itsellenne aarteita taivaaseen, missä ei koi eikä ruoste syö ja missä varkaat eivät murtaudu sisään eivätkä varasta.” (Matteus 6:19, 20.) Meidän aikanamme ovat muun muassa inflaatio, pörssiosakkeiden markkina-arvon lasku ja pankkien konkurssit vieneet perikatoon monet sellaiset, jotka ovat luottaneet yksinomaan aineellisiin rikkauksiin. Apostoli Paavali kuitenkin kannusti meitä siihen, että ”emme pidä katsettamme näkyväisissä, vaan näkymättömissä. Sillä näkyväiset ovat väliaikaisia, mutta näkymättömät ovat ikuisia.” (2. Korinttolaisille 4:18.) Mutta miten voimme kehittää tällaista ajattelutapaa?

Voimme tehdä niin jäljittelemällä Malliamme ja Esimerkkiämme, Jeesusta Kristusta. Maan päällä ollessaan hän ei suinkaan ollut askeetti, mikä käy ilmi siitä, että hän toisinaan osallistui hääjuhliin ja illallisille. Hengelliset asiat olivat kuitenkin selvästi etusijalla hänen elämässään. Täyttääkseen Isänsä tahdon hän oli halukas pidättymään jopa sellaisesta, mitä pidettiin välttämättömyytenä. Kerran hän sanoi: ”Ketuilla on luolat ja taivaan linnuilla lepopaikat, mutta Ihmisen Pojalla ei ole, mihin päänsä kallistaisi.” (Luukas 9:58.) Hän piti Isänsä tahdon tekemistä niin tärkeänä ja miellyttävänä, että hän sanoi hartaan vilpittömästi: ”Minun ruokani on, että minä teen hänen tahtonsa, joka on lähettänyt minut, ja vien päätökseen hänen työnsä.” (Johannes 4:34.)

Jeesus ilmaisi ymmärtävänsä, mitkä arvot olivat tärkeitä, kun hän torjui Saatanan kiusaukset. Panettelija yritti saada Jeesuksen käyttämään Jumalalta saamaansa voimaa omaksi hyödykseen, fyysisten tarpeidensa tyydyttämiseen ja maailmallisen maineen ja suosion hankkimiseen. Jeesus tiesi erinomaisen hyvin, että noilla kyseenalaisilla hyödyillä oli erittäin korkea hinta – Jumalan hyväksymyksen menetys –, ja se oli enemmän kuin hän oli valmis maksamaan, sillä hän piti hyvää suhdettaan Isäänsä suuremmassa arvossa kuin mitään muuta. Siksi hän torjui Saatanan tarjoukset suoralta kädeltä ja epäröimättä. (Matteus 4:1–10.)

Kristuksen seuraajina me varmasti haluamme ymmärtää Herramme lailla, mitkä ovat tärkeitä arvoja. Nykyisessä Saatanan hallinnassa olevassa asiainjärjestelmässä on monia asioita, joista ehkä näyttää olevan paljon hyötyä mutta jotka voivat todellisuudessa vahingoittaa suhdettamme Jumalaan. Jos esimerkiksi jatkuvasti pyrimme etenemään maallisella urallamme, hankimme korkeampaa koulutusta parantaaksemme asemaamme, seurustelemme ei-uskovien kanssa tai osallistumme kyseenalaisiin liiketoimiin, voimme helposti menettää uskomme ja lopulta myös Jehovan suosion. Meidän on huolellisesti laskettava kustannukset, kun kohtaamme tällaisia kiusauksia.

Tosi viisaus suojelee

Joitakin vuosia sitten oli eräässä Kaukoidän suurkaupungissa asuvalla kristityllä nuorella miehellä mahdollisuus lähteä ulkomaille suorittamaan jatko-opintoja. Vaikka hän jo oli saanut hyvän maallisen koulutuksen ja hyväpalkkaisen työn, hänestä tuntui, ettei se riittänyt; hän halusi parantaa osaansa elämässä. Toiset kristityt yrittivät puhua hänelle järkeä vedoten juuri tarkastelemiimme raamatullisiin näkökohtiin, mutta hän oli järkkymätön ja jatkoi suunnitelmansa toteuttamista. Vaikka hän aluksi yritti pitää kiinni uskostaan, hän vähitellen menetti arvostuksensa Raamatun totuutta kohtaan, ja epäilykset alkoivat päästä vallalle. Vain noin vuoden kuluttua hän oli kokonaan menettänyt uskonsa ja sanoi olevansa agnostikko. Varmastikin jatkokoulutuksen tuoma korkeampi asema tuotti hänelle jonkin verran tyydytystä. Mutta miten kovan hinnan hän maksoikaan hetkellisestä kunniasta: hänen uskonsa haaksirikkoutui, ja hän on vaarassa menettää ikuisen elämän! (1. Timoteukselle 1:19.)

Toisaalta ne, jotka eivät anna minkään vaarantaa suhdettaan Jumalaan, ovat saaneet Jehovalta suuria siunauksia.

Esimerkki tästä on muuan nuori mies, jolla oli sisustussuunnitteluyritys tuossa samassa Kaukoidän kaupungissa. Vain muutama kuukausi sen jälkeen, kun hän oli alkanut tutkia Raamattua Jehovan todistajien kanssa, hän sai houkuttelevan tarjouksen: häntä pyydettiin tekemään 30 000 dollarin (130 000 markan) arvoinen kunnostusurakka. Hän joutuisi kuitenkin tekemään joitakin laittomia rakenteita ja kiertämään sen vuoksi virallisia rakennusmääräyksiä ja ohjesääntöjä. Koska hän oli oppinut, että kristittyjen tulee olla lainkuuliaisia, hän ymmärsi, että ottamalla tuon työn vastaan hän voisi menettää Jumalan suosion (Roomalaisille 13:1, 2). Punnittuaan asiaa huolellisesti, hän kieltäytyi urakasta. Mitä siitä seurasi? Tämä uskonteko osoittautui hänen hengellisen edistymisensä käännekohdaksi. Ennen kuin vuottakaan oli kulunut, hän oli edistynyt vihkiytymiseen ja kasteeseen saakka. Hän myi liikeyrityksensä ja sai työtä, jonka ohessa hänellä oli paljon enemmän aikaa hengellisille toimille. Tällä hetkellä hän palvelee Jehovaa iloisena ja innokkaana.

Nämä molemmat nuoret miehet laskivat kustannukset. Mikä sai jälkimmäisen miehen ratkaisemaan asian eri tavalla? Jumalinen viisaus! Kuinka niin? Viisaus on kyky käyttää tietoa tavalla, joka tavallisesti tuo kestävää hyötyä, ja jumalinen viisaus merkitsee sitä, että käytämme tietoa sopusoinnussa Jumalan meitä koskevan tarkoituksen kanssa. Vaikka molemmilla nuorilla miehillä oli jonkin verran Raamatun tuntemusta, he sovelsivat sitä eri tavalla ja päätyivät siksi eri ratkaisuihin. Sananlaskujen kirjassa sanotaan: ”Sillä viisaus tulee sydämeesi, ja tieto tulee sielullesi suloiseksi, taidollisuus [”ajattelukyky”, UM] on sinua varjeleva ja ymmärrys suojeleva sinut. Se pelastaa sinut pahojen tiestä.” (Sananlaskut 2:10–12.)

Jumalan sana Raamattu on tosi viisauden lähde, jonka puoleen voit aina kääntyä saadaksesi ohjausta, kun sinun on tehtävä tärkeitä päätöksiä. Sen sijaan että tulisit viisaaksi omissa silmissäsi, noudata seuraavaa neuvoa: ”Turvaa Herraan kaikesta sydämestäsi äläkä nojaudu omaan ymmärrykseesi. Tunne hänet kaikilla teilläsi, niin hän sinun polkusi tasoittaa.” (Sananlaskut 3:5, 6.) Meidän tulee olla nöyriä ja opinhaluisia ja karttaa jääräpäistä, riippumatonta henkeä, joka on nykymaailmassa niin yleinen.

Emme todellakaan voi välttyä niittämästä sitä, mitä kylvämme. On vain oikeudenmukaista, että meidän täytyy kantaa päätöstemme ja ratkaisujemme seuraukset. (Galatalaisille 6:7, 8.) Laske siis aina kustannukset ennen kuin ryhdyt tuumasta toimeen. Älä anna minkään näennäisen edun riistää itseltäsi hengellisyyttäsi tai suhdettasi Jehova Jumalaan. Rukoile viisautta ja hyvää arvostelukykyä voidaksesi tehdä oikeat ratkaisut, koska nyt tekemäsi ratkaisut voivat merkitä elämää tai kuolemaa – ikuisesti! (Vrt. 5. Mooseksen kirja 30:19, 20.)

[Kuvat s. 28]

Asettaisiko hän hengelliset toimet vai maallisen uran etusijalle elämässään?