Pysy terveenä uskossa!

Kohokohtia Tiituksen kirjeestä

VÄLIMERESSÄ sijaitsevalla Kreetan saarella olevat kristilliset seurakunnat tarvitsivat hengellistä huolenpitoa. Kuka voisi auttaa niitä? Apostoli Paavalin työtoveri Tiitus voisi tehdä sen. Hän oli rohkea, pätevä opettamaan, innokas hyviin tekoihin ja terve uskossa.

Paavali kävi Kreetassa ensimmäisen ja toisen Roomassa viettämänsä vankeusajan välillä. Hän jätti Tiituksen saarelle oikaisemaan joitakin asioita ja nimittämään seurakunnan vanhimpia. Tiitusta kehotettiin myös ojentamaan vääriä opettajia ja antamaan hyvä esimerkki. Kaikki tämä käy ilmi Paavalin kirjeestä Tiitukselle. Tuo kirje lähetettiin mahdollisesti Makedoniasta jolloinkin vuosina 61–64. Apostolin neuvojen soveltaminen voi auttaa nykyajan valvojia ja toisia uskovia olemaan rohkeita, innokkaita ja hengellisesti terveitä.

Mitä valvojilta edellytetään?

Oli tarpeellista nimittää valvojia ja käsitellä joitakin vakavia ongelmia. (1:1–16) Saadakseen nimityksen valvojaksi miehen täytyi olla vapaa syytöksestä, esimerkillinen omassa ja perhe-elämässään, vieraanvarainen, tasapainoinen ja itsensä hillitsevä. Hänen täytyi opettaa sitä, mikä on totta, ja kehottaa ja ojentaa niitä, jotka esittivät vastakkaisia näkemyksiä. Vaadittiin rohkeutta, koska seurakunnassa olleet niskoittelijat piti vaientaa. Tämä piti erityisesti paikkansa niistä, jotka pitivät kiinni ympärileikkauksesta, sillä he olivat mullistaneet kokonaisia huonekuntia. Jotta seurakunnat pysyisivät hengellisesti terveinä, olisi ankara ojennus tarpeen. Nykyäänkin kristityt valvojat tarvitsevat rohkeutta ojentaakseen ja kehottaakseen seurakunnan rakennukseksi.

Sovella terveellistä opetusta

Tiituksen piti antaa hengellisesti terveellistä opetusta. (2:1–15) Iäkkäiden miesten tuli olla esimerkillisiä kohtuudessa, vakavuudessa, tervemielisyydessä, uskossa, rakkaudessa ja kestävyydessä. Iäkkäiden naisten tuli olla ”käyttäytymisessään jumalaapelkääviä”. ”Hyvän opettajina” he voisivat auttaa nuorempia naisia suhtautumaan oikein tehtäviinsä vaimoina ja äiteinä. Nuorempien miesten tuli olla tervemielisiä, ja orjien tuli olla omistajilleen alamaisia tavalla, joka kaunistaisi Jumalan opetuksen. Kaikkien kristittyjen oli määrä torjua jumalattomuus ja elää tässä asiainjärjestelmässä tervemielisesti odottaessaan Jumalan ja Jeesuksen Kristuksen kirkkauden ilmeiseksi tuloa, ”hänen joka antoi itsensä meidän puolestamme vapauttaakseen meidät kaikenlaisesta laittomuudesta ja puhdistaakseen itselleen kansan, joka on erityisesti hänen omansa, innokas hyviin tekoihin”. Kaunistakaamme mekin Jumalan opetus soveltamalla näitä terveellisiä neuvoja.

Neuvot, jotka Paavali esittää lopuksi, edistävät hengellistä terveyttä. (3:1–15) On tarpeen osoittaa sopivaa alamaisuutta hallitsijoille ja kehittää järkevyyttä. Kristityillä on ikuisen elämän toivo, ja Paavalin sanoja oli määrä tähdentää heidän kannustamisekseen pitämään mielensä hyvissä teoissa. Tyhmiä kiistelyjä ja taisteluja Laista tuli välttää, ja lahkoa edistävä tuli hylätä, sen jälkeen kun häntä oli neuvottu kaksi kertaa vakavasti. Kun vanhimmat soveltavat näitä neuvoja nykyään, he ja heidän uskovat toverinsa pysyvät terveinä uskossa.

[Tekstiruutu/Kuva s. 22]

Ei viinin orjuuttamia: Vaikka naiset eivät saa opettaa miehiä seurakunnassa, iäkkäämmät sisaret voivat opettaa nuorempia naisia yksityisesti. Mutta voidakseen tehdä tämän tehokkaasti iäkkäämpien naisten täytyy noudattaa Paavalin sanoja: ”Olkoot iäkkäät naiset käyttäytymisessään jumalaapelkääviä, ei panettelevia eikä paljon viinin orjuuttamia, vaan hyvän opettajia.” (Tiitukselle 2:1–5; 1. Timoteukselle 2:11–14) Tietoisina alkoholinkäytön vaikutuksista valvojien, avustavien palvelijoiden ja iäkkäämpien naisten täytyy olla kohtuullisia, ei paljon viiniä nauttivia. (1. Timoteukselle 3:2, 3, 8, 11) Kaikkien kristittyjen täytyy karttaa juoppoutta ja pidättyä juomasta alkoholia tehdessään hyvän uutisen saarnaamisen ”pyhää työtä”. – Roomalaisille 15:16; Sananlaskut 23:20, 21.