Mutkikas tapa lähestyä Jumalaa

”MINÄ olen tie ja totuus ja elämä. Kukaan ei tule Isän luo muuten kuin minun kauttani”, sanoi Jeesus Kristus. Hän lisäsi: ”Totta totisesti minä sanon teille: jos pyydätte Isältä mitä tahansa, niin hän antaa sen teille minun nimessäni.” – Johannes 14:6; 16:23.

Vuosisatojen ajan kristikunnan uskonnot, varsinkin roomalaiskatolinen kirkko, ovat kuitenkin tulista helvettiä, kiirastulta ja kolminaisuutta koskevilla opetuksillaan tehneet tuon ”tien” sekavaksi. Jeesus kuvattiin, ei halukkaana välittäjänä syntisten ihmisten puolesta, vaan sylilapsena tai pelottavana tuomarina, joka pikemminkin tuomitsi ja rankaisi syntisiä kuin pelasti heitä. Miten sitten syntinen ihminen voisi lähestyä Jumalaa?

Kirja The Glories of Mary (1750) selittää sitä. Verratessaan Jeesusta loistavaan oikeuden aurinkoon 1200-luvulla elänyt paavi Innocentius III julisti: ”Jokainen synnin yössä oleva luokoon katseensa kuuhun, hän rukoilkoon Mariaa.” Mariasta, Jeesuksen äidistä, tekaistiin toinen välittäjä. Hänellä oletettiin olevan äidillistä vaikutusvaltaa, jonka avulla voitaisiin kukaties saada Jeesuksen ja Jumalan suosio. Näin 1400-luvulla toimineen papin Laurentius Justinianuksen sanoja lainataksemme Mariasta tuli ”paratiisin tikapuut, taivaan portti, uskollisin välittäjätär Jumalan ja ihmisen välillä”.

Kaiken häneen kohdistetun liehakoinnin vuoksi häntä ei ajan mittaan enää pidetty vain ”Neitsyt Mariana”, vaan hänestä tuli ”Pyhä Kuningatar, Armon Äiti”, jonka sanottiin olevan niin tahraton ja ylhäinen, että myös hän oli liian pyhä suoraan lähestyttäväksi. Voitaisiinko löytää vielä joku muu välittäjä? Entä hänen äitinsä?

Koska Raamattu ei kerro tästä aiheesta mitään, vastausta etsittiin muualta. Apokryfisessä Jaakobin Protoevankeliumissa kerrotaan tarina Annasta (eli Annesta), Joakimin vaimosta, joka oli lapseton useiden vuosien naimisissaolon jälkeen. Lopulta enkeli ilmestyi hänelle ja ilmoitti, että hän synnyttäisi lapsen. Väitetään, että aikanaan hänestä tuli ”Neitsyt Marian” äiti.

Näin syntyi kultti ”pyhimys” Annasta. Hänen kunniakseen rakennettiin pyhäkköjä ja kirkkoja. ”Pyhän” Annan kunnioitus levisi laajalle 1300-luvulla Euroopassa.

”Uskonto oli tullut todella mutkikkaaksi!” todetaan kirjassa The Story of the Reformation. ”Ihmiset rukoilivat Annaa, joka puhui välittäjänä Marialle, joka puhui Pojalleen, joka puhui Jumalalle syntisten ihmisten puolesta. Se oli mielikuvituksellista, mutta tuollaisella taikauskoisella käsityksellä ruokittiin ihmisten sieluja.” Tässä on jälleen yksi tapaus, johon soveltuvat sattuvasti Jeesuksen seuraavat sanat: ”Te teette Jumalan sanan pätemättömäksi perinteellänne.” – Markus 7:13.

[Kuvan lähdemerkintä s. 21]

Metropolitan Museum of Art, Benjamin Altmanin testamenttilahjoitus, 1913. (14.40.633)