’Köyhyyden ja tietämättömyyden’ hyväksikäyttäjiäkö?
”JEHOVAN TODISTAJAT – – käyttävät hyväkseen sitä köyhyyttä, kurjuutta ja tietämättömyyttä, jossa melkoinen osa väestöstämme elää tarkoituksenaan saada vähitellen valtaansa yhä useampien ihmisten omatunto”, väitti meksikolainen lehtimies Jorge García. – Excelsior 9.3.1983.
Latinalaisessa Amerikassa kuullaan usein samanlaisia Jehovan todistajia vastaan esitettyjä syytöksiä. ’Kenestäkään vähääkään merkittävästä henkilöstä ei tule milloinkaan Jehovan todistajaa’, sanovat jotkut akateemisen ammatin harjoittajat, poliitikot ja uskonnolliset johtajat. ’Jehovan todistajat saavat kannattajansa köyhien, tietämättömien ihmisten joukosta.’ On totta, että monet Jehovan todistajat ovat vähävaraisia, mutta osoittaako tämä, että Jehovan todistajat ’käyttävät hyväkseen köyhyyttä, kurjuutta ja tietämättömyyttä’? Merkitseekö se, että monet vaatimattomat ja köyhät ihmiset ottavat vastaan heidän opetuksensa, sitä, että nuo opetukset ovat vääriä?
Saadaksemme vastaukset näihin kysymyksiin palatkaamme ajassa taaksepäin ajanlaskumme ensimmäiselle vuosisadalle. Millaisia ihmisiä kristillisyys veti puoleensa silloin?
Miksi kristillisyys vetosi alhaisiin
Ne, jotka arvostelevat Jehovan todistajia nykyään, toistavat vain ensimmäisen vuosisadan kristillisyyden vastustajien sanoja. Mietihän esimerkiksi muinaisessa Korinton kaupungissa asunutta kreikkalaista älymystöä. Apostoli Paavali totesikin näistä älykkäistä ihmisistä: ”Kreikkalaiset etsivät viisautta.” (1. Korinttolaisille 1:22) He eivät halunneet tietenkään raamatullista viisautta vaan vaikeatajuisia filosofisia perusteluita. Ja kun apostoli Paavali ’ei mennyt puheessa tai viisaudessa liiallisuuksiin’, vaan esitti sen sijaan yksinkertaista sanomaa ”Kristuksesta, ja hänestä paaluun pantuna”, monet pilkkasivat kristillisyyttä sanoen sen olevan ”tyhmyyttä”. – 1. Korinttolaisille 1:23; 2:1, 2.
’Käyttikö’ Paavali sitten ’hyväkseen tietämättömyyttä’ vedotessaan nöyriin ja alhaisiin ihmisiin muiden Korinton asukkaiden ohella? Ei suinkaan. Paavali selitti siellä oleville kristityille: ”Sillä te näette kutsumisenne, veljet, ettei ole kutsuttu monta lihan mukaan viisasta, – – vaan Jumala valitsi sen, mikä maailmassa on tyhmää, saattaakseen viisaat häpeään, – – jotta mikään liha ei kerskuisi Jumalan edessä.” – 1. Korinttolaisille 1:26–29.
Heti alusta lähtien kristillisyys on ollut uskonto, joka on viehättänyt pääasiassa vaatimattomia, nöyriä ihmisiä. Jeesuksen kahtatoista apostolia – hänen seurakuntansa perustusta – ei otettu sivistystä saaneiden kirjanoppineiden ja fariseusten joukosta. (Efesolaisille 2:20) Pikemminkin he olivat tavallisia työläisiä; neljä heistä oli ammatiltaan kalastajia. (Matteus 4:18–22; 10:2, 3) Uskonnolliset johtajat pitivät heitä ”koulunkäymättöminä ja tavallisina” miehinä, joiden koulutus oli alkeellista eikä korkeakoulutasoista. (Apostolien teot 4:13) ”Koulunkäyneet” kirjanoppineet ja fariseukset väheksyivät kauan odotettua Messiasta pilkaten hänen opetuksiaan ja seuraajiaan. Heidän asenteensa oli, ettei ’kukaan vaikutusvaltainen seuraa Jeesusta’.
Muistele, mitä tapahtui erään kerran, kun he lähettivät virkailijoita ’saadakseen kiinni’ Jeesuksen. Virkailijat tulivat takaisin tyhjin käsin. Miksi? Raamatun kertomus sanoo: ”Virkailijat vastasivat: ’Koskaan ei kukaan toinen ihminen ole puhunut sillä tavoin.’” He olivat todellakin hämmästyneitä Kristuksen opetuksista! Mutta miten koulutetut uskonnolliset johtajat vastasivat? ”Fariseukset vuorostaan vastasivat: ’Ei kai teitäkin ole eksytetty? Eihän yksikään hallitusmiehistä tai fariseuksista ole uskonut häneen?’” (Johannes 7:32, 44–48) Ylpeys esti heitä näin ollen hyväksymästä Jeesusta. Raamattu sanookin totuudenmukaisesti, että ”monet hallitusmiehistäkin todella uskoivat häneen, mutta fariseusten takia he eivät tunnustaneet häntä, jotteivät joutuisi synagogasta erotetuiksi; sillä he rakastivat ihmisten kunniaa enemmän kuin itse Jumalan kunniaa”. – Johannes 12:42, 43.
Kuvittelehan tuota tilannetta! Nämä miehet olivat itse asiassa vakuuttuneita siitä, että Jeesuksella oli totuus, mutta he eivät tulleet hänen opetuslapsikseen ihmispelon vuoksi. Noiden hallitusmiesten ei yksinkertaisesti ollut helppo uhrata asemaansa yhteiskunnallisissa, poliittisissa ja uskonnollisissa piireissä tullakseen Jeesuksen seuraajiksi. Ei ole siksi ihme, että Jeesus sanoi: ”Totisesti minä sanon teille, että rikkaan on vaikea päästä taivasten valtakuntaan.” (Matteus 19:23) Niinpä yleisesti ottaen he olivat liian ylpeitä noudattamaan uskontoa, joka vaati heitä nöyrästi ’ottamaan kidutuspaalunsa ja seuraamaan Jeesusta’. (Matteus 16:24) Sen vuoksi Kristus kerran sanoikin rukouksessaan: ”Minä ylistän sinua julkisesti, Isä, taivaan ja maan Herra, koska olet huolellisesti kätkenyt nämä viisailta ja älykkäiltä ja olet paljastanut ne lapsille.” (Luukas 10:21) Toisin kuin maailmalliset älyniekat, lasten kaltaiset olivat vastaanottavaisia totuudelle. – Vrt. Matteus 18:3.
Jumala ei ole puolueellinen
Opetuslapsi Jaakob kirjoitti: ”Eikö Jumala valinnut niitä, jotka ovat maailman kannalta köyhiä, olemaan rikkaita uskossa ja sen valtakunnan perillisiä, jonka hän lupasi häntä rakastaville?” (Jaakob 2:5) Merkitsikö tämä sitten sitä, että ne, joilla oli varallisuutta ja maailmallista koulutusta, eivät voineet palvella Jumalaa? Ei suinkaan! Sen jälkeen kun ensimmäinen pakanakäännynnäinen Kornelius sai pyhän hengen, Pietari muistutti: ”Tosiaankin minä havaitsen, että Jumala ei ole puolueellinen, vaan jokaisessa kansassa se, joka pelkää häntä ja toteuttaa vanhurskautta, on hänelle otollinen.” (Apostolien teot 10:34, 35) Ehkä Pietari muisti ne sanat, jotka Jehova oli lausunut Samuelille vuosisatoja aikaisemmin: ”Sillä ei ole, niinkuin ihminen näkee: ihminen näkee ulkomuodon, mutta Herra näkee sydämen.” – 1. Samuelin kirja 16:7.
Sitten Raamatussa todetaan kiinnostavasti, että ”suuri joukko pappeja rupesi olemaan uskolle tottelevaisia”. (Apostolien teot 6:7) Kristittyjä oli myös arvossa pidetyssä ”keisarin huonekunnassa”. (Filippiläisille 4:22) Ja vaikka suurin osa kristityistä oli vähävaraisia, seurakunnassa oli joitakuita rikkaita. – 1. Timoteukselle 6:17.
Nykyään
Meitä ei pitäisi siksi kummastuttaa se, että nykyään totuus on kantanut hedelmää pääasiassa tavallisten ihmisten keskuudessa. Jehova etsii yhä – ei jonkun pankkitiliä tai maailmallista koulutusta – vaan sydäntä. (Sananlaskut 21:2) Muista myös Jeesuksen sanat: ”Kukaan ei voi tulla minun luokseni, ellei Isä, joka on lähettänyt minut, vedä häntä.” (Johannes 6:44) Ja eikö Isä varmastikin vetäisi luokseen ainoastaan nöyriä ja opinhaluisia?
Tämä ei kuitenkaan merkitse sitä, etteikö sivistyneistä ja akateemisen ammatin harjoittajista tulisi Jehovan todistajia. Kun Paavali selitti totuutta yksinkertaisella, mutta kuitenkin vakuuttavalla tavalla kuningas Agrippan edessä, kuningas myönsi: ”Lyhyessäpä ajassa taivuttaisit minut tulemaan kristityksi.” (Apostolien teot 26:27, 28) Samoin Jehovan todistajien esittämä selvä ja johdonmukainen Raamatun totuus on saanut monet koulusivistystä saaneet kiinnostumaan. Muista, ettei nöyrä ihminen ole välttämättä sivistymätön. Mooseksen sanottiin olevan ”nöyrempi kuin kukaan muu ihminen maan päällä”. (4. Mooseksen kirja 12:3) Kuitenkin hänelle oli ’opetettu kaikkea egyptiläisten viisautta’. – Apostolien teot 7:22.
Mutta on merkille pantavaa, että kun vain vähän kouluja käyneet ihmiset alkavat olla Jehovan todistajien yhteydessä, he usein tekevät jotakin kohottaakseen sivistystasoaan. He yrittävät parantaa lukutaitoaan ja tutkimistottumuksiaan oppiakseen Raamatun perustotuudet ja pysytelläkseen Jehovan todistajien julkaiseman raamatullisen kirjallisuuden jatkuvan virran tasalla. Jos joku vilpitön ihminen haluaa oppia tuntemaan Raamatun, mutta lukutaidottomuus estää häntä, paikallinen seurakunta voi monesti järjestää ilmaista opetusta.
Vartiotorni-seura julkaisee jopa kirjasta ”Opi lukemaan ja kirjoittamaan” (ei suom.). Sen avulla ovat monet tuhannet ihmiset oppineet lukemaan Aasiassa, Afrikassa ja Keski- ja Etelä-Amerikassa. Eräässä Latinalaisen Amerikan maassa 51 249 on oppinut lukemaan ja kirjoittamaan kuluneiden 26 vuoden aikana juuri tuon kirjasen avulla! Eräässä pienessä latinalaisamerikkalaisessa kylässä opetusministeriön tarkastaja tapasi useiden erilaisten järjestöjen edustajia – myös Jehovan todistajat olivat edustettuina. Paikalla ollut Jehovan todistaja kertoi heille tuosta kirjasesta ja kutsui koko ryhmää Jehovan todistajien kokoukseen.
Ryhmä oli läsnä teokraattisessa palveluskoulussa – kokouksessa, joka on suunniteltu auttamaan miehiä ja naisia tulemaan tehokkaiksi opettajiksi. Yllätyksekseen tuon ryhmän jäsenet näkivät erään miehen, jonka he tiesivät olleen lukutaidoton, lavalla pitämässä raamatullista puhetta! Yksi vierailijoista, koulun rehtori, sanoikin: ”Ei ole mahdollista, että tämä mies, jonka olemme tienneet aina olleen lukutaidoton, pystyy keskustelemaan espanjaksi [sen sijaan että hän käyttäisi paikallista murretta] puhumattakaan siitä, että hän pystyy puhumaan yleisölle – mutta niin vain on.”
Niinpä sen sijaan että nykyajan tosi kristityt käyttäisivät häikäilemättömästi hyväkseen vaatimattomia ihmisiä, he auttavat heitä kohentamaan asemaansa ohjaamalla heitä totuuden tuntemukseen. Nämä kristityt toteuttavat käytännössä sitä opetustyötä, jonka Jeesus antoi heidän tehtäväkseen, kun hän sanoi: ”Menkää sen tähden ja tehkää opetuslapsia kaikkien kansojen ihmisistä, – – opettakaa heitä noudattamaan kaikkea, mitä minä olen käskenyt teidän noudattaa.” (Matteus 28:19, 20) Ja tämän vuoksi joka vuosi kymmeniä tuhansia ihmisiä kaikista yhteiskuntaluokista liittyy Jehovan todistajien riveihin.