Jumalan nimi häpäistään kun sitä ei käytetä
JEHOVA kohteli Israelin kansaa armollisesti oman nimensä tähden, ettei sitä häpäistäisi kansojen keskuudessa. (Hesekiel 20:9, 13, 14, 22) Aikanaan israelilaiset kuitenkin lakkasivat käyttämästä Jumalan nimeä, niin että lopulta sen oikeaa lausumistapaa ei tiedetty. Tämä Jumalan nimen käyttämättä jättäminen oli itse asiassa sen häpäisemistä.
R. Laird Harris huomautti tästä: ”On mitä omituisinta, että Israelin Jumalan nimen muinainen lausumistapa on kokonaan unohdettu. Israelin usko oli ainut antiikin ajan arvokas usko. Se oli maailman ensimmäinen monoteismi ja ainoa muinainen usko, josta todella tuli maailmanuskonto. Se oli ainutlaatuinen siinä suhteessa, että se oli täysin hengellinen eikä jumaluudesta ollut mitään aineellista kuvaa. Se oli ainutlaatuinen valitettavasti myös siinä suhteessa, että se unohti jumaluuden nimen oikean lausumistavan. Tilanne on kaiken kaikkiaan outo, ja ne vilpittömät miehet, joista tuntui, etteivät he uskaltaneet lausua tuota sanomatonta nimeä häpäisemättä sitä, osasivat tuskin aavistaa mitä tapahtuisi. Tuloksena näyttää pikemminkin olleen toisenlainen häpäiseminen. Jumalan nimen käyttämättä jättäminen näyttää häpäisevän sitä yhtä paljon kuin tuon Nimen karkea käyttö olisi häpäissyt sitä. Tosiasiat ovat kuitenkin selvät. Muinaiset heprealaiset luonnollisestikin lausuivat ja kirjoittivat Jumalan nimen.” – The Law and the Prophets, toim. John H. Skilton, Nutley, New Jersey, USA, 1974, s. 215.
Israelilaiset tiesivät, että jos he unohtaisivat Jehovan nimen, Jumala itse ’saisi sen tutkituksi’. (Psalmi 44:21, 22) Sen jälkeen kun tämä tapahtui, hän ”käänsi huomionsa kansojen ihmisiin ottaakseen heistä kansan nimelleen”. (Apostolien teot 15:14) Vaikka me emme nykyään tiedäkään tarkoin, miten tämä Jumalan nimi tulee lausua hepreaksi, tetragrammin (tuota nimeä edustavien neljän heprealaisen konsonantin) sopiva ja asiallinen suomalainen lausumistapa on Jehova. Yli kolme miljoonaa ihmistä tunnetaan nykyään Jehovan todistajina, ja he ovat onnellisia siitä, että saavat kantaa Jumalansa nimeä ja että heidät voidaan tunnistaa sillä.