”Hellävaraisia” vai ”pienokaisia” – kumpia?
APOSTOLI Paavali kuvaili 1. Tessalonikalaiskirjeen 2:7:ssä sitä, miten hänestä ja hänen tovereistaan tuli ”hellävaraisia teidän keskuudessanne niin kuin imettävä äiti, joka vaalii omia lapsiaan”. Jotkut käännökset (The Bible in Basic English; Today’s English Version) käyttävät tässä sanaa ”hellävaraisia”, mutta toiset käännökset (Westminster Version; American Translation) käyttävät sanaa ”pienokaisia” tai ”lapsia”. Mistä tämä ero johtuu?
Raamatunkääntäjät noudattavat jompaakumpaa niistä kahdesta erilaisesta lukutavasta, jotka esiintyvät kreikkalaisissa teksteissä ja käsikirjoituksissa. Jotkut kreikkalaiset tekstit (Textus Receptus, Tischendorf, Merk) ja käsikirjoitukset käyttävät sanaa eʹpi·oi, joka tarkoittaa ’hellävaraisia’, kun taas toiset kreikkalaiset tekstit (Westcott ja Hort, Nestle-Aland) ja käsikirjoitukset käyttävät sanaa neʹpi·oi, joka tarkoittaa ’pienokaisia’.
Tämän huomioon ottaen eräs Uuden testamentin selitysteos (The New International Dictionary of New Testament Theology, 1. osa, 1975, s. 282) huomautti: ”1. Tess. 2:7:stä on olemassa kaksi lukutapaa: a) ēpioi (me olemme hellävaraisia teidän seurassanne); b) nēpioi (pienokaisia). [Tätä jaetta] edeltävä sana päättyy n-kirjaimeen, ja näyttää siltä, että tämä n on todennäköisesti jäljennetty vahingossa kahteen kertaan. Toisen lukutavan tulkinnasta koituu lisäksi vaikeuksia, sillä jakeen 7 loppuosassa Paavali ei suinkaan vertaa itseään vaan tessalonikalaisia ’lapsiin’; Paavali ja hänen toverinsa olivat kuin imettäjä (trofos).” Monet raamatunkäännökset käyttävät tässä siksi aivan oikein sanaa ”hellävaraisia” sanan ”pienokaisia” sijasta.
Miksi Paavali sitten käytti tässä sanaa ”hellävaraisia”? Tuntemansa todellisen rakkauden vuoksi ja sen johdosta tuntemansa huolen vuoksi, ettei niiden hengellistä kasvua, joita hän ja hänen lähetystyöntekijätoverinsa opettivat, häirittäisi. (1. Tessalonikalaisille 2:8) W. E. Vine huomauttaa Uuden testamentin sanoja selittävässä sanakirjassaan (An Expository Dictionary of New Testament Words, 1962:n korjattu painos, II osa, s. 145), että ”kreikkalaiset kirjoittajat käyttivät toistuvasti [eʹpi·os-sanaa] kuvailemaan imettäjää, jota lapset vaivaavat, tai opettajaa, jolla on uppiniskaisia oppilaita, tai vanhempia, joilla on lapsia. 1. Tess. 2:7:ssä apostoli käyttää sitä kuvailemaan omaansa ja lähetystyöntekijätovereittensa käytöstä Tessalonikan käännynnäisiä kohtaan.” Kun me opetamme ihmisille Jumalan sanaa, pitäkäämme aina mielessämme se hellävaraisuus, jota Paavali ja hänen toverinsa osoittivat, ja jäljitelkäämme heidän esimerkkiään.