Vartiotornin VERKKOKIRJASTO
Vartiotornin
VERKKOKIRJASTO
Suomi
  • RAAMATTU
  • JULKAISUT
  • KOKOUKSET
  • w85 1/10 s. 30-31
  • ”Koulu ja Jehovan todistajat” – käytätkö sitä?

Ei videoita valitulla osuudella.

Anteeksi, videon lataamisessa tapahtui virhe.

  • ”Koulu ja Jehovan todistajat” – käytätkö sitä?
  • Vartiotorni – Jehovan valtakunnan julistaja 1985
  • Väliotsikot
  • Samankaltaista aineistoa
  • Kouluviranomaiset ilmaisevat arvostusta
  • Todistajanuoret ilmaisevat arvostuksensa
  • ”Koulu ja Jehovan todistajat” – hyödyllinen esite
    Herätkää! 1986
  • Ovatko lapsesi valmiita palaamaan kouluun?
    Valtakunnan Palveluksemme 1990
  • Valmistaudu hengellisesti koulua varten
    Valtakunnan Palveluksemme 1987
  • Miten käyttää kirjasta Hyvä uutinen Jumalalta!
    Valtakunnan Palveluksemme 2013
Katso lisää
Vartiotorni – Jehovan valtakunnan julistaja 1985
w85 1/10 s. 30-31

”Koulu ja Jehovan todistajat” – käytätkö sitä?

ESITTEEN Koulu ja Jehovan todistajat tarkoitus on auttaa kouluviranomaisia ymmärtämään, miksi todistajanuoret eivät osallistu joihinkin koulun toimintoihin ja ohjelmiin. Se auttaa myös Jehovan todistajia selittämään, miksi he vakaumuksensa vuoksi omaksuvat sellaisen asenteen kuin omaksuvat.

Mutta jotta tämä esite täyttäisi esittämänsä tarkoituksen ’edistää yhteisymmärrystä ja yhteistoimintaa Jehovan todistajien ja kouluviranomaisten välillä’, todistajaperheiden täytyy ensin tutkia se itse ja huolehtia sitten siitä, että opettajat saavat oman kappaleensa. Ne jotka ovat käyttäneet Koulu-esitettä, ovat saaneet erinomaisia tuloksia.

Esimerkiksi Bahamasaarten opetusministeriö lähetti 6. 5. 1983 kiertokirjeen, jossa kaikille kouluille annettiin ohjeita päivänavauksen suhteen. Kiertokirjeen viimeisessä lauseessa sanottiin: ”Huomatkaa, että kansallissymbolien suhteen ei sallita mitään erivapauksia.”

Mutta sitten Jehovan todistajien konventeissa kesällä 1983 julkaistiin Koulu-esite, ja sitä alettiin käyttää Bahamasaarilla. Ilmeisestikin sen käyttö johti suoranaisesti siihen, että kun koulujen rehtoreille lähetettiin uusi kiertokirje tammikuun 18. päivänä 1984, kansallissymboleja koskeva asia esitettiin aivan eri tavoin. Kiertokirjeen viimeisessä kappaleessa otsikon ”OPPILAIDEN OSALLISTUMINEN ISÄNMAALLISIIN TOIMINTOIHIN KOULUSSA” alla sanottiin:

”Lipun tervehtimisen ja kansallislaulujen tarkoitus on juurruttaa ihmisiin ja kansakuntaan kansallisylpeyttä ja isänmaallisuuden tunnetta. Niin kauan kuin on eri kansoja, lipulla ja kansallislaululla on oma sijansa järjestäytyneessä yhteiskunnassa. Kuitenkin jos jonkin ryhmän uskonnollisten periaatteiden mukaan kansallislaulun laulamista ja lipun tervehtimistä pidetään pakanallisena ja siksi kiellettynä, silloin perustuslaki vaatii antamaan heille vapauden opettaa ja ajatella niin.”

Kouluviranomaiset ilmaisevat arvostusta

Kouluviranomaiset arvostavat hyvin paljon sitä, että he tietävät, miten Jehovan todistajien uskonkäsitykset vaikuttavat heidän osallistumiseensa koulun toimintoihin. Yksi Koulu-esite jätettiin Quebecissä Kanadassa sijaitsevan Chibougamaun koulun johtokunnan puheenjohtajalle Andre Lemieux’lle, ja hän kertoi myöhemmin todistajalle, joka oli antanut hänelle esitteen: ”Teidän opetuksenne vaativat meitä vapauttamaan lapsenne pyhäpäivien vietosta emmekä me ymmärrä syytä siihen, vaikka he selittävät sen meille. Mutta tämän esitteen avulla ymmärrämme lapsianne paljon paremmin ja otamme moraaliperiaatteenne huomioon.”

Sitten hän kysyi: ”Olisiko mahdollista saada kahdeksan kappaletta kaikkia kouluja varten, ainakin yksi kuhunkin kouluun?” Kun hänelle kerrottiin, ettei se olisi mikään ongelma, hän sanoi: ”Siinä tapauksessa otan aluksi 40 kappaletta.” Hän lisäsi: ”Jos kaikki uskontokunnat selittäisivät opetuksiaan, meillä olisi lasten kanssa vähemmän ongelmia. Paljon kiitoksia teille.”

Eräs Kentuckyn osavaltiossa Yhdysvalloissa asuva todistajaäiti selitti, että koska hänen lastensa koulussa oli uusi rehtori, hän meni keskustelemaan hänen kanssaan ja otti mukaansa Koulu-esitteen. Äiti kertoi, että ”hän tarkasteli sitä perusteellisesti ja halusi tietää, voisinko hankkia niitä yhtään useampia. Yllätyksekseni hän pyysi 25 kappaletta lisää. Hän sanoi haluavansa antaa yhden kullekin opettajalle.”

Tämä äiti puhui myös lastensa opettajille. He sanoivat, että he työskentelevät mielellään todistajalasten kanssa, mutta että toisinaan he eivät voineet ymmärtää heidän toimintansa syitä. Äiti kirjoitti kuitenkin: ”Luettuaan esitteen he saivat vastauksen moniin kysymyksiinsä, ja se helpotti paljon omien lasteni ja toisten todistajalasten koulunkäyntiä tuossa samassa koulussa.”

Eräs äiti New Yorkin kaupungista kirjoittaa, että hänen 8-vuotiailla kaksostyttärillään oli vaikeuksia saada opettajansa ymmärtämään heidän vakaumustaan. ”Varsinkin heidän musiikinopettajansa oli hyvin harmissaan kansallislauluja ja pyhäpäiviä koskevien asioiden vuoksi”, hän sanoi. ”Tyttäremme yrittivät selittää hänelle kantaansa ja antoivat hänelle esitteen.” Se johti siihen, että hän kiitti heitä ja kirjoitti myöhemmin heille esitteen johdosta seuraavasti:

”Se esittää hyvin selvästi ja täsmällisesti, mitä todistajat ajattelevat eri pyhäpäivistä ja miksi he eivät osallistu niiden viettoon. Jotkin syyt tiesin aikaisemmin, mutta joitakin en tiennyt. Opettajana olen sitä mieltä, että mitä enemmän olen perillä oppilaitteni uskonnoista, sitä paremmin voin ymmärtää heitä.”

Todistajanuoret ilmaisevat arvostuksensa

Nuoret arvostavat esitettä hyvin paljon. ”Toinen hyöty oli lasteni suhtautuminen”, kirjoittaa eräs äiti Brittiläisestä Kolumbiasta Kanadasta. ”Lasten äitinä epäuskoisen aviomiehen kanssa oleminen osoittautuu joskus vaikeaksi, kun on kysymys Jehovan näkemyksen noudattamisesta pyhäpäivien, lipun jne. suhteen. Mutta nyt kun tytöt tietävät, että opettaja itse asiassa odottaa heidän olevan erilaisia, heidän asemansa on helpottunut. He kertovat kotiin tullessaan tilanteista, joissa he ovat ilmaisseet kantansa, kun taas aikaisemmin he olivat hiukan pelokkaita. He ovat kertoneet minulle myös sellaisista tapauksista, joista opettaja on huomiota herättämättä auttanut heitä muutamalla ystävällisellä sanalla selviytymään.”

Monet nuoret ovat kertoneet, miten tämä esite on auttanut heitä. Eräs suomalainen tyttö kertoi ammattikoulussa lähestyvien oppilasneuvostovaalien kannustaneen häntä viemään esitteen opettajalleen, joka sen luettuaan ymmärsi näkemyksemme. Esite auttoi tätä oppilasta myöhemminkin. Muutaman viikon kuluttua opettaja sanoi hänelle: ”Kuule, ymmärsin sen esitteen perusteella, että sinä et myöskään ota osaa itsenäisyysjuhliin – – sinun ei tarvitse ottaa siihen osaa.” Opettaja kertoi jättäneensä esitteen opettajainhuoneeseen yhdessä listan kanssa, johon esitteen lukeneet opettajat voivat laittaa nimensä. Hän lupasi tarkistaa, että kaikki opettajat lukevat sen.

Myös eräs tyttö Georgiasta Yhdysvalloista selittää, että hänen opettajansa, jolle hän antoi esitteen, vapautti sen luettuaan hänet ystävällisesti joihinkin toimintoihin osallistumisesta. Tyttö kirjoitti: ”Tämä esite on nuorille koululaisille hyvin tärkeä, ja haluaisin kiittää teitä siitä. On mukava tietää, että Seura ajattelee nuoria, joiden täytyy kohdata tällaisia ongelmia.”

Koulu-esite on todella erinomainen väline yhteisymmärryksen ja yhteistoiminnan edistämiseksi Jehovan todistajien ja kouluviranomaisten välillä. Käytätkö sinä sitä?

    Suomenkieliset julkaisut (1950–2026)
    Kirjaudu ulos
    Kirjaudu
    • Suomi
    • Jaa
    • Asetukset
    • Copyright © 2026 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
    • Käyttöehdot
    • Tietosuojakäytäntö
    • Evästeasetukset
    • JW.ORG
    • Kirjaudu
    Jaa