Vartiotornin VERKKOKIRJASTO
Vartiotornin
VERKKOKIRJASTO
Suomi
  • RAAMATTU
  • JULKAISUT
  • KOKOUKSET
  • w81 15/6 s. 11
  • Syvempää näkemystä uutisiin

Ei videoita valitulla osuudella.

Anteeksi, videon lataamisessa tapahtui virhe.

  • Syvempää näkemystä uutisiin
  • Vartiotorni – Jehovan valtakunnan julistaja 1981
  • Väliotsikot
  • Samankaltaista aineistoa
  • Ei lohdutusta maanjäristyksen uhreille
  • Miten välttyä tulemasta raiskatuksi
    Herätkää! 1993
  • Miten toipua raiskauksesta
    Herätkää! 1993
  • Raiskauksien todellisuus
    Herätkää! 1993
  • He vastustivat raiskaajia
    Herätkää! 1984
Katso lisää
Vartiotorni – Jehovan valtakunnan julistaja 1981
w81 15/6 s. 11

Syvempää näkemystä uutisiin

Ei lohdutusta maanjäristyksen uhreille

● Kun viime aikain tuhoisin maanjäristys Euroopassa järisytti Etelä-Italiaa viime marraskuussa, yli 3 000 kuoli. Kymmenet Balvanon kylän asukkaat kuolivat, kun heidän kirkkonsa luhistui sunnuntain iltamessun ollessa päättymäisillään. Millaista hengellistä lohdutusta seurakunnan pappi antoi laumalleen? ”En tiedä, miksi meille kävi näin”, hänen kerrotaan huudahtaneen. ”Kuinka osaan selittää näille ihmisille, että Jumala päätti ottaa heidän omaisensa messun aikana?”

Tapahtunut voidaan kuitenkin selittää mitä lohdullisimmalla tavalla. Raamatusta me saamme tietää, mitä sanottavaa ”hellän armon Isällä ja kaiken lohdutuksen Jumalalla, joka lohduttaa meitä kaikessa ahdistuksessamme”, on niille, jotka menettävät omaisiaan sellaisissa onnettomuuksissa. Jumala ei ’ottanut heidän omaisiaan’. Sen sijaan ”aika ja aavistamattomat tapahtumat kohtaavat” kaikkia ihmisiä. Niin kuin ”linnut, jotka käyvät kiinni paulaan; niinkuin ne, niin pyydystetään ihmislapsetkin pahana aikana, joka yllättää heidät äkisti”. Tämän tietäessään surevat sukulaiset ja ystävät voivat saada lisärohkaisua mieltä ylentävästä Jeesuksen lupauksesta: ”Älkää ihmetelkö tätä, koska tulee hetki, jolloin kaikki muistohaudoissa olevat kuulevat hänen äänensä ja tulevat esiin” nauttimaan mahdollisesta onnellisesta tulevaisuudesta. – 2. Kor. 1:3, 4; Saarn. 9:11, UM; 9:12; Joh. 5:28, 29.

● Kristuksen syntymäaika kohdalleen

Ainakin kymmenen planetaariota Saksan liittotasavallassa, Kreikassa ja Yhdysvalloissa muutti viimetalviset näytäntönsä vastaamaan sitä, minkä uskotaan olevan oikeampi Kristuksen syntymävuosi. Satojen vuosien ajan oppineet ovat pitäneet Jeesuksen syntymävuotena vuotta 5 eaa. tai jotakin aikaisempaa vuotta sen perusteella, että juutalainen historioitsija Josephus mainitsi kuunpimennyksen sattuneen ennen Herodes Suuren kuolemaa. Nyt John Mosley Los Angelesin Griffith-observatoriosta sanoo, että viimeaikainen tutkimus tarjoaa ”vakuuttavan todistuksen siitä, ettei Josephuksen mainitsema kuunpimennys . . . ole voinut olla vuoden 4 eKr. pimennys”.

Pimennyksen, jota Josephus tarkoitti, on täytynyt olla jompikumpi niistä kahdesta, jotka sattuivat vuonna 1 eaa. Sen tähden, kuten uutistoimisto UPI:n tiedonannossa sanotaan: ”Herodes kuoli todellisuudessa vuonna 1 eKr. eikä vuonna 4 eKr., kuten yleisesti uskotaan. Asia on erittäin tärkeä, koska Uuden testamentin muistiinmerkinnät osoittavat selvästi, että Herodes oli elossa, kun Jeesus syntyi.” Uutistoimisto sanookin siksi, että ”tutkimus osoittaa Jeesuksen syntyneen vuoden 3 eKr. tai vuoden 2 eKr. kesällä tai alkusyksystä” eikä aikaisemmin.

Jälleen kerran todistusaineisto saattaa asiantuntijat sopusointuun Raamatun historiallisen kertomuksen kanssa. Luukkaan evankeliumin kertomus sanoo, että Jeesus oli ”noin kolmekymmentävuotias”, kun Johannes kastoi hänet, ja Johannes aloitti työnsä puoli vuotta aikaisemmin ”keisari Tiberiuksen viidentenätoista hallitusvuotena”. Maallisen historian mukaan tämä oli vuosi 29. Siten Jeesuksen syntymän sijoittaminen mahdollisesti ”vuoden 2 eKr. . . . alkusyksyyn” on yhtäpitävä sen kanssa, että hän oli kasteensa aikana ”noin 30-vuotias”. – Luuk. 1:34–36, 60; 3:1, 2, 23.

● Pane vastaan, jottet joutuisi raiskatuksi!

”Sellainen näkemys, että [raiskaajaa] vastustava nainen joutuu todennäköisemmin vahingoitetuksi tai surmatuksi, on turhaa höpinää”, selitti James Bannon Detroitin poliisista. ”Sen tukena ei ole ollut koskaan mitään todistusaineistoa.” Toisaalta tri Mary Lystad, Yhdysvaltain kansallisen raiskauksien ehkäisy- ja valvontakeskuksen johtaja, sanoo uusien tutkimuksien osoittavan, että ”naiset, jotka käyttivät erilaisia fyysisiä ja psykologisia vastustuskeinoja, esimerkiksi kirkumista, lyömistä, puremista, potkimista ja pakoon yrittämistä, onnistuivat paremmin välttämään raiskauksen”.

Mutta naiset, jotka vain huusivat tai yrittivät puhumalla päästä tilanteesta, joutuivat herkemmin raiskatuiksi. Passiiviset joutuivat myös todennäköisemmin vakavasti vahingoitetuiksi kuin ne, jotka aktiivisesti vastustivat raiskaajan lähentely-yrityksiä. ”Täydelliseen passiivisuuteen ei pitäisi tyytyä”, varoitti Lystad. ”Nainen, joka antaa sellaisen vaikutelman että hän on heikko ja puolustuskyvytön, näyttää lisäävän riskiään joutua raiskatuksi.”

Samanlaiset neuvot ovat olleet jo kauan Raamatun lukijoitten saatavilla. Muinaisessa Israelissa laki vaati naista huutamaan, jos raiskaaja kävi hänen kimppuunsa, ja ryhtymään siten aktiiviseen vastarintaan. – 5. Moos. 22:23–27.

    Suomenkieliset julkaisut (1950–2026)
    Kirjaudu ulos
    Kirjaudu
    • Suomi
    • Jaa
    • Asetukset
    • Copyright © 2026 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
    • Käyttöehdot
    • Tietosuojakäytäntö
    • Evästeasetukset
    • JW.ORG
    • Kirjaudu
    Jaa