Syvempää näkemystä uutisiin
”Rehellisyyspula”
● Scripps-Howardin lehtiyhtiön uskonnollisten artikkeleiden kirjoittaja George R. Plagenz mainitsee, että pääkirkkojen papit johtavat laumojaan harhaan. Hän huomauttaa: ”Kirkossakävijät joutuvat monien pääkirkkojen uhreiksi asiassa, jota voitaisiin sanoa suurimmaksi huijaukseksi maassa. Kehnot saarnat ja ikävystyttävät jumalanpalvelukset ovat vain osa tästä petoksesta. Paljon vakavampi on rehellisyyspula.”
Plagenz mainitsee yhden esimerkin: ”Pappi, joka ei usko [Raamatun] ihmeisiin, voi silti saarnata niistä. . . . hän sanoo itsekseen: miksi ottaa turhia huolia julistamalla, ettei hän pidä niitä kirjaimellisina?”
Miksi pappien keskuudessa vallitsee tällainen epäusko Jumalan sanan suhteen? Hän toteaa: ”Koska useimmat papit oppivat teologiaa epäuskoa ilmaisevilta oppineilta.”
Jeesus sanoi aikanaan sellaisista uskonnollisista opettajista: ”He ovat sokeita oppaita. Jos siis sokea opastaa sokeaa, niin molemmat putoavat kuoppaan.” (Matt. 15:14) Hän osoitti, että he eivät olleet Jumalasta, vaan ”valheen isästä”, Saatana Panettelijasta. – Joh. 8:44.
Sokeita todisteille
● Onko nykyaikainen geologia Darwinin päivien jälkeen kyennyt löytämään todisteita hänen luonnonvalintaan perustuvalle kehitysteorialleen? David M. Raup, Chicagon luonnonhistoriallisen museon (Field Museum of Natural History) geologisen osaston intendentti, kirjoittaa museon tiedotuslehdessä (”Bulletin”): ”Sen sijaan että Darwinin ajan geologit ja tämän päivän geologit toteaisivat elämän kehittyneen vähitellen, he todellisuudessa löytävät hyvin epätasaisen tai hyppivän kertomuksen; ts. lajit ilmaantuvat perättäin hyvin äkkiä, niiden olemassaolon aikana ilmenee vähän tai ei lainkaan muutoksia, ja sitten ne yhtäkkiä häviävät fossiilistosta.”
Intendentti Raup mainitsee, että Darwinin vastaus siihen oli sen suuntainen, ”että jos kertomus olisi täydellinen ja jos meillä olisi enemmän tietoa siitä, niin me näkisimme hänen ennustamansa vähitellen kehittyvän sarjan. Ja tämä oli hänen pääväitteensä fossiiliston todistuksen väheksymiselle.”
Raup sanoo: ”Darwinin ajasta on kulunut nyt noin 120 vuotta ja fossiiliston tuntemus on suuresti lisääntynyt. Meillä on nyt noin neljännesmiljoona fossiililajia, mutta tilanne ei ole paljonkaan muuttunut. Evoluutiokertomus on edelleen hämmästyttävän hyppivää, ja ironista kyllä meillä on vähemmän esimerkkejä kehitysopillisesta siirtymästä kuin meillä oli Darwinin aikana . . . yksityiskohtaisempien tietojen johdosta. . . . Niinpä Darwinin ongelma ei ole pienentynyt kuluneiden 120 vuoden aikana.” Kuinka paljon enemmän todisteita tarvitaan, jotta ennakkoluuloton ihminen myöntäisi, ettei ”vähitellen kehittyvää sarjaa” kehityksestä ole olemassa? – Tammikuu 1979, s. 23–25.
Armstrongin vauraus
● Kun toisin ajattelevat jäsenet jonkin aikaa sitten syyttivät Herbert W. Armstrongin ”Maailmanlaajuista Jumalan kirkkoa” kirkon varojen väärinkäytöstä, Kalifornian korkein oikeus asetti kirkon varat väliaikaisesti pesän hoitajien valvontaan. Kanteet koskivat pääasiassa suunnattomia summia, joita oli käytetty huomattavien maailman poliitikkojen kestitsemiseen ja kirkon korkeimpien virkailijoitten ylelliseen elämäntapaan ja suunnattomiin palkkoihin.
Armstrongin lähin mies Stanley R. Rader puolustaa rahan käyttöä suihkulentokoneiden vuokraamiseen, hyvin kalliisiin hotelleihin, ravintoloihin ja ulkomaisille arvohenkilöille tarkoitettuihin lahjoihin sanomalla: ”Meillä oli tehtävänä levittää evankeliumia.” Ja Raderin asianajaja Allan Browne myöntää, että ”Jeesuksen sanan julistamiseen” kirkon virkailijat käyttivät ”suunnattomia rahasummia”. Miksi? ”Pääministereitä ja muita maailman johtomiehiä tavattaessa heille viedään jotakin, ja ehkä se on Guccin muotitalosta.” ’Tärkeät henkilöt oleskelevat Stan Raderin kodissa. Heitä ei viedä syömään baariin hampurilaisia. Heidät viedään hienoon ravintolaan.’
Oikean käsityksen saamiseksi on kiinnostavaa kiinnittää huomiota siihen varsinaiseen evankelioimistehtävään, jonka Jeesus antoi opetuslapsilleen. Aivan päinvastoin kuin edellä kerrotusta ilmenevä ylellisyys Jeesus osoitti, että he tarvitsisivat hyvin vähän varoja: ”Älkää hankkiko kultaa tai hopeaa tai kuparia vyökukkaroihinne.” Oliko heidän määrä tarjota maailmallisille poliitikoille ylellisiä aterioita ja lahjoja? Jeesus kyllä sanoi, että heitä vietäisiin ”maaherrojen ja kuninkaittenkin eteen minun tähteni”, mutta tämä ei tarkoittanut näiden hallitusmiesten pitämistä vieraina. Kysymyksessä oli sen sijaan heitä vastaan esitettyihin syytöksiin vastaaminen, koska he saarnaamisensa takia olisivat ”kaikkien ihmisten vihaamia”. Kertomus Jeesuksesta itsestään ja varhaiskristityistä todistaa näin tapahtuneen. – Matt. 10:9, 10, 18, 22.