Lähetystyöntekijöille opetettu: Tunne Jehova persoonana!
”MONET ovat kysyneet: ’Mitä olette oppineet?’” Näin mainitsi Vartiotornin Raamattukoulun Gileadin 66. kurssin päättäjäistilaisuuden puheenjohtaja. Hän seisoi täpötäyden salin edessä, jossa oli läsnä 1952 henkeä, ja luki luokan julkilausuman, joka ilmaisi kaikkien 26 oppilaan tunteet. Hän jatkoi: ”Eräs sisar esitti sen hyvin seuraavasti: ’Olen arvostanut sitä, että olen saanut paljon paremman käsityksen Jehovasta persoonana ja hänen sääliväisyydestään kansaansa kohtaan. Tämä on vahvistanut suuresti luottamustani häneen ja hänen haluunsa huolehtia minusta kaikissa olosuhteissa.’”
Kuinka he ovat saaneet ”paremman käsityksen Jehovasta persoonana”? Puhutellessaan luokkaa viimeisen kerran opettaja K. Adams paljasti vastauksen kuulijakunnalle sanomalla: ”Me otimme tehtäväksemme tutkia koko Raamatun ryhmänä. Käsittelimme 10–15 sivua päivässä, ja te kaikki teitte tutkimustyötä ja avustitte osaltanne keskustelua. Jos kohtasimme vaikean jakeen, harkitsimme 1) tekstiyhteyttä, 2) olosuhteita kirjoittamisaikaan ja 3) raamatunkohdan avainsanojen merkitystä. Kysyimme alinomaa: ’Mitä tämä kertoo meille Jehovasta ja hänen ominaisuuksistaan?’ Totesimme, että se kertoi aina jotakin hänestä.”
Mikä Jehovan ominaisuus tuli alinomaa esiin? Opettaja Adams jatkoi: ’Jehovan rakkaudellinen huomaavaisuus. Tämä ”kallis” ominaisuus herättää luottamusta hänen palvojissaan ja saa heidät tuntemaan, että missä tahansa tai millaisissa olosuhteissa tahansa he ovatkin, Jehova huolehtii heistä.’ – Ps. 36:8.
Yksi myönteinen seuraus siitä, että tuntee Jehovan persoonana, on hänen valtansa sydämestä lähtevä kunnioittaminen. Siihen sisältyy niiden rakkaudellinen kunnioittaminen, joille Jumala on uskonut valtaa seurakunnassa. Juuri tästä kunnioituksesta puhui koulun kirjaaja U. Glass. Kaikki kuuntelivat tarkkaavaisesti, kun hän sanoi: ”Me olemme kaikki Jehovalle antautuneita ja kuuliaisia hänen Sanalleen. Mutta jotkut veljistämme huomaavat ehkä vaikeaksi hyväksyä sitä valtaa, jonka Jumala on antanut epätäydellisille ihmisille seurakunnassa.”
Millainen sitten pitäisi asenteemme sellaisia miehiä kohtaan olla? Pitäisikö meistä tulla ihmisten seuraajia? Glass viittasi Heprealaiskirjeen 13:7:ään ja osoitti, että tarkasteltuamme sellaisten miesten käytöstä meidän täytyy jäljitellä heidän uskoaan. Tällaisen tarkastelun ja rakkauden avulla me voimme säilyttää tämän tärkeän vallan kunnioittamisen. Ensimmäinen ihminen koeteltiin tässä suhteessa, ja ihmisen suhtautuminen valtaan voi sisältyä ihmiskunnan loppukoetukseen Kristuksen tuhatvuotisen hallituskauden jälkeen. – Ilm. 20:1–10.
Seuraavaksi päivän ohjelmassa käsiteltiin syvällisesti Malakian kolmatta lukua. Puhuja, C. Barber, varoitti, että on olemassa kielteisen asenteen kehittymisen vaara, jollaista jotkut ilmaisivat Malakian aikoina ja sanoivat: ’Jumalan palvelemisesta ja hänen lakinsa pitämisestä ei ole mitään hyötyä.’ (Jae 14) Mutta kuinka väärin se olikaan! Ne, jotka tuntevat Jehovan persoonana, iloitsevat erinomaisesta kansainvälisestä veljesseurasta, ja he tulevat hengellisesti rikkaiksi Jumalan yltäkylläisestä siunauksesta. (Jae 10) Koska he tuovat hyvien tekojen hengellisiä uhreja Jehovan palvontatemppeliin, niin heistä tulee hänelle ”omaisuus” eli ”aarre”. (Mal. 3:16, 17, The Amplified Bible) Seitsemän puheen sarja huipentui koulun rehtorin puheeseen, joka käsitteli Ilmestyksen 15. ja 16. luvussa mainittujen seitsemän vitsauksen täyttymystä. Hän osoitti, miten suuri osuus maallisen tulevaisuudentoivon omaavilla on ollut näiden vitsauksen kaltaisten sanomien vuodattamisessa.
Nämä Gilead-koulun käyneet, jotka määrättiin kahteentoista maahan, eivät olleet vasta-alkajia vaan ovat jo tunteneet Jumalan persoonana monta vuotta ennen päättäjäispäivää, joka oli 11. maaliskuuta. Viola Scott, joka itse on ollut kastettu kristitty yli kaksikymmentä vuotta, sanoi: ”Arvostuksemme Jehovaa kohtaan ja rakkautemme ihmisiin sai mieheni ja minut tulemaan Gileadiin.”
Ennen todistajaksi tuloaan Michael Molina oli ollut laivaston ilmavoimien konekiväärimies ja oli suorittanut 284 taistelutehtävää Vietnamissa. Hänelle oli myönnetty monta mitalia rohkeudesta. ”Tappaminen oli työni ja osasin tehdä sen hyvin”, hän sanoi. Eri miehenä hän nyt lähti kristilliselle lähetystyöuralleen, joka vie hänet Guatemalaan, missä hän voi omistautua elämän pelastamiseen – kaikki tämä siksi, että hän on kehittänyt henkilökohtaisen suhteen Jehovaan.
Oppilaiden esittämään miellyttävään ohjelmaan sisältyi esitys, joka osoitti musiikin käytön Raamatussa sekä kaksi raamatullista näytelmää. Niinpä esiripun sulkeutuessa kaikki läsnäolijat olivat tulleet tietoisemmiksi tarpeestaan tutkia omaa suhdettaan Jehovaan ja päästä yhä lähemmäksi häntä.