Syvempää näkemystä uutisiin
Kuolemastako paluuta?
● Julian DeVries, ”The Arizona Republic” -lehden lääketieteen osaston toimittaja, kirjoitti jonkin aikaa sitten sairaalassa ollessaan kokemastaan näennäisestä ”ruumiista irrottautumisesta”. Mainiten muidenkin kokemia samanlaisia tapauksia hän sanoi, että kaikilla ”näytti olevan samanlainen kokemus kuin minullakin, että he katsoivat korkealta alas . . . ruumiiseensa”. Mutta ovatko sellaiset ihmiset todella palanneet kuolemantilasta? ”Tällaiset ihmiset eivät ole kuolleet palatakseen jonkin niin sanotun ihmeen välityksellä elämään”, kirjoitti DeVries. ”Ilmiön tieteellinen tutkimus osoittaa, että niin sanottu kuolema oli vain kaikkien elintoimintojen merkittävää heikkenemistä.”
DeVries katsoi sellaisten kokemusten johtuvan ”aivojen sähkökemiallisista toiminnoista”, joita ”esiintyy, kun ruumiillinen toimintakyky on hyvin alhainen”, kuten esimerkiksi silloin, kun potilas on syvässä nukutuksessa. Sellaisessa tilanteessa ”hermohormonit ja hermoston katekolamiinit vapautuvat ja niitä purkautuu säännöstelemättömiä määriä”, hän mainitsi ja lisäsi: ”Muiden ilmiöiden ohella seurauksena on aistiharha, joka tajunnan palaamisen jälkeen tuntuu siltä, kuin olisi kuollut ja palannut takaisin eloon.”
Tällaiset ”ruumiista irrottautumisen” kokemukset eivät siis todista, että kuolematon sielu jättää ruumiin jatkaakseen olemassaoloa ruumiin ulkopuolella kuoleman jälkeen. Raamattu sanoo, että ”ei ole ihmistä, joka ei syntiä tee”, ja että ”se sielu, joka syntiä tekee – sen on kuoltava”. (1. Kun. 8:46; Hes. 18:4) Ainoa Raamatun esittämä toivo kuolemasta palaamiseksi on ylösnousemus. – Apt. 24:15.
”Tupakointi vai terveys”
● Englannin kuninkaallinen lääkäriseura julkaisi jonkin aikaa sitten ’tupakointia ja terveyttä’ koskevan kolmannen raporttinsa. Mutta tupakan käyttö on niin vaarallista, että nimi muutettiin muotoon ”tupakointi vai terveys”. Kirjoituksessaan englantilaiseen ”New Scientist” -aikakauslehteen Donald Gould lainaa raporttia ja mainitsee ”tupakoinnin vaarat”. Sitten hän sanoo muun muassa:
”Kukaan ei halua tietää, että ’tupakoinnin aiheuttamat kuolemantapaukset ovat nyt ainakin neljä kertaa lukuisampia kuin liikenneonnettomuuksien aiheuttamat kuolemantapaukset’. Antaumuksellinen tupakoitsija voi jättää huomiotta sen vastenmielisen tosiseikan, että joka kerta kun mies (tai lisääntyvässä määrin nainen) sytyttää uuden savukkeen, hänen elinikänsä lyhenee noin viisi ja puoli minuuttia. Tupakan orjat tulevat järkiinsä, kun on liian myöhäistä – kun kasvavan perheen isä tai äiti kuolee tai kun rinnassa tuntuu puristava kipu tai kun ysköksen mukana tavanomaisesti tuleva lima on veren tahraamaa.”
Terveydelliset vaarat eivät ole kuitenkaan pääsyitä siihen, miksi kristityt karttavat tupakan käyttöä. Ensinnäkin lähimmäisenrakkaus estää heitä henkilökohtaisesti saastuttamasta ilmaa tupakansavulla. (Matt. 22:39) Mutta Jumalan rakastaminen on ensi sijalla heidän elämässään, koska he ovat antautuneet Hänelle. Siksi tosi kristityt noudattavat apostoli Paavalin kehotusta: ’Antakaa ruumiinne eläväksi, pyhäksi, Jumalalle otolliseksi uhriksi, mikä on pyhää palvelusta järjenkykyinenne.’ (Room. 12:1) Koska Jumalalle antautuneet ihmiset eivät halua vähentää hänelle antamansa uhrin arvoa, he eivät käytä tupakkaa eivätkä siten turmele terveyttään. Samalla he noudattavat neuvoa, joka käskee ’puhdistautumaan kaikesta lihan ja hengen saastutuksesta’. – 2. Kor. 7:1.
”Miehiä suosivaa kieltä”?
● ”New York Times” ilmoitti 5.6.1977: ”Raamatun tarkistetun standardikäännöksen uusi painos, jonka on määrä ilmestyä 1980-luvun puolivälissä, saattaa ottaa pitkän harppauksen miehiä suosivan kielen poistamiseksi, mutta ei kauttaaltaan, tri Bruce M. Metzgerin mukaan, joka on raamatunoppinut ja Uuden testamentin kielen ja kirjallisuuden professori Princetonin teologisessa seminaarissa.”
Tarkistuskomitea, johon kuuluu kaksikymmentäneljä oppinutta ja jonka puheenjohtajana tri Metzger toimii, suunnittelee ”mies”-sanan säilyttämistä useissa kohdissa. Mutta toisista kohdista maskuliiniset sanat jätetään pois.
Joitakuita yksilöitä kenties miellyttää se, että Raamatusta jätetään pois se, mitä jotkut saattavat sanoa ”miehiä suosivaksi kieleksi”. Mutta tällainen menettely sellaisten ihmisten mielistelemiseksi voi johtaa vakavaan erheeseen, henkeytetyn Jumalan sanan vääristämiseen. Raamattu varoittaa useammin kuin kerran lisäämästä mitään Jehova Jumalan sanaan tai ottamasta siitä mitään pois. (5. Moos. 4:2; 12:32; Ilm. 22:18, 19) Jumalallisen suhtautumisen Raamattuun ilmaisevat totisesti sanat: ”Jokainen Jumalan sana on taattu.”