’Suuri ovi’ avautuu Portugalissa
”SUURI toimintaan johtava ovi” avautui äkisti levälleen Jehovan todistajille Portugalissa 25. huhtikuuta 1974. Täysin odottamaton sotilasvallankumous kukisti yhdessä yössä 48 vuotta vanhan diktatuurin. Palvontavapaus sekä kaikki muut kansalaisvapaudet palautettiin. Kuinka tervetullut muutos näille uskollisille kristityille! Heidän työnsä oli ollut vuosikausia kielletty, ja heitä oli vainottu vähemmistöuskontona. He ovat sen jälkeen kokeneet suuria Portugalissa.
Jumalaan ja lähimmäiseen kohdistuvan rakkauden vaikutuksesta ovat Portugalin Jehovan todistajat tarttuneet tilaisuuteen saarnata tätä ”valtakunnan hyvää uutista” ponnekkaammin kuin koskaan aikaisemmin. Ja he ovat löytäneet lyhyessä ajassa useita ihmisiä, jotka ovat nähneet turhaksi uskoa, että mikään ihmisten järjestelmä voisi ratkaista ihmiskunnan pulmia. Nämä vilpitönsydämiset ihmiset ovat ymmärtäneet ihmiskunnan jäljellä olevat perusvaikeudet, vaikka historiassa on pitkään kokeiltu monenlaisilla ’ismeillä’, kuten feodalismilla, fasismilla, kommunismilla, sosialismilla ja imperialismilla. He ovat onneksi löytäneet ainoan vastauksen ihmiskunnan pulmiin. ”Mistä?” saatat kysyä. Vanhimmasta historiallisesta asiakirjasta, joka on olemassa, Pyhästä Raamatusta. Ihmisen ainoa toivo on Jumalan hallitus, niin, Jumalan valtakunta.
Ymmärtääksesi, mitä on tapahtumassa Portugalissa, ajattelehan seuraavaa: kahdenkymmenen vuoden aikana 1950–1969 toimivien Jehovan todistajien lukumäärä kasvoi 58:sta 6 037:n huippuun. Mutta pelkästään kahdenkymmenen kuukauden aikana vuoden 1974 huhtikuusta lähtien kastettiin yli 6 270 henkeä Jehovan kristityiksi todistajiksi! Joka päivä on tehty keskimäärin yli kymmenen uutta opetuslasta! Tämä on merkinnyt monille suurten muutosten tekemistä elämässään. He ovat nyt enemmän kuin vain ’perinteellisiä’ Jumalaan uskovia. Heillä on elävä usko, joka panee heidät toimimaan. He palvovat iloiten Jumalaa ”hengessä ja totuudessa”. – Joh. 4:24.
HAARATOIMISTO AVATAAN
Suuri askel kohti työn uudelleen järjestelyä otettiin 14. helmikuuta 1975. Tuona päivänä allekirjoitettiin sopimus sellaisten tilojen vuokraamisesta, jotka soveltuisivat Jehovan todistajien paikallisen seuran toimipaikaksi. Nykyaikainen, hyvin suunniteltu rakennus, jossa on kaksikymmentä huonetta ja joka sopii ihanteellisesti todistajien laajenevan työn valvontaan Portugalissa, on ollut siitä pitäen käytössä Estorilissa, Lissabonia lähellä olevassa kaupungissa.
Kahden kuukauden aikana saatiin neljä suurta konttia, yhteensä noin 60 tonnia, raamatullista kirjallisuutta Vartiotorni-seuran kirjapainosta Brooklynista New Yorkista. Lisäksi Seura painatti yhteensä 333 700 kirjaa kaupallisissa kirjapainoissa Portugalissa vuonna 1975. Raamatullisen kirjallisuuden kysyntä on niin suuri, että seurakuntien valvojat tulevat yleisesti Estoriliin omilla kuorma-autoillaan halukkaina noutamaan 500 tai jopa 1 000 kirjaa!
Tämän haaratoimiston Beetel-kodin (”Beetel” merkitsee ’Jumalan huone’) avaaminen on tuottanut monenlaisia siunauksia. Se sijaitsee tontilla, jossa on kaunis nurmikko sekä kasvipuutarha takana, ja sattuu olemaan niin, että todistaja, jonka aviomies on kaupungin ammattipuutarhuri, käy läheisessä seurakunnassa. Hänen aviomiehensä on ystävällinen mies, joka nauttii Jehovan todistajien seurasta. Sallipa hän käyttää kotiaan kokouksiinkin kiellon aikana, vaikkei hän itse siihen aikaan osoittanut henkilökohtaista halua tutkia Raamattua. Koska Beetelin puutarhat tarvitsivat ammattimiehen hoitoa, niin tältä mieheltä kysyttiin, haluaisiko hän auttaa. Hän myöntyi mielellään ja käytti useita päiviä siellä työskentelyyn keväällä vuonna 1975. Hänen yhteytensä Beetel-perheeseen teki syvän vaikutuksen hänen mieleensä ja sydämeensä. Kun eräs perheen jäsen tarjoutui tutkimaan Raamattua hänen kanssaan, niin hän oli ensin haluton, mutta suostui lopulta. Hän tarvitsi vain alkusysäystä, sillä hän edistyi sitten nopeasti, ja hänet kastettiin joulukuun alussa vuonna 1975.
Tämä puutarhuri oli kuitenkin kylvänyt ahkerasti erilaisia ”siemeniä” jo ennen kastettaan. Koska hän oli vakuuttava puhuja, niin hän oli jo saanut erään kaupungin tarkastajan (fiscal) kiinnostumaan Jumalan valtakuntaan. Tämä elintarvikkeitten tarkastaja käsitti nopeasti sanoman merkityksen, kieltäytyi siitä pitäen menettelemästä epärehellisesti ja alkoi käydä raamatuntutkistelukokouksissa. Tarkastaja puhui erään naapurin kanssa, joka myös alkoi käydä viikoittaisessa raamatuntutkistelussa hänen kodissaan sekä seurakunnan kokouksissa. Seurauksena oli, että puutarhurin kastepäivänä oli läsnä neljä kiinnostunutta, joiden kanssa hän tutkii. Miten loistava tapa osoittaa, kuinka totuuden puhuminen oli aikaansaanut Jeesuksen Kristuksen toimeliaan opetuslapsen! Vaikka puutarhuri nauttiikin yhä puutarhojen istuttamisesta ja hoitamisesta, niin hän on vielä onnellisempi kehittäessään hedelmänä ”valtakunnan sanaa” puhumalla sitä toisille. – Matt. 13:18–23.
VALTAKUNNANSALIT LISÄÄNTYVÄT
Tammikuun 9. päivänä 1975 ilmoitettiin seurakunnille, että ne voivat avata valtakunnansaleja. Tämä ’avoin ovi’ sykähdytti totisesti todistajia! Siitä lähtien on vuokrattu kaikkiaan 72 kaunista salia, jotka sitten on koristeltu ja vihitty. Neljääkymmentä muuta salia valmistetaan parhaillaan vihkimistä varten. Vuokrat ovat suurissa kaupungeissa korkeat, joten kolme tai neljä seurakuntaa käyttää samaa salia voidakseen maksaa kulut. Hankkiakseen riittävästi varoja siistien ja arvokkaitten valtakunnansalien perustamiseen eräät Jehovan todistajat ovat myyneet henkilökohtaista omaisuuttaan, kuten radioita, nauhureita, kultasormuksia, rannerenkaita ja rintaneuloja. Lapset ovat tuoneet koko säästönsä seurakuntaan kääntäen nurin ”possupankkinsa”! Naisväki kokosi eräässä seurakunnassa kaikki korunsa lahjaksi.
Poikkeuksellinen tapaus sattui Funchalissa Madeiralla. Ainoa valtakunnansaliksi sopiva paikka oli varastorakennus, joka vaati paljon korjausta. Omistaja myöntyi muutoksiin, ja paikallisen seurakunnan jäsenet aloittivat työn. Kun eräänä perjantai-iltapäivänä purettiin kuorma-autollinen puutavaraa, niin rakennustyöstä vastaava todistaja huomautti omistajalle, joka sattui olemaan läsnä, että he aikoivat tehdä sisäkaton valmiiksi sen viikon lopulla. Omistaja saattoi tuskin uskoa korviaan. Koska hän piti sellaista tehtävää mahdottomana, niin uteliaisuus sai hänet käymään paikalla maanantaiaamuna. Hänen hämmästyneet silmänsä näkivät kauniin puisen katon valmiina. Hän huomautti: ”Vaikka palkkaisin urakoitsijan tekemään työn, niin se veisi vähintään pari viikkoa, ja te teitte sen yhtenä ainoana viikonloppuna!” Tämä tapaus ja se veljellisen rakkauden henki, joka on niin selvästi nähtävissä niiden kolmen seurakunnan keskuudessa, jotka kunnostivat salia, tekivät syvän vaikutuksen omistajaan. Hän yllätti juuri valtakunnansalin vihkiäisten edellä paikalliset todistajat sanomalla heille, että salia saisi käyttää ilmaiseksi yksitoista kuukautta. Hän antoi myös suuren rahalahjan ja lähetti virvokkeita työntekijöille.
ENSIMMÄISET SUURET KONVENTIT
Laillinen tunnustaminen merkitsi myös, että nyt Portugalissa voitiin pitää vuotuisia piirikonventteja. Tämä oli tyystin uusi kokemus. Mikä haaste! Kaiken piti alkaa tyhjästä, koska ei ollut mitään aikaisempaa konventtijärjestöä eikä -varusteita – ei edes yhtään ainoata kaiutinta eikä keittoastiaa ruokalaa varten. Tammikuussa 1975 hahmoteltiin suunnitelmia kesän piirikonventteja varten erikoiskokouksessa kaikkien matkustavien valvojien kanssa.
Kun konventtiaika tuli, niin jokainen oli tilanteen tasalla ihmeen hyvin. Osastot toimivat tarkoituksensa mukaisesti auttaen todistajia olemaan läsnä nelipäiväisessä ohjelmassa, joka sisälsi paljon terveitä ohjeita sen suhteen, miten kristityt voisivat kohdata ja voittaa näiden levottomien aikojen asettamat haasteet. Heinä- ja elokuussa 1975 oli yhteensä 34 529 henkeä läsnä kolmen piirikonventin yleisökokouksissa Portugalissa sekä 410 Azoreilla ja 629 Funchalissa Madeiralla.
Näin mittavat tapahtumat eivät jää huomaamatta. Portossa ilmestyvä päivälehti Jornal de Notícias kertoi 2. elokuuta 1975 tuon kaupungin konventista: ”Ilmapiiri on rauhallinen ja sydämellinen, mikä on luonteenomaista Jehovan todistajille. Tämä on uskontoryhmä, joka on katolilaisten jälkeen suurin maassamme ja johon kuuluu jo yli 16 000 jäsentä.”
Valtakunnan lauluista O Comércio do Pôrto sanoi 4. elokuuta 1975: ”Laulut, joihin Jehovan todistajien jäsenet ovat kirjoittaneet sanat ja säveltäneet musiikin, perustuvat Raamattuun ja puhuvat Jehovan palvelemisen ilosta, niiden nöyrien ja kärsivällisten onnesta, joita Jumala siunaa, ja Valtakunnan tulosta, joka on jo alkanut hallita.
”Laulut ovat hyvin kauniita ja epäilemättä eräs muoto osallistua Pyhän Raamatun totuuksiin ja niiden tiedottamiseen.”
Lissabonilainen sanomalehti Tempo esitti erinomaisen selostuksen Lissabonin konventeista, jotka pidettiin samalla jalkapallostadionilla kahtena perättäisenä viikkona. Tämä sanomalehti omisti säännöllisen kahdeksansivuisen liitteen kokonaan Jehovan todistajille ja kirjoitti heistä yhteensä 1 100 palstasenttimetriä. Tempon elokuun 7. päivän numero 1975 sanoi ensimmäisestä Lissabonin konventista: ”Syvimmän vaikutuksen reporttereihimme tässä konventissa teki se, että siellä ei ollut poliiseja. 1 100 vapaaehtoista huolehti kaikista konventin järjestelyistä, joihin kuului mm. liikenteen ohjaus, pysäköintipaikkojen valvonta, siivoushenkilökunta, ensiapu, kuljetus, virvokkeitten ja voileipien myynti kuudessa eri puolille stadionia sijoitetussa kojussa sekä noin 6 000 aterian valmistus ja jakelu tunnissa Urheiluhalliin järjestetyssä ruokalassa.”
Ei ollut epäilystäkään siitä, että ”Jumalan suvereenisuuden” piirikonventit onnistuivat erinomaisesti joka tavalla.
LAAJENNUSTA KAUTTA PORTUGALIN
Lokakuusta joulukuuhun 1975 pidettiin erikoisrynnistys ”hyvän uutisen” saarnaamiseksi sellaisissa kaupungeissa, kylissä ja maaseutupaikoissa, joissa ei ollut vielä koskaan kuultu Jumalan valtakunnan sanomaa. Viisikymmentäkahdeksan erikoistienraivaajaa järjestettiin autoryhmiksi työskentelemään kaikilla tienvarsilla ja käymään joka kodissa. Millaiset olivat tulokset?
Rynnistyksen ensimmäisessä kuussa eräs neljän todistajan ryhmä levitti yhteensä 2 241 Raamattua ja kirjaa. Yleisöesitelmiä pidettiin kiinnostuneitten ihmisten ryhmille. Eräs hyvin vilpitön ja vieraanvarainen katolinen perhe tarjosi pienessä kylässä ilmaiset majoitukset ryhmälle. Ystävällinen rouva oli valmistanut aterian joka illaksi, kun todistajat palasivat. Hän osoitti suurta kiinnostusta raamatullista valistustyötä kohtaan, jota nämä tienraivaajat suorittivat, ja hänen ensimmäiset sanansa joka ilta olivat: ”Ja miten työnne menestyi tänään? Kuuntelivatko ihmiset?” Tämä lämminsydäminen rouva hoiti myös sakaristoa ja oli seurakunnan papin pääkannattaja. Mutta papin käynnit olivat harventuneet pitkien väliaikojen päähän. Ryhmälle oli mieluinen yllätys, kun tämä rouva kokosi 23 henkeä tuosta pienestä kylästä kuuntelemaan raamatullista puhetta omaan kotiinsa.
RAAMATTU PÄÄSEE OIKEUKSIINSA!
Kaikkina kiellon alaisina vuosina seurakuntien oli ollut vaikeata saada riittävästi Raamattuja. Kaupalliset Raamattumyymälät olivatkin kieltäytyneet edes myymästä niitä suurissa erissä Jehovan todistajille. Mikä ilon aihe, kun 60 000 kappaletta ”Pyhän Raamatun Uuden maailman käännöstä” saatiin New Yorkista käytettäväksi ensimmäiseen ovelta ovelle suoritettavaan Raamattu-rynnistykseen, joka pidettiin marras- ja joulukuussa 1975! Kun todistajilla oli portugalinkielinen Raamattu tarjottavana ihmisille, niin heidät valtasi suuri into. Muuan uusi talosta taloon työtä tekevä julistaja levitti Bragassa, pohjoisessa olevassa erittäin uskonnollisessa kaupungissa, innostuneesti 25 Raamattua rynnistyksen ensimmäisellä viikolla.
Eräs noin kahdenkymmenen julistajan maaseutuseurakunta levitti 104 Raamattua – keskimäärin yli viisi kukin – rynnistyksen ensimmäisessä kuussa.
VALOISIA ODOTTEITA
Vaikka yksistään suur-Lissabonin alueella on nyt yli sata Jehovan todistajien seurakuntaa ja Lissabonin kaupungissa yksi todistaja jokaista 176 asukasta kohti, niin henkilöitä, jotka ”tuntevat vanhurskauden nälkää ja janoa”, löytyy yhä paljon. – Matt. 5:6.
Portugalissa on nykyään yli 18 000 toimivaa Jehovan todistajaa. Raportit osoittavat, että heihin liittyy säännöllisesti uusia tuhansia heidän kokouksissaan valtakunnansaleissa kautta maan. Kun ottaa sitten huomioon, että 45 221 henkeä kokoontui viettämään Kristuksen kuoleman muistoa huhtikuussa 1976, niin voidaan helposti ymmärtää, miksi Jehovan todistajat Portugalissa ovat onnellisia, että ”suuri toimintaan johtava ovi” on avautunut heidän eteensä. He ovat menneet iloisina ja innokkaina siitä ovesta ja tarttuneet palvelusetuihinsa pitäen niitä suurena siunauksena. (1. Kor. 16:9) He eivät anna käsiensä vaipua. He ovat saaneet iloita äskeisinä kuukausina niin monista siunauksista, että he tuntevat samoin kuin Daavid, kun hän sanoi siunauksistaan: ”Niitten paljous on suurempi, kuin luetella taidan.” – Ps. 40:6.
[Kuva s. 518]
Jehovan todistajain haaratoimisto Estorilissa Portugalissa