Syvempään näkemystä uutisiin
Arvopaperimarkkinat
● Viime vuosi on ehkä selvemmin kuin mikään aikaisempi ilmaissut maailman arvopaperimarkkinoiden epävakaan luonteen. Esimerkiksi Yhdysvalloissa saavutti tammikuussa 1973 Dow-Jonesin teollisuusosakkeitten indeksi kaikkien aikojen huipun: 1 052 pistettä. Mutta syksyllä pörssikurssit kokivat yhden vuosisadan suurimmista romahduksista, kun ne putosivat kaikkiaan 57 pistettä kahtena päivänä marraskuussa ja lopulta laskivat hyvän joukon alle 800 pisteen. Euroopan, Kanadan, Australian ja Japanin pörssit ilmoittivat myös jopa 30 prosentin laskuja aiemmin vuoden aikana saavutetuista huipuista.
Miksi? Arabimaiden öljynvientikielto saattoi huippuunsa pelon vuoden 1974 mahdollisesta maailmanlaajuisesta laskusuunnasta.
Tällainen hermostuneisuuden ilmeneminen arvopaperimarkkinoilla ei ole uutta. Ilmiömäinen lasku tapahtui vuonna 1955, kun kuultiin uutiset presidentti Dwight Eisenhowerin sydänkohtauksesta; yhden miehen terveyden vuoksi heräsi pelko vakavista kansallisista seurauksista.
Uutta vuonna 1973 olivat kurssien jatkuvat ja rajut heilahtelut useitten kuukausien ajan. Siitä huolimatta, mitä kursseille tapahtuu tulevina kuukausina, viime vuoden tapahtumat valaisevat sitä, miten peloissaan maailman johtomiehet ovat. (Luuk. 21:26) Kristityt voivat ottaa varoituksen varteen, eikä heidän tarvitse olla liiaksi huolissaan, koska he tietävät, miten helposti rikkaus voi ’saada siivet ja lentää pois’. – Sananl. 23:5.
Vapaus tupakasta
● Maailman tupakantuotanto on kohonnut noin 12 prosenttia kymmenenä viime vuotena. Näin siitä huolimatta, että lääketiede osoittaa tupakoinnin olevan yhteydessä lukuisiin sairauksiin. Yhä enemmän todistuksia saadaan myös siitä, että tupakoitsijoitten lapset kärsivät. Mikseivät useammat lopeta tupakointia?
Tri F. R. Wake Kanadan Carleton-yliopistosta sanoo: ”Suurin pulma ei ole siinä, että ihmiset saataisiin lopettamaan tupakoiminen, vaan siinä, että he pysyisivät siitä erossa lopetettuaan.” Omituista kyllä, vain sen tietäminen, että tupakointi aiheuttaa syöpää, ei useinkaan riitä.
Tupakointi ei ole koskaan ollut merkittävä pulma Jehovan todistajien keskuudessa. He ovat 1890-luvulta lähtien julkaisseet varoituksia siitä. Nyt, vuoden 1973 jälkipuoliskosta lähtien, on jokaista, josta tulee Jehovan todistaja tai joka haluaa jäädä heidän seurakuntiensa hyväksymäksi jäseneksi, vaadittu lopettamaan tupakointi. Samanlainen rajoitus koskee niitä, jotka ansaitsevat elatuksensa tupakka-alalla.
Miksi he pitävät tärkeänä seurakuntiensa vapauttamista kokonaan kaikesta yhteydestä tupakkaan? Jehovan todistajat ymmärtävät ne terveydelliset vaarat, jotka sen käyttöön liittyvät. Sitä paitsi heillä on tärkeänä moraalisena kysymyksenä: käytämmekö me ruumistamme sillä tavalla, että se ilmaisee meidän arvostavan Luojaamme, ’puhdistautumalla kaikesta lihan ja hengen saastutuksesta’? (2. Kor. 7:1) He näkevät myös tupakan suosimisen olevan vastoin lähimmäisenrakkautta. Se, että he haluavat saada Jumalan suosion, panee heidät vapautumaan tupakasta.
Katolilaiset ja kommunistit
● Roomalaiskatolisen kirkon italialaiset papit ovat pyytäneet, että paavi kumoaisi vuoden 1949 säädöksen, joka määräsi, että jokainen, joka ’osoittaa suosiota kommunistista puoluetta kohtaan’, erotetaan kirkosta. Mitä muuta on tapahtunut, ja mitä se ilmaisee?
Vatikaani on viime aikoina ottanut vastaan korkeita virkamiehiä useista kommunistimaista ja on jopa myöntänyt haluavansa solmia suhteet kommunistisen Kiinan kanssa. Valppaat huomioijat näkevät näissä toimenpiteissä jyrkät muutokset kirkon aikaisemmista asenteista. Katolinen kirkko on tosin aina ollut ”maailman ystävä” ja on maallisella asiantuntemuksella tavallisesti järjestänyt niin, että sillä on ollut pappeja ja piispoja sekä suuria kannattajajoukkoja poliittisten kiistakysymysten kummallakin puolella, sodissakin. Sillä tavalla se on säilyttänyt vaikutusvaltaisen aseman voittajaan nähden, miten asiat ovat sitten ratkenneetkin.
Mutta nykyään maailman tapahtumat pakottavat sen tekemään myönnytyksiä, jotka paljastavat alituisesti heikkenevän aseman. Länsimaiden ja kommunistisen idän välille näyttää kehittyvän rauha. Säilyttääkseen jonkinlaisen poliittisen vallan kirkon on pakko tehdä sovinto pitkäaikaisen ateistisen vihollisensa kanssa.
Suuren maallisen vallan omaava kirkko menettää siis otettaan poliittisen vallan ohjaksiin. Sen ääni maailman asioissa on nyt sovitteleva. Tämä kaikki tuo mieleen sen profeetallisen kuvauksen, joka on esitetty Raamatun Ilmestyskirjan 17. luvussa. Siinä kaikki väärä uskonto kuvaillaan portoksi, joka menettää käskyvallan petomaisiin kansoihin nähden ja jonka lopulta juuri nuo kansat tuhoavat.