Vartiotornin VERKKOKIRJASTO
Vartiotornin
VERKKOKIRJASTO
Suomi
  • RAAMATTU
  • JULKAISUT
  • KOKOUKSET
  • w68 15/12 s. 556-562
  • ”Tämä on se maa” – Totuuden sanan maa

Ei videoita valitulla osuudella.

Anteeksi, videon lataamisessa tapahtui virhe.

  • ”Tämä on se maa” – Totuuden sanan maa
  • Vartiotorni – Jehovan valtakunnan julistaja 1968
  • Väliotsikot
  • Samankaltaista aineistoa
  • SUUNNATTOMIEN TAPAUSTEN PIENI NÄYTTÄMÖ
  • 1. tutkielma: Käynti Luvatussa maassa
    ”Koko Raamattu on Jumalan henkeyttämä ja hyödyllinen”
  • Luvatun maan maantieteellisiä piirteitä
    Raamatun ymmärtämisen opas, 1. osa
  • ”Hyvä ja avara maa”
    ”Hyvä maa”
  • Arkeologia ja Luvattu maa tukevat Totuuden sanaa
    Vartiotorni – Jehovan valtakunnan julistaja 1968
Katso lisää
Vartiotorni – Jehovan valtakunnan julistaja 1968
w68 15/12 s. 556-562

”Tämä on se maa” – Totuuden sanan maa

”Ja Herra sanoi hänelle: ’Tämä on se maa, jonka minä valalla vannoen olen luvannut Aabrahamille, Iisakille ja Jaakobille, sanoen: ”Sinun jälkeläisillesi minä annan sen”. Minä olen nyt antanut sinun omin silmin nähdä sen.’” – 5. Moos. 34:4.

1. Miten maantiede kiinnostaa meitä?

KOSKA sinua on siunattu elämällä täällä ihmeellisen maan päällä, missä ihminen asuu, niin sinua saattaa kiinnostaa maantiede ainakin jossain määrin, koska ihmisiä kiinnostaa heidän kotinsa. Maantiede on tosiaan viehättävää, kuvailevaa tiedettä maasta ja sen elämästä. Se käsittelee erityisesti maanpinnan ja merten ja muiden vesialueiden kuvailemista. Se tutkii ilmaa, kasvillisuuden, eläin- ja ihmiselämän levinneisyyttä sekä maan luonnonvaroja ja myös jossain määrin ihmisen elinkeinoja ja tilastoja näistä eri peruspiirteistä ja niiden keskinäisiä suhteita.

2. Selitä kaksi keinoa tutustua maan eri alueisiin.

2 Kun kiinnität huomiota maahan, voit tietysti nähdä omin silmin monia sen piirteitä. On myös saatavissa huomattavan yksityiskohtaisia karttoja. Sinun ei siis tarvitse mennä maan joka osaan saadaksesi tietää jotain siitä, mutta sinä voit luonnossa todeta sen, mitä opit tutkimalla, jos todella käyt vierailemassa eri seuduilla maapallolla. Tämän kaiken voitaisiin sanoa muodostavan erinomaisen maantiedon oppitunnin, henkilökohtaisen ensi käden tutkimuksen maantieteestä ja maan piirteistä.

3. Minkä poikkeuksellisen ”maantieteen oppitunnin” vuoden 1967 kesä tarjosi?

3 Maan eri osiin voidaan tutustua myös ajankohtaisia tapahtumia selostavien uutisten välityksellä. Vuoden 1967 kesällä maailman huomio keskittyi siihen pieneen maapallon osaan, joka sijaitsee Välimeren itäpuolella. Tuon vuoden kesäkuussa käytiin lyhyt, raju sota, ja maailman tiedotusvälineet esittivät yksityiskohtaisia selostuksia taistelusta ja alueesta, missä se käytiin. Nämä painetut selostukset sisälsivät karttoja, kaavioita, valokuvia ja piirroksia, jotka ilmaisivat lukijoille alueen maantieteelliset piirteet, ja muodostivat todella tuon maapallon osan maantieteen oppitunnin auttaen ihmisiä saamaan alueesta selvemmän käsityksen kuin heillä oli ennen näitä julkaistuja selostuksia.

4, 5. a) Miten taistelutantereen osoitetaan Israelin ja arabien välistä sotaa koskevissa selostuksissa v. 1967 olevan ainoalaatuinen? b) Miksi tämä kiinnostaa meitä erityisesti?

4 Selostukset tästä israelilaisten ja arabialaisten välisestä ristiriidasta, joka puhkesi sodaksi 5.6.1967, sisälsivät piirteen, joka ei pidä paikkaansa mistään muusta osasta maapalloa. Ne viittasivat lukemattomia kertoja seikkoihin, jotka soveltuvat yksinomaan ja tunnusomaisesti tähän alueeseen. Tämä on hyvin merkityksellistä. Se vahvistaa sen seikan, että tämä maa oli muinaisten sinua koskevien kaikkein tärkeimpien tapahtumien seutua. Pane merkille eräät uutisissa esitetyt kohdat:

5 Jerusalemia sanottiin ”historialliseksi kaupungiksi”, ”jota kristityt kunnioittavat, koska se oli monien suurten tapausten näyttämö Jeesuksen elämässä”. Mainittiin ”muinaiset raamatulliset tiet (Tel Avivin) ja Jerusalemin välillä”, ”kristilliset pyhät paikat”, Öljymäki, Golgata, kuningas Salomon temppelin paikka, Beetlehem Jeesuksen syntymäpaikkana, ”Damasko . . . jonka perusti Uus, Aramin poika . . . joka oli kaupunki jo Aabrahamin aikana. . . . Paavali kääntyi kristillisyyteen matkallaan tähän kaupunkiin.”

6. Esitä lisäseikkoja, jotka korostavat tämän maa-alueen historiaa.

6 Korostaen taistelukentän historiallista luonnetta erään juutalaisen rabbiinin kerrotaan kiihtyneenä sanoneen: ”Me näemme nyt juutalaisten kaksituhatvuotisten unelmien toteutuvan! Olemme astumassa messiaaniseen aikakauteen.” Alue mainittiin sotaraporteissa ”Kanaanin maana, jota arabialaiset kutsuvat sen roomalaisella nimellä Palestiina ja juutalaiset Israeliksi”, ja taistelijoita sanottiin ”Iisakin jälkeläisiksi ja Ismaelin jälkeläisiksi”. ”Juutalaisilla ja arabialaisilla on 3 500 vuotta taaksepäin ulottuva yhteinen historia, sillä kummatkin ovat seemiläisiä kansoja. Juutalaiset ovat Aabrahamin jälkeläisiä hänen poikansa Iisakin ja pojanpoikansa Jaakobin kautta. Arabialaisetkin väittävät olevansa Aabrahamin jälkeläisiä toisen pojan, Ismaelin, kautta.”

7, 8. a) Mihin kohtiin kiinnostus suuntautui erään sotatiedonannon mukana julkaistussa kartassa? b) Esitä lisää nykyisten tapahtumien yhdyssiteitä Raamatun historian kanssa.

7 Erääseen sotatiedonantoon liittyvästä kartasta sanottiin: ”Kartta . . . näyttää yhdellä silmäyksellä israelilaisten voiton laajuuden. Israelin hallussa ovat nyt strategiset asemat, jotka tekevät sen rajat paljon helpommin puolustettaviksi kuin ennen: vanha Jerusalemin kaupunki ja Juudean vuoristo, Samarian vuoret Jordanin varrella, Golanin kukkulat Syyriassa, Gassan tasanko, asemat, jotka hallitsevat Tiranin salmea, ja Siinailla olevat avainyhteydet, jotka kulkevat suoraan Suezin kanavan itätöyräälle.”

8 Itkumuuri, Öljymäki, Scopus-vuori, Joosafatin laakso, Tiberias, Galilean meri, Syyrian jyrkänteet niiden vesien yläpuolella, joilla Pietari kalasteli, vuori, jolla Jeesus piti vuorisaarnan, paikka, missä ihmetyö leivillä ja kaloilla tapahtui, Hermonin vuori – kaikki nämä esiintyivät sotatiedonannoissa, ja sanotaan vaikuttavasti: ”Tässä julmassa ja ihastuttavassa maassa saarnasi 2 000 vuotta sitten eräs Nasaretin juutalainen ensi kerran rauhaa ja armoa yleisenä oppina.”

9. Mitä Luojan sana sanoo tästä nimenomaisesta maakaistasta?

9 Hän, joka loi maan, Luoja Jehova, järjesti siten, että tällä nimenomaisella maakaistalla, suhteellisen pienellä alueella, sattui tapahtumia, joilla on suuri merkitys sinulle. Tämä osa maapallosta on se, johon 5. Moos. 34:1–4 viittaa: ”Ja Mooses nousi Mooabin arolta Nebon vuorelle, Pisgan huipulle, vastapäätä Jerikoa. Ja Herra näytti hänelle koko maan: Gileadin Daaniin asti, koko Naftalin, Efraimin ja Manassen maan, koko Juudan maan aina Länsimereen asti, Etelämaan sekä Lakeuden, se on Jerikon, Palmukaupungin, laakson, aina Sooariin asti. Ja Herra sanoi hänelle: ’Tämä on se maa, jonka minä valalla vannoen olen luvannut Aabrahamille, Iisakille ja Jaakobille, sanoen: ”Sinun jälkeläisillesi minä annan sen”. Minä olen nyt antanut sinun omin silmin nähdä sen, mutta sinne sinä et mene.’”

10. a) Osoita kartasta alueet ja rajat siitä kuvauksesta, minkä Joos. 1:4 ja 1. Moos. 15:18–21 edelleen antavat maasta. b) Mitä maata Jehova siis tarkoitti, kun hän sanoi Moosekselle: ”Tämä on se maa”?

10 Tätä maata kuvaillaan edelleen näin: ”Maa erämaasta ja tuolta Libanonista aina suureen virtaan, Eufrat-virtaan, saakka – koko heettiläisten maa – ja aina Suureen mereen asti, auringonlaskuun päin, on oleva teidän aluettanne.” (Joos. 1:4) Näyttäessään maata Moosekselle Jehova Jumala viittasi Aabrahamille antamaansa lupaukseen, ja Jehova antoi Aabrahamille seuraavan kuvauksen maasta: ”Sinä päivänä Herra teki Abramin [Aabrahamin] kanssa liiton, sanoen: ’Sinun jälkeläisillesi minä annan tämän maan, Egyptin virrasta aina suureen virtaan, Eufratvirtaan saakka: keeniläiset, kenissiläiset, kadmonilaiset, heettiläiset, perissiläiset, refalaiset, amorilaiset, kanaanilaiset, girgasilaiset ja jebusilaiset’.” (1. Moos. 15:18–21) Koko maa kiinnosti Moosesta. Hän halusi kovin mielellään mennä Luvatun maan pohjoisosaan Libanonin vuorten alueelle, mutta Jumala ei sallinut hänen mennä. Sen sijaan Jumala lopulta näytti hänelle sen maan Nebon vuoristossa olevan Pisgan huipun näköalapaikalta. (5. Moos. 3:23–28) Näet siis, että Jumala valitsi päätöstään varten hyvin tarkalleen kuvatun alueen, ja Jehova Jumala antoi liittokansalleen, israelilaisille, lahjana tämän ihastuttavan maan. Tämä ihmeellinen Luvattu maa oli monien Jumalan sanassa Raamatussa kerrottujen tapausten näyttämö, ja se oli suuressa määrin Totuuden sanan kirjoituspaikka. Luvattu maa, josta Jehova sanoi: ”Tämä on se maa”, on siis Totuuden sanan maa, Raamatun maa, sen kirjan maa, joka nykyään on kristittyjen uskonnollinen kirja.

11. Miten tämä maa tukee Sanaa?

11 Totuuden sanan maa osoittaa, että luottaminen tähän Sanaan on täysin järkevää. Tämä maa tukee Sanaa. Ihmiset asettavat kyseenalaisiksi paikat, joihin Raamattu viittaa, ja epäilevät asioita, joiden Raamattu sanoo tapahtuneen. Me emme voi epäillä Raamatun olemassaolon tosiasiaa, koska meillä on Pyhien kirjoitusten kirja, mutta nämä ihmiset kieltävät Raamatun paikkansapitävyyden. Yrittävätkö he kieltää tuon maan olemassaolon? Tuskinpa; maahan on olemassa!

12. Esitä syitä, joiden tähden kristityt ovat erityisesti nykyään kiinnostuneita tästä maasta.

12 Sinä ja kuka tahansa muu voit nähdä tämän maan ja sen mitä siihen nykyään sisältyy. Raamatun sisältämä Luvatun maan kuvaus ei ole epäselvä, vaan kuvaukset esittävät päinvastoin täsmälliset nimet ja paikat. Kristittyjen pitäisi olla kiinnostuneita näistä yksityiskohdista, koska ne kuuluvat Totuuden sanaan. Jehovan palvelija Joosua sanoi jäähyväispuheessaan: ”Minä menen nyt kaiken maailman tietä. Koko sydämenne ja koko sielunne tietäköön, ettei ainoakaan kaikista niistä teitä koskevista lupauksista, jotka Herra, teidän Jumalanne, on antanut, ole jäänyt täyttämättä; kaikki ovat toteutuneet teille, ei ainoakaan niistä ole jäänyt täyttämättä.” (Joos. 23:14) Joosua viittasi jäähyväissanoissaan ’hyvään maahan, jonka Herra on teille antanut’. Kristityt luottavat Totuuden sanaan, ja heitä auttaa ja vahvistaa siinä heidän Totuuden sanan maan tuntemuksensa.

13, 14. a) Onko Raamatun maantieteelliset viitteet aina ymmärretty hyvin? b) Mitä Martti Luther sanoi siitä? c) Miten nuoria ovat Raamatun maitten tieteelliset kartat? d) Missä määrin voimme tulla tuntemaan Raamatun aluetta?

13 Ne monet piirteet, joihin Luvatun maan kuvailussa viitataan, osoittavat sen alueen laajuuden. Mainitaan Eufrat-virta, Välimeri eli Länsimeri, Egyptin virta, Libanonin vuoret ja muita maantieteellisiä kohtia. Tiedätkö, missä nämä paikat ovat? Luvattu maa sijaitsee Välimeren itäpäässä ja ulottuu meren rannasta itäänpäin. Se voidaan nyt löytää sieltä mistä maailman kartasta tahansa.

14 Raamatun maantieteellisiä viitteitä ei ymmärretty hyvin ennen viime vuosisataa. Martti Lutherin, joka eli vuosina 1483–1546, mainitaan sanoneen: ”Olisi hyvä tietää myös, miten (Raamatun) maat sijaitsivat toisiinsa nähden, jotteivät oudot, tuntemattomat sanat ja nimet tekisi lukemista epämieluiseksi ja ymmärtämistä pulmalliseksi ja vaikeaksi.” Ilmeisesti ensimmäinen Raamatun maista tehty kartta, joka tunnustettiin todella tieteelliseksi, julkaistiin noin vuonna 1880. Nykyään ei sinulla ole mitään syytä olla tutustumatta hyvin Luvattuun maahan. Nykyään on hyvät mahdollisuudet oppia tuntemaan tämä maa, ja se auttaa sinua ymmärtämään itse Raamattua. Tämä maa, Totuuden sanan tapahtumien näyttämö, on todellinen eikä tarunomainen. Se on maa, missä voit nykyään käydä.

15. a) Mitkä kaksi Jehovan ihmiselle antamista lahjoista ovat yhä hyötynämme? b) Miten ne hyödyttävät meitä?

15 Raamattu, Totuuden sana, on itsessään arvaamattoman kallis lahja Jehovalta, ei yksistään israelilaisille vaan myös kaikille kiinnostuneille uskoville. Nämä kaksi suurta lahjaa, Luvattu maa ja Jumalan sana, ovat yhä meillä. Kumpaakaan ei voida pyyhkäistä pois. Sana ohjaa meitä kiinnittämään huomion tähän maahan. Palestiinan maa, Jehovan muinaisen palvonnan maa, merkitsee kristityille enemmän kuin muille ihmisille. Raamatun laajaperäinen tiettyjen paikkojen käyttö tekee tämän maan ja sen paikat meille tärkeiksi. Vaikka tämän maan ulkonaiset piirteet ovat muuttuneet vuosisatojen kuluessa, niin se on yhä olemassa, ja kun käytät sitä ottaessasi selville tapahtumapaikkojen sijainnit, niin se tehostaa Raamatun kertomuksen totuudellisuutta ja tekee Totuuden sanan eläväksi sinulle.

16. Missä määrin me yhdistämme tapahtumat paikkoihin?

16 On luonnollista ja oikein, että yhdistät Raamatussa mainitut tapahtumat siihen paikkaan, mikä esitetään kertomuksessa. Kun tausta tunnetaan, niin kiinnostus kasvaa tapahtumaa kohtaan ja sen merkitys ymmärretään täydellisemmin. On useita syitä, joiden takia meidän pitäisi tutustua itse maahan, jotta tietäisimme mahdollisimman täydellisesti, mitä Jehova tarkoitti sanoessaan palvelijalleen Moosekselle: ”Tämä on se maa.”

SUUNNATTOMIEN TAPAUSTEN PIENI NÄYTTÄMÖ

17. Mikä paratiisillinen kuvaus sopi kerran tähän maahan?

17 ”Herra, sinun Jumalasi, vie sinut hyvään maahan, laaksoissa ja vuorilla vuotavien purojen, lähteiden ja syvien vesien maahan, nisun ja ohran, viiniköynnöksen, viikunapuun ja granaattiomenapuun maahan, jalostetun öljypuun ja hunajan maahan, maahan, jossa sinun ei tarvitse puutteessa leipääsi syödä eikä mitään puutetta nähdä, maahan, jonka kivet ovat rautaa ja jonka vuorista voit louhia vaskea. Kun sinä syöt ja tulet ravituksi, niin ylistä Herraa, sinun Jumalaasi, siitä hyvästä maasta, jonka hän on antanut sinulle.” (5. Moos. 8:7–10) Luvatun maan kuvaillaan täten Raamatussa olleen siihen aikaan todellinen paratiisi. Tuo muinainen maa on näyte maasta Kristuksen Jeesuksen hallitseman Jehovan taivaallisen valtakunnan alaisuudessa, paratiisista.

18. Kuvaile edelleen Luvattua maata käyttäen sivulla 558 olevaa karttaa.

18 Muinaisen Luvatun maan pinta-ala voidaan päätellä kuvauksista, jotka on esitetty aikaisemmin, ja myös siitä, minkä 4. Moos. 34:1–12 esittää. Emme esitä tekstiä tässä vaan suosittelemme, että luet sen omasta Raamatustasi. Oheisesta kartasta näet tämän maan laajuuden, maan, joka muodostaa siinä esitettyjen tärkeitten tapahtumien pienen näyttämön. Tarkkaan sanoen se oli vain noin 55 km leveä idästä länteen ja 500 km pitkä yleensä pohjois-eteläsuunnassa. Todellisuudessa noin 250 km siitä oli asuttua, eli noin 15 000 km2. Näin oli valtakunnan voiman päivinä kuningas Salomon alaisuudessa, ”sillä hän vallitsi kaikkea Eufratvirran senpuoleista maata, Tifsahista aina Gassaan saakka, kaikkia Eufrat-virran senpuoleisia kuninkaita; ja hänellä oli rauha joka puolelta yltympäri, niin että Juuda ja Israel asuivat turvallisesti, itsekukin viinipuunsa ja viikunapuunsa alla, Daanista Beersebaan asti, niin kauan kuin Salomo eli.” – 1. Kun. 4:24, 25.

19. Millaiset mittasuhteet Raamatun tapahtumien näyttämöllä oli?

19 Tämän lisäksi israelilaiset asettuivat Jordanin itäpuolelle melkoisen suurelle alueelle, ja tämä yhdessä edellä kuvaillun Salomon hallitseman alueen kanssa tekee yhteensä noin 25 000 km2. Tämä on siis dramaattisten tapahtumien näyttämön koko.

20. Esitä Välimeren rannikolla olevan maan maantieteelliset yleispiirteet viitaten sivulla 560 olevaan karttaan.

20 Tällä maantieteellisellä alueella tavattava vaihtelu on helposti kuvattavissa, ja sen tekeminen on hyödyksi meille. Luvatulla maalla on eräitä yleisiä piirteitä, jotka on helppo muistaa. Maa, jonka juutalaiset todellisuudessa omistivat, ulottui Libanonin vuorista, mitkä näkyvät viereisessä kartassa pohjoisessa, etelässä olevaan erämaahan, Etelämaahan, asti. Nykyisin Välimerenä tunnetun Länsimeren eli Suuren meren rannikolla, joka muodosti Luvatun maan länsirajan, on perättäin tasankoja, joiden alue ulottuu pitkin merenrantaa Kesarean ja Saaronin kautta.

21. Mikä ominaispiirre on tästä itään olevalla alueella?

21 Siitä itään, merenrannan ja vuorten välissä, on Alankomaa, joka on kumpuista maastoa. Kartassa näet Alankomaan Etelämaan yläpuolella. Alankomaassa näet kartassa Laakiin kaupungin, joka mainitaan 23 kertaa Raamatussa.

22. Missä ovat kartassa tässä mainitut muut kohdat?

22 Alankomaan itäpuolella ovat Samarian ja Juudan vuoret. Ne käsittävät alueen, missä Jerusalemin kaupunki sijaitsee. Jerusalem, jota myös Siioniksi kutsutaan, on kartalla Kuolleen meren pohjoispäästä länteen, ja lähellä on myös Öljymäki sekä Betania. Siitä pohjoiseen ovat Samarian vuoret ja Garissimin vuori. Siellä on Jaakobin lähde, Sykarin kylä ja myös Samarian kaupunki. Tämä seutu oli Israelin kymmenen sukukunnan alueella sen jälkeen, kun Israelin kansa oli jakaantunut kahteen osaan.

23. Osoita kartasta Suuri hautavajoama ja tässä mainitut siihen liittyvät paikat.

23 Katso oikealle Jerusalemista ja pohjoiseen, ts. koilliseen Jerusalemista, niin näet Jerikon kaupungin. Jeriko sijaitsee Luvatun maan seuraavaksi tärkeimmän maantieteellisen osan länsipuolella. Tämä huomattava maantieteellinen piirre on Suuri hautavajoama, joka kulkee pohjoiseen ja etelään pohjoisessa olevista vuorista lähtien ja käsittää Jordanin laakson, Jordan-virran, Galilean meren, Suolameren eli Kuolleen meren ja ulottuu aina Aromaahan ja Punaiseen mereen asti.

24. Missä Mooses seisoi katsellen maata?

24 Sitten ovat Jordan-virrasta ja Suolamerestä itään Mooabin kukkulat ja ylätasangot. Kartassa näet Nebon vuoren ja Pisgan. Tällä korkealla kukkulalla Mooses seisoi ja silmäili maata katsoen pohjoiseen ja länteen ja etelään, ja hän saattoi nähdä yli seudun kohti Välimerta, ja hän katseli tuota suurta aluetta ja kuuli Jehovan hänelle lausumat sanat: ”Tämä on se maa.”

25. Kertaa karttaa käyttäen maan viisi maantieteellistä pääaluetta.

25 Näin sinulla on selvillä Luvatun maan pääalueet: tasanko pitkin Välimeren rannikkoa, kumpuinen maasto eli Alankomaa, Samarian ja Juudan vuoristo, jossa Jerusalem sijaitsee, Suuri hautavajoama eli Jordanin laakso Jeriko mukaan luettuna ja sitten kukkulat ja ylätasangot Jordanvirran itäpuolella Mooabin maa mukaan luettuna.

26. Osoita kartasta muita Raamatun paikkoja.

26 Monet Raamatussa mainitut paikat voidaan löytää tästä ja muista kartoista, myös Kidronin laakso, Hinnomin laakso, Aromaa, Arnon-joki, Jordan-virta, Öljymäki, Esdrelonin tasanko, Karmelin vuori, Hermonin vuori ja Jabbok-joki.

27. a) Mikä seikka on tärkeä meille? b) Miksi se on tärkeä? c) Mikä nyt musertaa tietyn kritikoinnin?

27 Tärkeää on, että kaikilta näiltä alueilta on tehty runsaasti arkeologisia löytöjä, jotka tukevat Raamatun sisältämiä paikkoja, mitkä mainitaan Totuuden sanassa. Miksi tämän pitäisi olla niin tärkeätä? Siitä syystä, että vaikka Raamatussa on mainittu useita paikkoja, jotka ovat olleet tunnettuja ja joiden sijainti on tiedetty kautta vuosisatojen, niin on monia muita Raamatun nimeämiä paikkoja, joiden sijainti ei ole ollut tunnettu vuosiin; ja Jumalan sanan kriitikot ovat sanoneet siihen tapaan, että koska näiden paikkojen sijaintia ei tunneta, niin siitä seuraa, että Raamatun kertomukset eivät ole tosia ja että Raamattu ei ole siksi luotettava. Arkeologian tukemat tosiseikat todistavat meille tässä suhteessa olennaisen tärkeätä. Ne todistavat, että kun ihmiset väittävät, ettei Jumalan sanassa mainittuja paikkoja ole koskaan ollut olemassa, niin nämä ihmiset ovat väärässä. Raamatun ”epäilevä kritiikki”, joka perustuu siihen, ettei raamatullisia paikkoja ole muka saatu selville, on erityisesti tullut huomattavaksi 18. vuosisadalta eteenpäin. Erään arkeologian tuntijan, William Foxwell Albrightin, sanoja käyttäen ”nykyinen raamatunkritiikki on saattanut epäilyksen alaisiksi 1. Mooseksen kirjan patriarkalliset kertomukset sekä Pentateukin seuraavissa kirjoissa olevan Mooseksen perimätiedon . . . Jotkut pitävät Moosesta taruhenkilönä.” Tämä kritiikki on luonnehdittu ”ylikriittiseksi asenteeksi, joka aikaisemmin oli yleinen”, mutta jonka nyt ovat musertaneet Luvatussa maassa tehdyt uudet löydöt.

28, 29. Mitä hyötyä on tästä maasta totuuden etsijälle?

28 Tilanne on siis se, että Luvattu maa on edessämme, ja me voimme käydä siellä. Itse tämän maan maantieteellinen pinnanmuodostus on selvä ja ilmeinen, ja tilapäinenkin vierailija voi tunnistaa sen sellaiseksi, johon Jumalan sanassa viitataan. Mutta kysymyksen ollessa ihmisistä ja paikoista, jotka Raamattu itse on tähän asti ilmoittanut, kriitikot, jotka vastustavat Jumalan sanaa ja yrittävät saada sen epäillyksi, ovat väittäneet, että sellaiset ihmiset ja paikat ovat olleet kuviteltuja ja sen tähden Raamatun kertomus on tarunomaista, epäluotettavaa eikä kelpaa varmaksi oppaaksi.

29 Olemme sanoneet, että arkeologian tosiseikat todistavat näiden kriitikkojen olevan väärässä. Eikö sinua kiinnosta panna merkille muutamia näistä arkeologisista löydöistä, jotka vahvistavat Raamatun? Seuraava kirjoitus käsittelee eräitä niistä.

[Kartta s. 558]

(Ks. painettu julkaisu)

Mooseksen katselema Luvattu maa

Mittakaava [km]

0 50 100

Eufrat

Tifsa

Hamat

Libanonin vuoret

SUURI MERI

Siidon

Tyyro

Damasko

Daan

GILEAD

Jordan

Nebon vuori

Gassa

ALANKOMAA

Suolameri

Etelämaa

Beerseba

Egyptin virta

ERÄMAA

Punainen meri

[Kartta s. 560]

(Ks. painettu julkaisu)

Totuuden sanan maa

(missä monet Raamatussa mainitut tapahtumat sattuivat)

Mittakaava [km] 0 10 20 30 40 50

Gebal

Siidon

Tyyro

Libanonin vuoret

Hermonin vuori

Daan

SUURI MERI (Länsimeri)

NAFTALI

Haasor

Korasin

Nasaret

Galilean meri

Esdrelonin tasanko (Jisreel)

Karmelin vuori

Kesarea

Megiddo

Beet-Sean

MANASSE

Samaria

Ebalin vuori

Sykar

Sikem

Jaakobin lähde

Garissimin vuori

Saaronin tasanko

GILEAD

Jabbok-joki

EFRAIM

Siilo

Beetel

Mikmas

Mispa

Jeriko

Jordan

Gibea

Gibeon

Qumran

Mooabin tasanko

Tammilaakso

Jerusalem

Nebon vuori (Pisga)

FILISTEALAISET

Aseka

Beetlehem

Laakis

Beet-Suur

JUUDA

ALANKOMAA

Hebron

Debir

Kuollut meri

Lakeus

Arnon-joki

Beerseba

SUURI HAUTAVAJOAMA

MOOAB

Gomorra

Sodoma

Sooar

Etelämaa

Aromaa

EDOM

ERÄMAA

Punainen meri

Esjon-Geber

JERUSALEM

Temppeli

Öljymäki

Hinnomin laakso

Kibronin laakso

Betania

    Suomenkieliset julkaisut (1950–2026)
    Kirjaudu ulos
    Kirjaudu
    • Suomi
    • Jaa
    • Asetukset
    • Copyright © 2026 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
    • Käyttöehdot
    • Tietosuojakäytäntö
    • Evästeasetukset
    • JW.ORG
    • Kirjaudu
    Jaa