Vartiotornin VERKKOKIRJASTO
Vartiotornin
VERKKOKIRJASTO
Suomi
  • RAAMATTU
  • JULKAISUT
  • KOKOUKSET
  • w59 1/6 s. 258-263
  • 10. osa – ”Tapahtukoon sinun tahtosi maan päällä”

Ei videoita valitulla osuudella.

Anteeksi, videon lataamisessa tapahtui virhe.

  • 10. osa – ”Tapahtukoon sinun tahtosi maan päällä”
  • Vartiotorni – Jehovan valtakunnan julistaja 1959
  • Väliotsikot
  • Samankaltaista aineistoa
  • IV LUKU
  • ENNAKKOVÄLÄHDYKSIÄ JUMALAN VALTAKUNNASTA
  • Daavidin kanssa tehty valtakuntaliitto
    Jumalan ”ikuinen tarkoitus” nyt saamassa voiton ihmisen hyödyksi
  • Mitä Jumalan Ylimmäinen Pappi tekee ihmisten hyväksi
    Vartiotorni – Jehovan valtakunnan julistaja 1968
  • Melkisedek
    Raamatun ymmärtämisen opas, 2. osa
  • Ylistys uuden maailman Perustajalle
    Vartiotorni – Jehovan valtakunnan julistaja 1951
Katso lisää
Vartiotorni – Jehovan valtakunnan julistaja 1959
w59 1/6 s. 258-263

10. osa – ”Tapahtukoon sinun tahtosi maan päällä”

Moorian vuorella Jerusalemissa olleet upeat temppelit olivat Hänen muinaiselle Israelille perustamansa valtakunnan yhteydessä. Kirjan ”Tapahtukoon sinun tahtosi maan päällä” 4. luku käsittelee ”Jumalan valtakunnan esivälähdyksiä”. Jumala tuomitsi Eedenin puutarhapyhäkössä tottelemattoman Aadamin ja Eevan kuolemaan, mutta lupasi myöskin, että hänen kuvaannollisesta vaimostaan, taivaallisesta järjestöstään, syntyisi Siemen, joka oli murskaava kuvaannollisen Käärmeen, Saatana Perkeleen, pään, hänen, joka houkutteli Eevan ja Aadamin tekemään syntiä Jehova Jumalaa vastaan. Nooan ajan tulva pyyhkäisi pois koko ihmiskunnan Nooaa ja hänen läheisintä perhettään lukuunottamatta. Odottaen Jumalan lupaamaa Siementä Nooa ei asettunut jälkeläistensä, koko ihmiskunnan, kuninkaaksi. Mutta hänen pojanpojan pojastaan Nimrodista tuli Jehova Jumalaa ja eläinten veren pyhyyttä koskevaa sateenkaariliittoa vastaan kapinoiva, ja hän asettui kuninkaaksi Babyloniin.

48. Mikä on tehnyt tuon maallisen pyhäkön uudelleenrakentamisen asiaan kuulumattomaksi, ja mihin luvattuun hallitukseen tämä liittyy?

48 Jehovan maallista pyhäkköä ei ole koskaan rakennettu uudelleen. Tämä on ollut täysin sopusoinnussa hänen tahtonsa kanssa. Tuollaisen elottoman aineellisen pyhäkön aika on kauan sitten mennyt. Jehova on kiinnittänyt huomionsa paljon tärkeämpään pyhäkköön, elävään pyhäkköön, ja hän on siirtänyt siihen nimensä ja pyhän henkensä. Kun se tulee valmiiksi lähitulevaisuudessa, niin se pysyy hänen ikuiseksi kunniakseen kaikkeudessa. Hän vuodattaa tämän epätavallisen pyhäkön välityksellä siunauksiaan ihmiskunnan kaikkiin sukukuntiin ja kansoihin kuuluville ihmisille, jotka tekevät hänen tahtonsa maan päällä. Kuten Moorian vuorella Jerusalemissa ollut pyhäkkö oli hänen Israelissa olleen maanpäällisen valtakuntansa yhteydessä, niin liittyy hänen ikuinen hengellinen pyhäkkönsä erottamattomasti hänen lupaamaansa hallitukseen, taivasten valtakuntaan. Sen rakentaa kuningas Salomoa ja maaherra Serubbaabelia – kuningas Herodesta mainitsemattakaan – Suurempi.

IV LUKU

ENNAKKOVÄLÄHDYKSIÄ JUMALAN VALTAKUNNASTA

1. Miksi Jehova Jumala istui oikeutta Eedenin pyhäkössä, ja kenen pään murskaamisen hän määräsi?

JEHOVA Jumala oli ihmisen tunnustettu Hallitsija Eedenin pyhäkössä, kunnes synti ilmaantui. Kun ihminen rikkoi vanhurskaan Hallitsijansa lain ja kun ihminen valitsi siten uuden hallitsijan ja lainantajan, niin Jehova Jumala istui oikeutta. Hän lausui tuomion ihmisen vasta valitsemalle hallitsijalle, Saatana Perkeleelle, josta oli nyt tullut petturikäärmeen kuvaama kilpailijajumala. Tuomari Jehova sanoi: ”Minä panen vainon sinun ja vaimon välille ja sinun siemenesi ja hänen siemenensä välille; se on polkeva rikki sinun pääsi, ja sinä olet pistävä sitä kantapäähän.” (1. Moos. 3:15) Kirjaimellinen käärme on pistänyt monta ihmistä kantapäähän, ja monet ihmiset ovat murskanneet käärmeen pään kantapäänsä alle, mutta käärmeitten sikiöitä on ollut tähän päivään asti. Tämä ei ole täyttänyt Eedenissä lausuttua ennustusta, sillä Jumala sääti tuomiossaan tosiaan, että ”alkuperäisen käärmeen, sen, jota Perkeleeksi ja Saatanaksi kutsutaan”, pää piti murskattaman. – Ilm. 12:9, Um.

2. Mitkä kysymykset Jumalan siellä lausuma tuomio herätti?

2 Jumalan vaimon, toisin sanoen, hänen pyhän yleisjärjestönsä, piti iskeä tämä kuolettava haava. Tuo järjestö on kuin vaimo hänelle ja kykenee antamaan lapsia hänen palvelukseensa. Hänen Eedenissä lausumansa profeetallinen tuomio ei herättänyt heti ainoastaan kysymystä: kuka on Jumalan vaimon Siemen?, vaan myöskin: milloin tämä Siemen murskaa tuon vihatun Käärmeen pään ja hävittää hänet sekä hänen sikiönsä? Milloin tämä suuri vapautusteko tapahtuu ihmiskunnalle, Käärmeen valheen uhrille? Myöskin taivaan enkelit, jotka muodostavat sen vaimojärjestön, joka on Jumalan vaimo, olivat kiinnostuneita tietämään tämän. – 1. Piet. 1:12.

3. Mitä tämä murskaaminen vaati, ja miksi tämä ei tapahtunut vedenpaisumuksessa?

3 Käärmeen pään murskaaminen merkitsi hallitsijoitten taistelua. Saatana Perkele oli asettunut ihmisen hallitsijaksi houkuttelemalla ihmisen tottelemaan häntä eikä Jehova Jumalaa. Saatanan kukistaminen ja tuhoaminen hallitsijana vaati toista mahtavaa hallitsijaa. Nooan ajan vedenpaisumus ei poistanut Saatanaa hallitusasemastaan. Se pyyhkäisi pois ”muinaisen maailman”, ”jumalattomain maailman”, mutta jätti Saatanan vielä paholaissiemenensä, näkymättömien henkien eli langenneitten enkelien, johtajaksi. – 2. Piet. 2:5.

4, 5. a) Missä kapina alkoi vedenpaisumuksen jälkeen? b) Millaiseksi Nooa ei ollut tehnyt itseään jälkeläisilleen, mutta miten Nimrod ei noudattanut hänen esimerkkiään?

4 Saatana Perkele viekoitteli vedenpaisumuksen jälkeisessä maailmassa pian suuremman osan Nooan jälkeläisistä suoranaiseen kapinaan Jehova Jumalaa vastaan, joka oli pelastanut heidän esivanhempansa, Nooan perheen, tuosta maailman tuhoavasta tulvasta. Tämä ensimmäinen kapina leimahti huomattavalla tavalla muinaisessa Babylonin kaupungissa Eufrat-virran rantamilla, nykyisin Irakina tunnetussa Mesopotamian maassa. ”Nooa eli vedenpaisumuksen jälkeen kolmesataa viisikymmentä vuotta.” (1. Moos. 9:28) Hän ei väittänyt kuitenkaan koko tuona aikana olevansa Jumalan vaimon luvattu Siemen siksi, että hän oli rakentanut pelastusarkin, eikä hän asettunut jälkeläistensä, koko ihmiskunnan, kuninkaaksi. Jos hän olisi tehnyt siten, niin hän olisi perustanut maailmanhallituksen ja ollut itse koko ihmiskunnan hallitsija. Mutta Nooan pojanpojanpoika Nimrod ei noudattanut jumalisen esi-isänsä esimerkkiä. Nimrod erosi Nooasta. Vaikka Nooa eli yhä, niin Nimrod rikkoi sateenkaariliiton, minkä Jumala oli tehnyt Nooan kanssa varjellakseen eläinten veren pyhyyttä. Nimrodista tuli urheilu- ja sotilasmetsästäjä, ja hän asettui kuninkaaksi vastustaen Jehovaa. Me luemme:

5 ”Tämä on kertomus Nooan poikien, Seemin, Haamin ja Jaafetin, suvusta. Ja Haamin pojat olivat Kuus, Misraim, Puut ja Kanaan. Ja Kuusille syntyi Nimrod. Hän oli ensimmäinen valtias maan päällä. Hän oli mahtava metsämies Herran edessä [Jehovaa vastustava metsämies, Um]. Siitä on sananparsi: ’Mahtava metsämies Herran edessä [Jehovaa vastustava metsämies, Um] niinkuin Nimrod.’ Ja hänen valtakuntansa alkuna olivat Baabel, Erek, Akkad ja Kalne Sinearin maassa. Siitä maasta hän lähti Assuriin ja rakensi Niiniven Rehobot-Iirin ja Kelahin, sekä Resenin Niiniven ja Kelahin välille.” – 1. Moos. 10:1, 6, 8–12.

6. Kenen edeltäjä Nimrodista täten tuli, ja miten Jumala hajotti alkuperäisen babylonilaissuunnitelman?

6 Nimrod oli täten alkuperäinen suuren kuninkaan Nebukadnessarin, Babylonian valtakunnan hallitsijan, edeltäjä, joka eli yli tuhat kuusisataa vuotta ennen häntä. Kun Jehovaa vastaan kapinoineet suunnittelivat Nooan aikana tekevänsä Baabelista (eli Babylonista) maailman pääkaupungin ja pystyttävänsä taivaaseen asti ulottuvan pyhäkön väärälle uskonnolle, niin Jehova hajotti heidän jumalattoman suunnitelmansa. Millä tavalla? Sekoittamalla rakentajien kielen ja pakottamalla siten heidät hajaantumaan, kunkin kieliryhmän erikseen.

7. Mitä liikettä Nimrodin kuolema ei säikähdyttänyt olemattomiin, ja mikä tosiasia osoittaa tämän?

7 Jehova Jumala osoitti tämän ihmeteon välityksellä, että hän hallitsee ylinnä ja ettei hänen tahtoaan voida ehkäistä maan päällä. Ei-juutalaiset uskonnot kertovat, että Nimrod kuoli väkivaltaisesti. Hän ei osoittautunut kaikesta metsästyksestään ja rakentamisestaan ja valloittamisestaan huolimatta Jumalan vaimon luvatuksi Siemeneksi. Mutta hänen väkivaltainen kuolemansa, minkä ymmärretään tulleen tuomiona Nimrodia vastaan, ei säikähdyttänyt olemattomiin kuningasliikettä. Aabrahamin – joka syntyi kaksi vuotta Nooan kuoleman jälkeen – päivinä oli keski-idässä joukko kuninkaita juuri niillä seuduin, missä Nimrod oli hallinnut ensimmäisenä ihmiskuninkaana. Aabraham oli muuttanut nyt pois Kaldean Uurista. Hän oli tullut Jumalan johdatuksella luvattuun maahan länteen.

8. Kuka oli silloin Jumalalla maan päällä kuninkaana edustamassa häntä, ja mitä Aabraham antoi hänelle?

8 Eikö Jumalalla ollut kaikkien noiden tämän maailman kuninkaitten joukossa itseään maan päällä edustavaa kuningasta? Kyllä hänellä oli, ja Aabrahamilla oli etu kohdata hänet Luvatussa maassa. Hän oli Melkisedek ”Saalemin kuningas” ja ”Jumalan, Korkeimman, pappi”. Melkisedek oli Jumalan kuninkaana ja pappina Aabrahamia ylempi ja siunasi hänet, ja Aabraham antoi Melkisedekille kymmenesosan kaikesta saaliista, minkä hän oli tuonut siitä neljästä pohjoisesta tulleesta kuninkaasta saamastaan voitosta, minkä Jumala oli antanut hänelle.

9. Millä sanoilla Melkisedek siunasi Aabrahamia, ja miksi Jumalan esikuvallinen valtakunta oli jälleen maan päällä vasta satoja vuosia Melkisedekin jälkeen?

9 Melkisedekin siunaussanat olivat merkittävät: ”Siunatkoon Abramia Jumala, Korkein, taivaan ja maan luoja. Ja kiitetty olkoon Jumala, Korkein, joka antoi vihollisesi sinun käsiisi.” (1. Moos. 14:1–20) Melkisedekin valtakunnan kaupunki oli Saalem, mikä oli myöhemmän Jerusalemin kaupungin alkuperäinen osa. Täällä oli siis Jumalan esikuvallinen valtakunta maan päällä, ja Melkisedek hallitsi vanhurskaana kuninkaana Korkeimman Jumalan, ”iankaikkisuuden Kuninkaan”, nimessä ja määräämänä. Hän istui Jehovan valtaistuimella esikuvallisella tavalla. Hänellä ei ollut ainoastaan valta hallita, vaan myöskin uhrata uhreja Jumalalle ja siunata niitä, jotka Jumala hyväksyi, kuten Aabrahamiakin. Raamattu ei kerro, miten hänen teokraattisen valtakuntansa kävi, mutta Melkisedekillä ei ollut seuraajaa tuossa Saalemissa olevassa Jumalan valtakunnassa. Siksi täytyi kulua satoja vuosia, ennen kuin Jumalan esikuvallinen valtakunta oli jälleen maan päällä. Tästä syystä ei Melkisedek ollut se luvattu Siemen, jonka täytyy murskata vanhan Käärmeen, Saatana Perkeleen, pää ja vapauttaa kuoleva, sorrettu ihmissuku. Melkisedekiä käytettiin kuitenkin kuvaamaan Jumalan vaimon kuninkaallista Siementä, joka on korkeampi kuin yksikään ihmiskuningas, korkeampi kuningas Daavidia ja kuningas Salomoakin.

10. Kuka oli oleva kuningas-pappi Melkisedekin tavalla ja minkä valan perusteella?

10 Jumala itse vannoi valallisesti, että tämä hänen vaimonsa luvattu Siemen on oleva Melkisedekin kaltainen kuningas-pappi ja istuva Jumalan valtaistuimella, ei Melkisedekin ja Daavidin ja Salomon aineellisen valtaistuimen kaltaisella istuimella maan päällä, vaan Jumalan omalla taivaallisella valtaistuimella. Jehova Jumala henkeytti yli tuhat vuotta ennen Jeesuksen Kristuksen syntymää kuningas Daavidin esittämään tämän laulun: ”Herra [Jehova] sanoi minun herralleni: ’Istu minun oikealle puolelleni, kunnes minä panen sinun vihollisesi sinun jalkojesi astinlaudaksi’. Herra on vannonut eikä sitä kadu: ’Sinä olet pappi iankaikkisesti, Melkisedekin järjestyksen mukaan’. Herra on sinun oikealla puolellasi, hän musertaa kuninkaat vihansa päivänä.” – Ps. 110:1, 4, 5.

11. Miten Melkisedek, jolla ei ollut seuraajaa, kuvasi hyvin Jeesusta Kristusta, ja missä pyhäkössä jälkimmäinen palvelee?

11 Ollen ilman seuraajaa virassaan Melkisedek oli profeetallinen esikuva Jeesuksesta Kristuksesta, joka on oleva pysyvästi Jehovan pappi-kuningas: ”Sillä tämä Melkisedek, Saalemin kuningas, Jumalan, Korkeimman, pappi, joka meni Aabrahamia vastaan, hänen palatessaan kuninkaita voittamasta, ja siunasi hänet; jolle Aabraham antoi kymmenykset kaikesta ja joka ensiksi, niinkuin hänen nimensäkin merkitsee, on ’vanhurskauden kuningas’ ja sen lisäksi vielä ’Saalemin kuningas’, se on ’rauhan kuningas’; jolla ei ole isää, ei äitiä, ei sukua, ei päivien alkua eikä elämän loppua, mutta joka on Jumalan poikaan verrattava – hän pysyy pappina ainaisesta.” (Hepr. 7:1–3) Jeesus Kristus, Jumalan Poika, on palveleva Jehovan todellisen pyhäkön yhteydessä. Ollen Kuningas-Pappi ikuisiksi ajoiksi kuolleista nousemisensa jälkeisen kuolemattomuutensa perusteella hän ei tarvitse ketään seuraajaa virassa. Pappeus ja kuninkuus Korkeimpaan Jumalaan nähden päättyy hänessä. Kuinka erilainen Saalemin kuningas Melkisedek olikaan kuin Babylonin kuningas Nimrod!

12. a) Kenen täytyy vannoa Jumalan vaimon tosi Siemen virkaan? b) Miten Aabraham antoi sopivan esikuvan lastenlastenlapsilleen, israelilaisille, ja milloin ja miten Mooses lauloi Jumalan suhteesta kansaansa?

12 Tämä tosiasia ilmenee selvästi: hänen, joka on Jumalan vaimon todellinen Siemen, täytyy olla Korkeimman Jumalan, Jehovan, vannoma kuninkuuteensa ja pappeuteensa. Koska kuningas Melkisedek oli Luvatussa maassa, niin ei Aabrahamilla ollut mitään syytä haluta tehdä itsestään huonekuntansa eikä maan kuningasta. Aabraham antoi oikean esimerkin lastenlastenlapsilleen, Jaakobin eli Israelin, lapsille, israelilaisille. Jehova vapautti muinaisen kansansa, Israelin, orjia pitävästä Egyptistä. Hän vei sen ihmeen avulla Punaisen meren poikki turvaan ja hävitti takaa-ajavat egyptiläiset heidän jäljessään haudaten heidät heidän ylleen kaatuviin vesimassoihin. Mooses lauloi sitten riemuiten Jehovan tosi suhteesta kansaansa sanoen: ”Jehova on hallitseva kuninkaana iankaikkisesta iankaikkiseen.” (2. Moos. 15:18, Um) Hän oli Israelin taivaallinen Kuningas!

13, 14. a) Miten Israel sai sitten ihmiskuninkaan, ja millaisen lopun ensimmäinen heistä sai? b) Kenen Jehova huomasi olevan sydämensä mukainen kuningas, ja kehen Jehova vertasi häntä?

13 Kun israelilaiset oli tuotu Kanaanin Luvattuun maahan, niin heitä hallitsivat tuomarit, joilla ei ollut heidän suvustaan tulevia seuraajia. Vaikka tuomari Gideon oli Israelin näkyvä vapauttaja, niin hän ei perustanut perheeseensä hallitsijain eli kuninkaitten sukua. Hän sanoi: ”En minä hallitse teitä, eikä minun poikani ole hallitseva teitä; Herra [Jehova] on teitä hallitseva.” (Tuom. 8:23) Vasta uskottoman kansan vaatimuksesta ryhtyi Jehova Jumala toimenpiteisiin antaakseen Israelin kahdelletoista sukukunnalle näkyvän ihmiskuninkaan. Kun iäkäs tuomari Samuel rukoili Jumalaa murheissaan, niin Jehova lohdutti Samuelia sanoen: ”Sinua he eivät ole pitäneet halpana, vaan minut he ovat pitäneet halpana olemaan heidän kuninkaanansa.” (1. Sam. 8:7) Heille annettu ensimmäinen kuningas Saul Benjaminin sukukunnasta päätyi onnettomuuteen Jumalan hylkäämänä. Jehova sanoi Israelille Saulista: ”Kuninkaan minä annan sinulle vihassani ja otan pois kiivastuksessani.” (Hoos. 13:11) Jehova löysi kuningas Saulin hallituksen aikana Juudan sukukunnasta miehen, joka oli hänen sydämensä mukainen mies. Hän antoi profeetta Samuelin voidella tämän paimennuorukaisen, beetlehemiläisen Daavidin, tulemaan kuninkaaksi Saulin jälkeen. Daavid oli täten Jehovan voideltu eli Jehovan kristus. (1. Sam. 13:13, 14; 16:3–13) Mutta Daavid ei ollut Jeesus Kristus eli Voideltu Jeesus. Hän oli samoin kuin Melkisedekkin ainoastaan profeetallinen esikuva Jeesuksesta Kristuksesta, Jumalan Pojasta. Jeesuksesta Kristuksesta jopa puhuttiin ennustuksessa Daavidina, mikä nimi merkitsee ”rakastettua”, seuraavin sanoin:

14 ”Minä herätän heille yhden paimenen heitä kaitsemaan, palvelijani Daavidin; hän on kaitseva heistä ja oleva heidän paimenensa. Ja minä, Herra, olen heidän Jumalansa, ja minun palvelijani Daavid on ruhtinas heidän keskellänsä. Minä, Herra olen puhunut.” – Hes. 34:23, 24.

15. Kenet Israel voiteli sitten kuninkaaksi, ja mitä oli tapahtuva valtakunnalle hänen kuoltuaan?

15 Kuningas Saul kuoli taistelussa. Israelilaiset alkoivat arvostaa sitä, että Jehova oli voidellut Daavidin Saulin seuraajaksi, ja he voitelivat hänet Jehovan voideltuna. Tultuaan vahvasti lujittuneeksi valtakunnassaan Jerusalemissa Daavid halusi rakentaa pyhäkön Jehovalle sen teltan eli tabernaakkelin sijaan, minkä Daavid oli rakentanut autiomaahan. Jehova kielsi soturi Daavidilta tämän edun. Mutta arvostaen Daavidin jumalista halua Jehova teki omasta halustaan liiton Daavidin kanssa valtakunnasta, minkä ei pitänyt milloinkaan siirtyä pois Daavidin perheestä. Mitä oli näin ollen tapahtuva Daavidin kuollessa? Jehovan Daavidin kanssa tekemässä valtakuntaliitossaan sanottiin: ”Korotan minä sinun seuraajaksesi jälkeläisesi, joka on yksi sinun pojistasi; ja minä vahvistan hänen kuninkuutensa. Hän on rakentava minulle huoneen, ja minä vahvistan hänen valtaistuimensa ikuisiksi ajoiksi. Minä olen oleva hänen isänsä, ja hän on oleva minun poikani; ja armoani minä en ota häneltä pois, niinkuin otin siltä, joka oli sinun edelläsi. Ja minä pidän hänet pystyssä huoneessani ja valtakunnassani iäti, ja hänen valtaistuimensa on oleva iäti vahva.” – 1. Aikak. 17:11–14.

16. Miksi ketkään kristikunnan kuninkaat eivät ole olleet tämän valtakuntaliiton alaisia?

16 Yksikään kuningas Rooman kuninkaasta Konstantinuksesta nykyisiin kristikunnan kuninkaisiin tai poliittisiin hallitsijoihin saakka ei ollut kuulunut tämän Jehovan Daavidin kanssa tekemän valtakuntaliiton alaisuuteen. Satoja vuosia ennen kuin kristikunta alkoikaan ja ennen kuin sillä oli kuninkaita, tämä valtakuntaliitto alkoi soveltua ja vaikuttaa Jeesuksessa Kristuksessa, Jumalan Pojassa.

17. Kenen valtaistuimella kuningas Daavid istui, ja kenet hän tunnusti Israelin todelliseksi kuninkaaksi?

17 Kuningas Daavid istui asemassaan Jehovan voideltuna Jehovan valtaistuimella. Hän ei istunut Jehovan valtaistuimella sillä tavalla, kuin Daavidin Herra, Jeesus Kristus, nyt istuu Jumalan oikealla kädellä. Daavid istui vain Jehovan edustajana näkyvällä valtaistuimella Siionin vuorella Jerusalemissa. Hän tunnusti Jehovan Israelin todelliseksi Kuninkaaksi. Hän kirjoitti Psalmissa 59:14 henkeytettynä: ”Jumala hallitsee Jaakobissa, maan ääriin saakka.” Lähellä elämänsä loppua, kun Daavid iloitsi niistä auliista lahjoituksista, joita Israelin johtavat henkilöt tekivät Jehovan pyhäkön hyväksi, minkä hänen oma poikansa Salomo oli rakentava, Daavid kiitti Jehovaa ja sanoi: ”Sinun, Herra, on suuruus ja väkevyys ja loisto ja kunnia ja kirkkaus, sillä sinun on kaikki taivaassa ja maan päällä. Sinun, Herra, on valtakunta, ja sinä olet korotettu kaiken pääksi.” (1. Aikak. 29:10, 11) Mutta Daavid sanoi myöskin: ”Herra . . . valitsi poikani Salomon istumaan Herran valtakunnan valtaistuimella ja hallitsemaan Israelia.” – 1. Aikak. 28:5; 2. Aikak. 9:8.

18. Kenen valtaistuimella Daavidin seuraajat istuivat, ja mitä Israelin valtakunta näin ollen esikuvasi?

18 Daavidin seuraajan sanottiin siis edustavan Jehovaa Israelin valtaistuimella: ”Ja Salomo istui Herran valtaistuimelle kuninkaaksi isänsä Daavidin sijaan, ja hän menestyi.” (1. Aikak. 29:23) Samalla tavalla istuivat kaikki toisetkin Daavidin jälkeläiset, jotka seurasivat häntä Jehovan valtakuntaliiton mukaan, ”Herran valtaistuimella”. Valtakunta oli Hänen. Se oli Jumalan esikuvallinen valtakunta maan päällä. Daavidin huone varasi näkyvät kuninkaat.

19, 20. a) Mitä tapahtui sitten valtakuntaliitolle, kun kuningas Sidkia oli syösty valtaistuimelta ja kun hänen poikansa oli surmattu? b) Mitä Hesekiel sanoi kuningas Sidkialle valtakunnasta?

19 Mitä tapahtui sitten tuolle iankaikkiselle valtakuntaliitolle, kun Nebukadnessar, Babylonian kuningas, hävitti Jerusalemin pääkaupungin ja sen pyhäkön sekä kukisti kuningas Sidkian valtaistuimen ja vei hänet pakkosiirtolaisuuteen Babyloniin, kuolemaan siellä? Lakkasiko valtakuntaliitto silloin olemasta? Ei, valtakuntaliiton piti jatkua, kunnes Jumalan vaimon Siemen oli tuleva, josta Jehova sanoi: ”Minä pidän hänet pystyssä huoneessani ja valtakunnassani iäti, ja hänen valtaistuimensa on oleva iäti vahva.” Oli oikein, että maan päällä oleva esikuvallinen Jumalan valtakunta raunioitettiin ja lakkasi olemasta. Babylonian kuningas surmasi Sidkian kuninkaalliset pojat, mutta kuningas Daavidilla oli toisia jälkeläisiä, joiden kautta laillinen ja luonnollinen Daavidin valtaistuimen perimys voi tulla. Jehova varmisti tämän tuomitessaan kuningas Sidkian ja sanoessaan:

20 ”Ja sinä saastutettu, jumalaton, sinä Israelin ruhtinas, jonka päivä on silloin tullut, kun syntivelka on loppumäärässään! Näin sanoo Herra, Herra: Ota pois käärelakki ja nosta pois kruunu. Tämä ei jää tällensä; alhainen korotetaan, korkea alennetaan. Raunioiksi, raunioiksi, raunioiksi minä panen tämän; eikä tästä ole jäävä mitään, kunnes tulee hän, jolla on oikeus, ja minä annan sen hänelle.” – Hes. 21:25–27.

21. Mitä Daavidin jälkeläisten suvussa olevat saattoivat tehdä vuoden 607 (eKr.) jälkeen valtakuntaliiton suhteen?

21 Daavidin jälkeläisten sukuhaaraan kuuluvat eivät istuneet maallisella valtaistuimella Jerusalemissa sen ensimmäisen hävityksen (607 eKr.) jälkeen. Mutta he saattoivat kuitenkin siirtää edelleen tämän oikeuden, kunnes olisi tullut se lopullinen, jolla oli oikeus valtaistuimeen ja kruunuun. Silloin Jumala oli asettava tämän oikeutetun perillisen valtaistuimelle ja kruunaava hänet. Silloin hänet piti valtuuttaa Jumalan vaimon ennustettuna Siemenenä murskaamaan ”alkuperäisen käärmeen”, Saatana Perkeleen, pää.

22. Miksi Jumalan esikuvallista valtakuntaa ei perustettu uudelleen jäännöksen palattua Babyloniasta, ja miksi makkabealaisen Juudas Hyrkanus Aristobuloksen perustama valtakunta ei ollut tämä valtakunta?

22 Kuinka kauan oli sitten kestävä, ennen kuin raunioitettu valtakunta asetettaisiin ennalleen ja Jumalan valtakunta annettaisiin Jumalan vaimon Siemenelle, jolla on oikeus siihen? Kun katuvien juutalaisten jäännös palautettiin kotimaahansa, mikä oli ollut autiona ihmisistä ja kotieläimistä seitsemänkymmentä vuotta, niin Jumalan esikuvallista valtakuntaa ei perustettu uudelleen Daavidin suvun alaisuudessa. Juutalaiset olivat ei-juutalaisen hallitsijan, Persian kuninkaan Kooreksen, alamaisuudessa. Heillä oli ainoastaan paikallinen maaherra, joka oli Daavidin kuninkaallisesta huoneesta ja ohjasi heidän asioitaan. Vuonna 167 eKr. tapahtui makkabealaisten kapina Syyrian kuningasta Antiokhos IV:tä Epifanesta vastaan, ja makkabealaiset perustivat oman hallituksensa. Vuonna 104 eKr. otti Juudas Hyrkanus Aristobulos arvonimen ”Juutalaisten kuningas”. Mutta se oli leeviläisen papin valtakunta. Se ei ollut Juudan kuninkaalliselle sukuhaaralle kuuluvan kuningas Daavidin jälkeläisten hallitseman Jumalan valtakunnan ennallistus. – 1. Moos. 49:8–10.

23. Perustettiinko Jumalan valtakunta Jeesuksen ratsastettua Jerusalemiin tai hänen noustuaan kuolleista tai helluntaipäivänä?

23 Kun Jeesus ratsasti vuonna 33 (jKr.) riemukulkueessa aasilla Jerusalemiin, niin kuin Salomo oli ratsastanut kruunaukseensa monta vuosisataa aikaisemmin, niin ei Jumalan valtakuntaa perustettu uudelleen kuningas Daavidin oikeutetun perillisen käsiin. Jeesuksen opetuslapset kysyivät suoraan häneltä hänen noustuaan kuolleista ja juuri ennen hänen kohoamistaan taivaaseen istumaan Isän oikealla puolella: ”Herra, tälläkö ajalla sinä jälleen rakennat Israelille valtakunnan?” Jeesus vastasi heille jyrkän kielteisesti. Hän sanoi: ”Ei ole teidän asianne tietää aikoja eikä hetkiä, jotka Isä oman valtansa voimalla on asettanut, vaan, kun Pyhä Henki tulee teihin, niin te saatte voiman, ja te tulette olemaan minun todistajani sekä Jerusalemissa että koko Juudeassa ja Samariassa ja aina maan ääriin saakka.” (Apt. 1:6–8) Jumalan pyhä henki vuodatettiin heihin kymmenen päivää myöhemmin, helluntaijuhlan päivänä, ja he saivat voiman. Mutta Israelin valtakuntaa ei perustettu uudelleen silloin Jerusalemiin, Israelin pääkaupunkiin.

(Jatkuu)

    Suomenkieliset julkaisut (1950–2026)
    Kirjaudu ulos
    Kirjaudu
    • Suomi
    • Jaa
    • Asetukset
    • Copyright © 2026 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
    • Käyttöehdot
    • Tietosuojakäytäntö
    • Evästeasetukset
    • JW.ORG
    • Kirjaudu
    Jaa