Hyvää tahtovien ihmisten opettaminen

”Menkää sen tähden ja tehkää opetuslapsia kaikkiin kansoihin kuuluvista ihmisistä, . . . opettaen heitä noudattamaan kaikkea, mitä minä olen teille määrännyt.” – Matt. 28:19, 20, Um.

1. a) Mikä on vanhan maailman opetusjärjestelmän huomattava laiminlyönti? b) Mitkä askeleet hyvää tahtovat ihmiset ottavat välttääkseen tuhoutumisen vanhan maailman mukana?

SOPIMATON opetus maksaa tälle maailmalle sen hengen Harmagedonin taistelussa. Sen pysyvän turvallisuuden uhkana ei ole sen koulujen laiminlyönti tuottaa tiedemiehiä ja insinöörejä riittävässä määrässä, vaan sen romahduttajana on sen laiminlyönti ihmisten opettamisessa pelkäämään Jumalaa. Hoosean 4:6:nnessa olevat sanat ovat yhtä sopivat nykyiselle kristikunnalle kuin muinaiselle Israelillekin: ”Minun kansani tuhoutuu tiedon puutteeseen. . . . koska sinä olet unohtanut Jumalasi lain, niin minäkin unohdan sinun lapsesi.” (As) Mutta sadat tuhannet hyvää tahtovat ihmiset ilmaisevat halunsa saada opetusta korkeammasta lähteestä kääntymällä Jehovan uuden maailman yhteiskunnan puoleen. He sanovat: ”Me tahdomme mennä teidän kanssanne, sillä me olemme kuulleet, että Jumala on teidän kanssanne.” He haluavat oppia. Heille opetetaan sitä, mitä Jeesus käski opettamaan. Ja tehokkain tapa opettaa heitä on se, mitä Jeesus ja hänen apostolinsa käyttivät. – Sak. 8:23, As.

JEESUKSEN OPETUS

2. Mitä huomattavia asioita Jeesus mm. opetti?

² Mitä Jeesus lyhyesti sanoen opetti? Hän tuli etupäässä antamaan todistusta Isäänsä, Jehovaa, koskevasta totuudesta, kirkastamaan häntä ja tekemään tunnetuksi hänen nimeään. (Joh. 17:4, 26; 18:37) Hän pani suuren painon Jumalan valtakunnalle sinä, mitä ihmisten tuli rukoilla ja mihin heidän piti panna luottamuksensa. Hän opetti opetuslapsiaan etsimään sitä ensiksi. (Matt. 6:10, 33) He oppivat tuntemaan Jumalan pelastusvarauksen. Heidän mieleensä painettiin rakkauden ja nöyryyden tarpeellisuus. Hän opetti heitä osoittamaan uskonsa uskontöillään, tulemaan totuuden opettajiksi. Ja hän opetti heitä sekä uskomaan että auttamaan toisia uskomaan Pyhiin Kirjoituksiin.

3. Mikä on tulos, jos me noudatamme Jeesuksen opetusmenetelmää?

³ Kun me tutkimme huolellisesti Jeesuksen opetusmenetelmää, niin me olemme onnellisia huomatessamme oman opetuskykymme paranevan ja hedelmällisyytemme palveluksessa lisääntyvän. Meidän ei pidä odottaa kaikkien kuuntelevan. Kaikki eivät kuunnelleet häntäkään. Mutta lampaat tunsivat hänen äänensä ja seurasivat häntä, koska hän on Oikea Paimen. Jos me opetamme sitä, mitä Jeesuskin, ja sillä tavalla kuin hän, niin lampaat tuntevat meidänkin välityksellämme Oikean Paimenen äänen ja kääntyvät innokkaasti seuraamaan häntä – ei meitä. – Joh. 10:16.

4, 5 a) Mikä ero on saarnaamisella ja opettamisella? b) Mitä Jeesus opetti Isästä opetuslapsille?

⁴ On eri asia kertoa toiselle ihmiselle, saarnata hänelle, ja aivan eri asia opettaa henkilöä, auttaa häntä ymmärtämään ja uskomaan. Jeesus opetti kärsivällisesti opetuslapsilleen Isästä, koska hän tiesi, että tiedon hankkiminen Hänestä merkitsi heille elämää. ”Jehovan pelko on viisauden alku, ja Korkeimman tunteminen on ymmärrystä.” (Sananl. 9:10, Um) Kun he tulevat tuntemaan Jehovan ja kun heillä on oikea pelko häntä kohtaan, niin he osoittavat viisautta, he tietävät, mitä on tehtävä opitulla, koska viisaus merkitsee tiedon käyttämiskykyä.

⁵ Jeesus ei ainoastaan opettanut heitä rukoilemaan Isää, vaan myöskin osoitti heille, miten se tulee tehdä. (Matt. 6:5–15) Hän opetti heitä turvaamaan Jumalaan, hyväksymään sen, mikä ylläpitää elämää taivaallisen Isän varaamana. (Matt. 6:25–34) Hän vahvisti heidän luottamustaan Kirjoituksiin Jumalan Sanana ottamalla lainauksia niistä ja selittämällä niitä. Hän selitti samarialaiselle naiselle, että olisi väärin rajoittaa Jumalan palvontaa mihinkään kaupunkiin tai vuoreen, koska ”Jumala on henki, ja häntä palvovien täytyy palvoa häntä hengessä ja totuudessa”. (Joh. 4:24) Ottaen huomioon ihmisen suhteen Jumalaan hän osoitti, että on aivan oikein, että ihminen tekee työnsä ylistääkseen Jumalaa eikä omaksi korotuksekseen. ”Niin loistakoon teidän valonne ihmisten edessä, että he näkisivät teidän hyvät tekonne ja ylistäisivät teidän Isäänne, joka on taivaissa.” (Matt. 5:16) Jeesus oli tullut kirkastamaan Isäänsä ja auttamaan hyvää tahtovia ihmisiä näkemään suhteensa Häneen, ja siksi hän varmistautui siitä, että nämä seikat painuivat syvälle hänen opetuslastensa mieleen ja sydämeen.

6. Mitä vertauksia Jeesus käytti osoittaakseen, mitä valtakunnan etsiminen ensiksi merkitsee?

⁶ ”Etsikää ensin Jumalan valtakuntaa.” Se on helppoa sanoa, mutta miten ydinasia voidaan sanoa sillä tavalla, että sen merkitys ymmärretään ja että se hallitsee kuulijan sydäntä? Jeesus tiesi, että jos opittavat asiat voitaisiin valaista hänen kuulijoittensa elämästä, heidän jokapäiväisestä elämästään, heidän haluistaan ja tavoistaan otetuilla esimerkeillä, niin ne käsitettäisiin helpoimmin, koska hänen kuulijansa saattaisivat havainnollistaa sen, mitä puhuttiin. Hän vertasi sitä kiihkeää halua, mikä ihmisellä pitäisi olla tätä valtakuntaa kohtaan, siihen haluun, mikä hänellä täytyy olla, kun hän löytäessään kätketyn aarteen myy kaiken omaisuutensa ostaakseen pellon, missä aarre oli. (Matt. 13:44) Hän vertasi kykyä huomata merkki, mikä ilmaisee hänen läsnäolonsa Valtakunnan voimassa, kykyyn, millä ihminen havaitsee vuodenaikojen muutoksen. Hän voi oppia, jos hän tahtoo. (Matt. 24:32, 33) Kiitollisuuden puute Valtakuntaan kutsua kohtaan valaistiin niiden ihmisten erilaisella suhtautumisella, joita kuningas kutsui hääjuhlaan, mutta jotka olivat liiaksi muiden harrastusten valtaamia saapuakseen. Heidän arvostamaton vastauksensa hallitsijalleen tuotti heille rangaistuksen. – Matt. 22:1–14.

7. Miten Jeesus varoitti vääristä opettajista, ja miten hän osoitti, että kaikki eivät peri Valtakuntaa?

⁷ Ilmeisestikään eivät kaikki peri Valtakuntaa. Jeesus käytti asian selittämiseksi kahta poikaa. Toinen oli alussa hiukan vastahakoinen isänsä pyyntöä kohtaan, mutta katui erehdystään ja totteli. Toinen oli ulkonaisesti kunnioitusta osoittava isälleen, mutta ei totellut. ”Kumpi näistä kahdesta teki isänsä tahdon?” Jeesus kysyi. ”Ensimmäinen”, he sanoivat. Kuinka voimakas johdanto todistukselle, että ulkonaisesti vanhurskaat uskonnolliset johtajat eivät olleet ilmaisseet vastakaikua Johannes Kastajan opetukselle, mutta syntiset, jotka eivät olleet aikaisemmin noudattaneet Jumalan Sanaa, katuivat ja olivat nyt ehdolla Valtakuntaan! (Matt. 21:28–32) Hän osoitti, miten ei ole toivottavaa mennä hakemaan hengellistä ravintoa vääriltä uskonnollisilta opettajilta, verraten heitä astioihin, joista kukaan ei haluaisi syödä. On totta, hän sanoi, että he näyttävät hyviltä ulkopuolelta, niin kuin ”valkeiksi kalkitut haudat”, mutta kukaan ei tahtoisi olla osallisena sisäpuolella vallitsevasta mädännäisyydestä. (Matt. 23:25–28) Toiset voivat ymmärtää paremmin ajatuksen, kun hän viittasi kaloihin, mitkä hylätään kalastajan saaliista, joten hän käytti nuottavertausta. (Matt. 13:47–50) Hän teki sanoman eloisaksi kuulijoittensa mielessä tällaisilla osuvilla vertauksilla.

8. Millä tavalla Jeesus teki Jehovan pelastuskeinon vetoavaksi?

⁸ Toinen seikka, mikä heidän täytyi oppia, oli se, että Jeesus on ainoa, jonka kautta Jumala varaa pelastuksen. Tämä ei miellyttänyt jokaista, ja Jeesus oli monille ”kompastuskivi ja loukkauskallio”. (1. Piet. 2:8) Jeesus esitti kuitenkin asian mestarillisesti sellaisella tavalla, että se teki vaikutuksen hänen kuulijaansa tämän iankaikkiseksi siunaukseksi. Kovaa työtä tekevälle samarialaiselle naiselle, joka nosti joka päivä vettä kaivosta, Jeesus yhdisti uskon hyödyn hänen jokapäiväiseen työhönsä. ”’Joka juo sitä vettä, jota minä hänelle annan, se ei ikinä janoa; vaan se vesi, jonka minä hänelle annan, tulee hänessä sen veden lähteeksi, joka kumpuaa iankaikkiseen elämään’. Nainen sanoi hänelle: ’Herra, anna minulle sitä vettä, ettei minun tulisi jano eikä minun tarvitsisi käydä täällä ammentamassa’.” (Joh. 4:14, 15) Nainen kiinnostui, ja Jeesus jatkoi selittäen lisää. Toisille, jotka vastustivat häntä, hän maalasi kuvan, mitä oli vaikea unohtaa. Hän vertasi sitä, että he hylkäsivät hänet, niiden viinitarhureitten rumaan tekoon, jotka kieltäytyivät maksamasta omistajalle, mitä hänelle oli tuleva, ja jotka lisäksi tappoivat hänen poikansa, kun tämä tuli katsomaan asiaintilaa. – Luuk. 20:9–18.

9. Miten ja miksi hän opetti heille rakkautta ja nöyryyttä?

⁹ Jeesus tiesi, että rakkaus ja nöyryys ovat välttämättömiä elämän saamiselle uudessa maailmassa. Niiden hankkiminen vaatii sydämen valistusta. He voivat oppia parhaimmin näkemällä ne esitettyinä, minkä vuoksi hän kiinnitti heidän huomionsa niihin lukemattomiin Jehovan rakkauden osoituksiin, joita hän oli tuhlaillut heille. He saattoivat myöskin havaita rakkauden ja nöyryyden Jeesuksen asenteessa ja hänen palveluksessaan, siinä ”hellässä kiintymyksessä”, mitä hän tunsi niitä kohtaan, joita hän opetti, rukoillessaan taivaassa olevaa Isäänsä, kun hän pesi heidän jalkansa ja kun hän antoi vapaaehtoisesti oman elämänsä ihmiskunnan puolesta. Kun he harkitsivat sitä, mitä he olivat nähneet ja kuulleet, niin se opetus alkoi tunkeutua heidän sydämeensä, pehmittää sitä ja saada sen tuntemaan vastakaikua. ”Me rakastamme, koska hän rakasti ensin meitä.” – Matt. 9:36; 1. Joh. 4:19, Um.

10. Mitkä hienot kumoamisesimerkit löydetään Jeesuksen palvelusta koskevasta kertomuksesta?

¹⁰ Kun Jeesus lähetti opetuslapsensa, niin hän antoi heille huolelliset ohjeet sen suhteen, miten heidän tuli tehdä työtään. Hän sanoi heille, mitä piti sanoa ja tehdä. Hän valmisti heidät vastustuksen varalta, mitä he kohtaisivat, ja painoi heidän mieleensä sen suurenmoisen edun, mikä heillä oli. (Matt. 10:1–28) He tiesivät, että opettaminen vaati heitä sekä esittämään totuutta, hyvää tahtoville ihmisille että torjumaan vastustajien vilpilliset hyökkäykset. Kun he tarkkailivat Jeesusta, niin he oppivat tietämään, miten hän käsitteli muodostuneita tilanteita. Hänen asemansa oli vahva: hänellä oli totuus. Esimerkki hänen todistelunsa yksinkertaisuudesta ja voimakkuudesta on Matteuksen 9:11–13. Fariseukset yrittivät saada Jeesuksen opetuslapset tuntemaan olonsa epämukavaksi kysymällä: ”Miksi teidän opettajanne syö publikaanien ja syntisten kanssa?” Jeesus itse vastasi kysymykseen: ”Eivät terveet tarvitse parantajaa, vaan sairaat. Mutta menkää ja oppikaa, mitä tämä on: ’Laupeutta minä tahdon enkä uhria’. Sillä en minä ole tullut kutsumaan vanhurskaita, vaan syntisiä.” Eräässä toisessa tilaisuudessa asetettiin kyseelliseksi hänen sairaille suorittamansa parannukset. Hänen vastaustaan ei voitu kumota: ”Kuka teistä on se mies, joka ei, jos hänen ainoa lampaansa putoaa sapattina kuoppaan, tartu siihen ja nosta sitä ylös? Kuinka paljon suurempiarvoinen onkaan ihminen kuin lammas! Sentähden on lupa tehdä sapattina hyvää.” (Matt. 12:9–12) Kun kysymyksiä tehtiin haluamatta oppia, niin hänen vastauksensa olivat hyvin lyhyitä, mutta ne esitettiin sillä tavalla, että rehelliset kuulijat älysivät hänen opettavan totuutta.

11. Mikä teki Jeesuksen opetuksen niin vakuuttavaksi?

¹¹ Mikä antoi voimaa Jeesuksen sanoille? Miksi hänen puheensa oli niin vakuuttava? Ennen kaikkea siksi, että hän opetti totuutta ja että hänellä oli Jehovan henki. Myöskin siksi, että hän esitti sen sanoin, mitkä hänen kuulijansa saattoivat helposti käsittää. Kalastajat tajusivat helposti ajatuksen, kun hän valaisi pääkohtiaan kaloilla ja nuotilla. Kuka niistä, jotka tiesivät jotain maanviljelyksestä, ei olisi ymmärtänyt hänen selityksiään elonkorjuusta, viinitarhassa työskentelevistä miehistä, kanasta poikasineen ja kuoppaan pudonneesta eläimestä sekä säästä? Ne, joita taloustyöt askarruttivat kotona, käsittivät paremmin sanoman, kun hän valaisi sitä kuluneissa vaatteissa olevilla paikoilla, hiivan vaikutuksella leipään, likaisilla astioilla ja sellaisella, mitä lapset tekevät. Toisille välittivät viittaukset palkkoihin ja Gehennaan, Jerusalemin kaupungin kaatopaikkaan, eloisasti ajatuksia. Jeesus oli joustava, mukautuva esittäessään totuutta. Itse sanoma ei muuttunut vähintäkään, mutta hän ymmärsi niitä ihmisiä, joita hän opetti, koska he kiinnostivat häntä, ja hän tarttui aiheeseen heidän näkökannaltaan. Hän tarkkaili kuulijoittensa suhtautumista ja otti sen sitten huomioon lisäselityksissään. Hän yhdisti vaikeasti tajuttavat kohdat heidän hyvin tuntemiinsa asioihin. Hän teki neuvonsa selviksi käyttämällä eloisia vastakohtaisuuksia. Hän on opettaja, jonka esimerkkiä meidän pitäisi noudattaa.

PAAVALI OPETTI JUUTALAISIA JA PAKANOITA

12. Miten Paavali esitti juutalaisille pitämässään saarnassa Kristukseen uskomisen, ja mikä varsinkin teki hänen todistelunsa vakuuttaviksi hänen kuulijoillensa?

¹² Paavali, Jeesuksen Kristuksen innokas apostoli, soveltautui koko sydämestään totuuden opettamiseen, ja me voimme löytää hänenkin palveluskertomuksestaan monia hyödyllisiä kohtia. Apostolien tekojen 13:16–41:ssä on saarna, minkä hän piti juutalaisille, ja tässä on hieno esimerkki noudatettavaksemme. Se on vetoava, vakuuttava ja ytimekäs. Pane merkille, että Paavali vältti alussa kaikki väitteet juutalaisuuden ylemmyydestä puhuessaan heille kansana, joka pelkäsi Jumalaa, ja tunnustaen sitten, että ”tämän Israelin kansan Jumala valitsi meidän isämme”. Mutta hän ei ollut niin tahdikas, että hän olisi ollut esittämättä totuutta. Hän laski perustuksen Messias-tarkastelulleen esittämällä hyväksytyn historiallisen aineiston, mikä osoitti kansan itsepäisyyden. Tuomalla Johannes Kastajan kuvaan hän osoitti, että silloin hyvin tunnettu henkilö hyväksyi Kristuksen. Hän todistaa, että vaikka hallitusmiehet hylkäsivät Kristuksen, niin se ei tehnyt häntä epäilyttäväksi, vaan päinvastoin täytti ennustukset, ja sen pitäisi lujittaa heidänkin uskoaan häneen. Hän yhdisti tahdikkaasti Jeesukseen uskomisen rakastetun kuningas Daavidin hyväksymiseen ja osoitti sitten Jeesuksen aseman ylemmyyden. Hän rakensi todistelunsa asioille, mitkä he tunsivat ja uskoivat. Hän kehotti huomiota herättävissä loppusanoissaan, että he eivät täyttäisi niitä ennustuksia, mitkä kuvailevat niitä, jotka pilkkaavat epäuskossa. Kukaan sydämeltään rehellinen juutalainen, joka tuntee oman kansansa historian ja joka uskoo vilpittömästi Jumalan profeettojen kirjoittamat asiat, ei voi kääntää selkäänsä siinä esitetyille todisteluille.

13. Mikä teki Paavalin totuudenesityksestä vetoavan ja vaikuttavan niillekin, jotka eivät hyväksyneet Raamattua?

¹³ Paavali puhuu itsestään sinä, jolle Herra Jumala uskoi hyvän uutisen kansoihin kuuluvia ihmisiä varten. Heille saarnaaminen toi eteen pulmia, mitkä olivat aivan erilaisia kuin ne, joita kohdattiin juutalaisten joukossa. Apostolien tekojen 17:22–31 sisältää esimerkin siitä, miten hyvää uutista voidaan esittää sellaisille ihmisille, ja se tarjoaa hyvän oppaan niille, joilla on samanlainen työkenttä nykyään. Paavali oli kiinnostunut niistä ihmisistä, joita hän palveli, ja hän huomioi heidän elintapaansa. Hän aloittaa huomauttamalla kiinnostavasti heidän uskonnollisesta antaumuksestaan ja puhumalla eräästä heidän palvontapaikastaan. Hän yhdistää esitykseensä tosi palvonnan, mutta ei heidän epäjumalanpalvelukseensa, vaan heidän oikeaan haluunsa palvella tuntematonta Jumalaa. Koska kansa palvoi monia jumalia, niin Paavali selitti varovaisesti, mitä hän tarkoitti puhuessaan Jumalasta. Hän päättelee, että Se, joka on maailman Luoja, ei voi olla epäjumala eikä asu ihmistekoisessa temppelissä. Nyt on aika, Paavali todistelee, meidän hankkia tietoa hänen päätöksestään ja mukautua siihen, jotta me olisimme suotuisassa asemassa tuomiopäivänä. Tätä sanomaa ei voitu sekoittaa siihen, mitä he kuulivat temppeleissään. Vaikka se olikin tahdikasta, niin se oli myöskin selvää. Se teki selväksi, kuka Jumala on, minkä toivon hän asettaa eteemme ja mitä meidän pitäisi tehdä. Esitätkö sinä saarnasi yhtä hyvin?

NYKYINEN TOTUUDEN OPETTAMINEN

14. Selitä, miten voidaan tahdikkaasti auttaa henkilöitä, jotka sanovat oppivansa samoja asioita kirkossa?

¹⁴ Jehovan todistajat käyvät nykyäänkin kodeissa totellen Jeesuksen käskyä opettaa kaikkia kansoja ja tehdä heille tunnetuksi ”valtakunnan hyvä uutinen”. He haluavat olla varmoja siitä, että ihmiset oppivat todella, että he näkevät eron heidän Raamatusta tuomansa sanoman ja sen opetuksen välillä, mitä esitetään kristikunnan tavallisista saarnastuoleista. Jos sinä sanot tavalliselle kirkossakävijälle, että meillä täytyy olla uskoa, niin hän vastaa kuulevansa näitä asioita kirkossa. Sano hänelle, että hänen täytyy hankkia tietoa Jumalasta, niin hän vakuuttaa sinulle tietävänsä sen. Niin, hän uskoo Jumalan valtakuntaankin, hän sanoo sinulle. Palvelija, joka on pätevä opettamaan, ei voi ajatella suorittaneensa tehtäväänsä pelkästään kertomalla kodin asukkaalle näistä asioista. Jos tuo henkilö on halukas kuuntelemaan, niin palvelija tahtoo varmistautua siitä, että hän tosiaan ymmärtää sanoman. Palvelija voi sen tähden ryhtyä osoittamaan, että Jumalan miellyttämiseen tarvittava usko on enemmän kuin pelkkä herkkäuskoisuus, sen täytyy perustua hänen Sanansa täsmälliseen tuntemukseen. (Hepr. 11:1, 6) Puhuessaan Jumalasta hän voi osoittaa, että Jumalalla on nimi, Jehova, ja että meidän täytyy ymmärtää hänen Raamatussa esitetyt päätöksensä tunteaksemme hänet toden teolla. (Ps. 83:19, Um) Tai hän saattaa selittää, että Valtakunta on todellinen hallitus, mikä toimii taivaasta käsin ja mikä pyyhkäisee pian jumalattomuuden pois maan päältä, sekä että meidän täytyy nyt mukauttaa elämämme Jumalan vaatimuksiin, jos aiomme saavuttaa iankaikkisen elämän sen alaisuudessa. – Dan. 2:44.

15. Mikä tekee Jehovan todistajain opetuksen tehokkaaksi samoin kuin varhaiskristittyjenkin oli?

¹⁵ Kirkon jäsenillä on nykyään Raamattu, ja monet ovat kuulleet, mitä se sanoo. He muistuttavat suuresti Jeesuksen ajan juutalaisia: heilläkin oli Kirjoitukset ja hekin olivat useasti kuulleet niitä luettavan. Kun Jeesus ja apostolit opettivat ihmisiä, niin he olivat hämmästyneitä siitä. He eivät opettaneet niin kuin uskonnollinen papisto. He olivat vilpittömiä ja tiesivät opettavansa totuutta, ja Jumalan pyhä henki tuki heitä. (Apt. 4:13) Niin on nytkin: kun Jehovan todistajat suorittavat palvelustaan ihmisten kodeissa, niin he käyttävät taitavasti Raamattua lukien sopivia raamatunkohtia ja ottaen sitten aikaa kiinnittääkseen erikoista huomiota niihin opettaviin kohtiin, joita noihin teksteihin sisältyy, ja selittäen niiden sovellutuksen nykyään. He eivät ainoastaan saarnaa, vaan he ovat myöskin Jumalan Sanan opettajia.

16, 17. Minkä oivallisen neuvon Raamattu antaa palveluksemme suorittamisesta, kun tapaamme henkilöitä, jotka eivät ole kiinnostuneita, ja mikä vaikutus tällä on meidän opetukseemme?

¹⁶ Kun Jeesusta ei otettu suosiollisesti vastaan joissakin samarialaisissa kylissä, niin Jaakob ja Johannes olivat kiihdyksissään ja sanoivat: ”Herra, tahdotko, niin sanomme, että tuli taivaasta tulkoon alas ja hävittäköön heidät?” (Luuk. 9:54) Jeesus nuhteli heitä sen takia. Me teemme hyvin, jos painamme tämän tapauksen sydämellemme. Ei ole syytä kiihtyä, kun kohtaamme välinpitämättömyyttä tai avointa vastustustakin. Paavalin neuvo on: ”Herran orjan ei tarvitse taistella, vaan olla tahdikas kaikkia kohtaan, pätevä opettamaan pitäen itsensä kurissa pahaa kärsiessään, opettaen lempeästi niitä, jotka eivät suhtaudu suopeasti, koska Jumala ehkä suo heille katumuksen, mikä johtaa totuuden täsmälliseen tuntemukseen, ja he saattavat palata kunnollisesti järkiinsä Perkeleen ansasta nähdessään, että hän on siepannut heidät elossa tahtoaan varten.” – 2. Tim. 2:24–26, Um.

¹⁷ Meidät on lähetetty opettamaan heille totuutta. Pureva, terävä kieli on harvoin hyvä opettaja. ”Jolla on viisas sydän, sitä ymmärtäväiseksi sanotaan, ja huulten suloisuus antaa opetukselle tehoa.” (Sananl. 16:21) Me tunnemme myötätuntoa sydämessämme noita ihmisiä kohtaan, joita on ”nyljetty ja sysitty sinne tänne niin kuin paimenettomia lampaita”. (Matt. 9:36, Um) Vaikka he saattavatkin hylätä kylmästi sanoman, kun me käymme heidän luonaan, niin me emme pane sitä pahaksi. ”Rakkaus on pitkämielinen, . . . ei etsi omaansa, ei katkeroidu, ei muistele kärsimäänsä pahaa.” (1. Kor. 13:4, 5) Me tiedämme että jos he omaksuvat totuuden, niin se merkitsee heille elämää. Me emme pakota heille sanomaa, vaan ”opetamme lempeästi niitä, jotka eivät suhtaudu suopeasti”. Tämän Jehovan todistajain rakkaudellisen suhtautumisen takia ovat tuhannet oppineet tuntemaan totuuden. ”Viisaan sydän tekee taitavaksi hänen suunsa ja antaa tehoa hänen huultensa opetukselle.” (Sananl. 16:23) Kun hän on viisas, niin rakkaus elvyttää hänen sydäntään eli vaikuttimensa tyyssijaa. Se auttaa häntä pitämään silmällä niiden ihmisten todellista asemaa, joita hän palvelee, antaen oivallusta toimia heidän kanssaan. Se saa jotkut kuuntelemaan, mitä hänellä on sanottavaa, jotta he vakuuttuisivat siitä ja ”palaisivat kunnollisesti järkiinsä Perkeleen ansasta”.

EDISTYMINEN KYPSYYTEEN

18. a) Miten Jehovan todistajat osoittavat tosi rakkautta hyvää tahtovia kohtaan? b) Mitkä ehdotukset tehdään, jotta kristityt palvelijat voisivat varmistautua siitä, että heidän antamansa opetus tarttuu toden teolla?

¹⁸ Kun Jehovan todistajat löytävät jonkun, joka kuulee Oikean Paimenen ääntä, niin ajattelevatko he, että työ on tehty? Eivät lainkaan. He auttavat häntä tulemaan yhteyteen Paimenen lammaslauman kanssa ja kasvamaan kristilliseen kypsyyteen. He käyvät säännöllisesti joka viikko uudelleen tutkimassa Raamattua tuon kuulevan kanssa, niin että hän voi nähdä, mitä se käskee häntä tekemään. Sen, joka opettaa, tulee olla erittäin huolellinen, niin että hän on varma siitä, että hyvää tahtova oppii todella, että hän ymmärtää eri kohdat ja edistyy kypsyyteen. Kaikki eivät edisty samalla nopeudella, mutta jokaisen hengellinen kehitys saa osakseen asiaankuuluvaa huomiota huolellisen järjestelyn avulla. Kehota uutta ilmaisemaan ajatuksensa. ”Osallistukoon jokainen, jolle opetetaan suullisesti sanaa, kaikkiin hyviin asioihin sen kanssa, joka antaa tällaista suullista opetusta.” (Gal. 6:6, Um) Ja kun selitys on annettu, niin osoittaudu todelliseksi opettajaksi keskustelemalla kohdasta edelleen ja heruttamalla lisäselityksiä oppilaalta, jollei selitystä ole annettu ilmeisestikään ymmärtäen. Opeta oppilasta ajattelemaan pohjaan asti, jotta hän näkisi asioitten suhteen aikaisemmin opittuihin asioihin ja sisällyttäisi vastauksiinsa raamatunkohtia, mitkä todistavat ne oikeiksi. Toista erittäin tärkeät kohdat, jotta ne eivät unohtuisi.

19. Mitä meidän tulee täsmällisen tiedon ohella koettaa myöskin opettaa hyvää tahtoville ihmisille?

¹⁹ Jos tämän henkilön on tosiaan tultava Kristuksen Jeesuksen opetuslapseksi, niin tarvitaan vielä enemmän. Hänen on opittava odottamaan Jehovalta ohjausta ja kehitettävä syvä halu miellyttää häntä. Häntä tulee auttaa arvostamaan psalminkirjoittaja Daavidin näkökantaa, kun hän sanoi: ”Opeta minut tekemään tahtosi, sillä sinä olet minun Jumalani. Sinun henkesi on hyvä. Johtakoon se minua suoruuden maassa.” (Ps. 143:10, Um) Meidän tulee auttaa häntä enemmän kuin saamaan vastauksen päähänsä: saamaan Jumalan lain sydämeensä. ”Ja tätä minä rukoilen jatkuvasti, että teidän rakkautenne uhkuisi yhä enemmän täsmällisen tiedon ja täyden erottamiskyvyn ohella voidaksenne varmistautua tärkeämmistä seikoista, niin että olisitte virheettömiä ettekä kompastuttaisi toisia Kristuksen päivään saakka ja täyttyisitte vanhurskaalla hedelmällä, mikä tulee Jeesuksen Kristuksen kautta Jumalan kunniaksi ja ylistykseksi.” (Fil. 1:9–11, Um) Kun totuus tarttuu henkilön sydämeen ja kehittyy siellä, niin hän alkaa kantaa hedelmää. – Matt. 13:23.

20. Miten vasta kiinnostuneita voidaan valmistaa osallistumaan totuuden opettamiseen toisille?

²⁰ Ei kestä tavallisesti kauan, ennen kuin hyvää tahtova henkilö alkaa nähdä, että kristityillä on työ tehtävänä. Mutta toisilla kestää kauemmin kuin toisilla havaita sydämessään tehdä niin. Se ei tapahdu yhtäkkiä, mutta hyvä opettaja voi tehdä paljon valmistellakseen sitä. Käytä joka viikko jonkin verran aikaa tutustuttaaksesi heitä Jehovan järjestöön ja siihen, miten se toimii. Tutustuta heidät kokouksiin ja niiden johtamiseen. Kehota heitä saapumaan niihin. Kun kerrot heille omasta palveluksestasi talosta taloon viikolla, niin osoita heille lyhyesti Raamatusta, miksi sinä teet siten. (Apt. 20:20) Voit myöhemmin kertoa rohkaisevan kokemuksen, minkä olet saanut, kun olet tehnyt uusintakäynnin hyvää tahtovan luokse. Sitä tilaisuutta voitaisiin käyttää sen osoittamiseksi, että Jeesus käski ruokkimaan lampaita. (Joh. 21:15–17) Jossain toisessa tilaisuudessa voisit tutustuttaa heidät valmennusohjelmaan ja siihen, ettei uusia lähetetä matkaan itsekseen, vaan että heitä autetaan rakkaudellisesti askel askeleelta, kunnes he tuntevat olevansa päteviä auttamaan toisia. Älä ajattele, että sinun on kehotettava heitä palvelukseen ensimmäisellä kerralla, kun kerrot siitä heille. Valmista heitä siihen. Kun koko järjestely hahmottuu heidän mielessään ja kun he alkavat nähdä sinun tutkisteluistasi, miten tärkeätä toisten on oppia, niin he haluavat osallistua. Tietoon perustuva rakkaus poistaa kaiken pelon kertoa toisille, mitä he ovat oppineet, ja korvaa sen palavalla halulla osoittaa arvostusta Jehovalle palvelemalla häntä. – 1. Joh. 4:18.

21. Minkä työn tekeminen on nyt välttämätöntä?

²¹ Maailman kaikissa osissa on huutava hyvien uutisten opettajien tarve. Oletko sinä kristittynä pätevä opettamaan? Otatko sinä askeleita edistyäksesi kristillisestä lapsuudesta, niin että voit olla opettaja? Oletko sinä halukas käyttämään niitä totuuksia ja kykyjä, joita sinulla nyt on, auttaaksesi toisia oppimaan totuutta, niin että he voivat saavuttaa elämän Jumalan uudessa maailmassa? Jos näin on, niin nyt on aika osallistua Jumalan tarjoamaan palvelusetuun. Kun teet siten, oletpa sitten uusi tai kokenut palveluksessa, niin noudata 1. Timoteuksen kirjeen 4:16:nnessa kerrottua neuvoa: ”Kiinnitä alituista huomiota itseesi ja opetukseesi.”