Millaisessa asemassa Israel on Jumalaan nähden?
”Ja jos te nyt tottelette tarkkaan minun ääntäni ja pidätte tosiaan minun liittoni, niin te tulette varmasti minun erityiseksi omaisuudekseni kaikista muista kansoista, koska koko maa kuuluu minulle. Ja teistä itsestänne tulee minulle pappisvaltakunta ja pyhä kansa.” – 2. Moos. 19:5, 6, Um.
1. Miksi Siinain vuoren ympärille kokoontunut kansa oli etuoikeutettu kansa?
NE YLI kaksimiljoonaa ihmistä, jotka kokoontuivat Siinain vuoren juurelle eräänä aamuna 1513 eKr., muodostivat etuoikeutetun kansan. He eivät ainoastaan nähneet Jumalan läsnäolon ilmenevän kunnioittavaa pelkoa herättävällä tavalla, vaan he myöskin kuulivat, miten Jumala oli valinnut heidät kaikista kansoista omaksi kansakseen, erikoiseksi omaisuudekseen. Heidän piti kantaa hänen nimeään ylläpitäen hänen palvontaansa maan päällä ja olla hänen lakiensa hallitsemia. Tästä kansasta, Israelin kansasta, piti näin tulla pyhä kansa. Israelilaisten piti saada tämä etu sillä ehdolla, että he tottelevat kaikkia käskyjä ja ohjeita, mitä Kaikkivaltias Jumala, Jehova, antaa heille.
2–4. a) Millä ehdoilla israelilaisista piti tulla Jumalan kansa, ja miten he suhtautuivat Jumalan tarjoukseen? b) Mitä heille annettiin sen takia?
2 Siellä Siinain vuoren luona tehty liitto eli sopimus oli kaksipuolinen liitto, koska kummaltakin puolelta vaadittiin jotain. Jumala oli puolestaan tekevä tästä kansasta oman kansansa ja siunaavan sitä, jos se täyttäisi oman puolensa sitoumuksessa, mikä merkitsi tottelevaisuutta häntä kohtaan. Jos se ei täyttäisi omaa puoltaan, niin ei hänkään olisi velvollinen täyttämään omaansa.
3 Kun Mooses tuli alas Siinain vuoren huipulta ja ilmoitti kansalle Jehovan käskyt, niin se ilmaisi olevansa halukas tekemään kaiken, mitä Hän vaatii siltä. ”Niin Mooses tuli ja kutsui kansan vanhemmat miehet ja esitti heille kaikki nämä sanat, mitkä Jehova oli käskenyt häntä esittämään. Sen jälkeen koko kansa vastasi yksimielisesti ja sanoi: ’Kaiken, mitä Jehova on puhunut, me olemme halukkaat tekemään.’ Mooses vei heti kansan sanat Jehovalle.” – 2. Moos. 19:7, 8, Um.
4 Koska israelilaiset myöntyivät olemaan tottelevaisia, niin Jehova ryhtyi antamaan heille vanhurskasta lakia, minkä mukaan heidän piti käyttäytyä. Se oli tuo kuuluisa lakiliitto eli Mooseksen laki.
5, 6. Miten lakiliitto vahvistettiin?
5 Kun kansa kuuli Lain ja suostui tekemään kaiken, mitä se siltä vaati, niin Mooses kirjoitti sanat muistiin ja vihmoi kirjoitetun asiakirjan eläinten verellä. (2. Moos. 24:3–8) Tämä menetelmä vahvisti liiton, so. saattoi sen voimaan ja teki siitä laillisesti sitovan. ”Sillä missä on liitto, siinä on liiton tekevän ihmisen kuolema välttämätön. Sillä liitto on pätevä kuolleitten uhrien nojalla, koska se ei ole milloinkaan voimassa liiton tekevän ihmisen vielä eläessä. Sen tähden ei edellistäkään liittoa vihitty ilman verta. Sillä kun Mooses oli puhunut koko kansalle jokaisen käskyn Lain mukaan, niin hän otti nuorten mullien ja vuohien verta veden kera ja helakanpunaista villaa ja isoppia ja vihmoi itse kirjan ja kaiken kansan sanoen: ’Tämä on sen liiton veri, minkä Jumala on pannut velvoitukseksi teille.’” – Hepr. 9:16–20, Um.
6 Eläinuhrit ottivat Mooseksen, tämän liiton välittäjän, paikan. Niiden veri korvasi siis hänen verensä lakiliiton laillistamisessa ja tekemisessä päteväksi.
KANSAN SYNTY
7. Miten lakiliitto teki israelilaisista ainoalaatuisen kansan?
7 Israelilaisista tuli tämän sopimuksen eli liiton perusteella kansa, jonka Kuningas oli Jehova Jumala. Hänen käskynsä muodostivat heidän lakikokoelmansa. Tämä teki heistä ainoalaatuisen kansan, mikä erosi täysin kaikista muista kansoista. Yhdelläkään muulla kansalla maan päällä ei ollut näin läheistä suhdetta ihmiskunnan Luojaan. ”Katso, minä teen liiton, minä teen kaiken sinun kansasi nähden ihmeellisiä tekoja, joiden kaltaisia ei ole tehty yhdessäkään maassa, eikä minkään kansan keskuudessa. Niin koko kansa, jonka keskuudessa sinä olet, on näkevä Herran [Jehovan] teot, sillä peljättävä on se, mitä minä sinulle teen.” – 2. Moos. 34:10.
8, 9. Mm. mitä ihmeellisiä tekoja Jumala suoritti heille, ja miten tämä todisti heidän olevan hänen valittu kansansa?
8 Jehova Jumala suoritti monia ihmeitä näiden ihmisten hyväksi niinä vuosina, mitkä seurasivat tätä Siinain vuoren luona pidettyä kokousta. Heidän kenkänsä ja vaatteensa eivät kuluneet heidän nelikymmenvuotisella vaelluksellaan autiomaassa, ja heille varattiin myöskin ravintoa ihmeellisellä tavalla mannan muodossa. (5. Moos. 29:5; Ps. 78:24) Kun viholliskansojen sotajoukot tulivat heitä vastaan, niin Jumala taisteli heidän puolestaan antaen heille voiton. Hän johdatti heidät toivottuun maahan ja antoi sen heille heidän alueekseen. Hän oli kosketuksissa heidän kanssaan profeettojen välityksellä ja antoi heille tiedot tulevista tapahtumista. Heidän hyväkseen tehtiin nämä ja monet muut ihmeelliset teot.
9 Hän tunnusti satoja vuosia israelilaiset valituksi kansakseen. Mikään muu kansa koko tuona aikana ei nauttinut tällaista yksinomaista huomaavaisuutta. Keidenkään muiden kuin Israelin kansan silmien edessä ei suoritettu niitä ihmeitä, eivätkä ketkään muut kuulleet sitä, mitä kansa kuuli. ”Onko mikään muu kansa kuullut Jumalan äänen puhuvan tulen keskeltä sillä tavalla, kuin te olette sen kuulleet, ja säilynyt elossa? Tai onko Jumala yrittänyt tulla ottamaan kansaa itselleen minkään muun kansan joukosta koetuksin, merkein ja ihmein ja sodalla ja voimakkaalla kädellä ja ojennetulla käsivarrella sekä suurella pelättävyydellä, mitä kaikkea sinun Jumalasi Jehova on tehnyt sinulle Egyptissä silmiesi edessä?” ”Ainoastaan teidät minä olen tuntenut kaikista maan sukukunnista.” – 5. Moos. 4:33, 34, Um; Aam. 3:2.
ISRAELIN PALUU
10. Mitä monet kristikunnan ihmiset päättelevät Israelin kansalle osoitetusta suosiosta?
10 Monet kristikunnan ihmiset uskovat tämän Jumalan suosion ilmaisevan historian takia, että Jumala tukee juutalaisten nykyistä paluuta Palestiinaan. He uskovat, että Israelin valtion perustaminen toukok. 14. pnä 1948 oli Jumalan teko. He uskovat myöskin, että juutalaiset palaavat viimeisinä päivinä kotimaahansa uskomatta Kristukseen ja kääntyvät sitten hänen ilmestyessään. Raamatusta ei voida löytää tukea tälle katsantokannalle. Jeesus itse sanoi, ettei juutalaisille anneta mitään muuta merkkiä kuin Joonan merkki, hänen, joka oli haudan kaltaisessa tilassa osia kolmesta päivästä. He saivat merkkinsä, kun Jeesus meni hautaan ja kun hänet herätettiin sitten kolmantena päivänä. Koska tämä oli ainoa merkki, mikä heille piti antaa, eikä se käännyttänyt heitä, niin miten voidaan sanoa, että heille annetaan toinen merkki, mikä aikaansaa sen, mitä ensimmäinen merkki ei pystynyt tekemään?
11. Täyttyvätkö juutalaisten paluuta koskevat ennustukset nykyisessä Palestiinaan-paluussa? Selitä?
11 On kuitenkin monta ennustusta, mitkä puhuvat juutalaisten paluusta kotimaahansa, mutta nämä ennustukset eivät täyty nykyisessä Israelin valtiossa. Ne täyttyivät yli viisisataa vuotta ennen Kristusta, kun juutalainen jäännös palasi Babyloniasta ottamaan haltuunsa uudelleen Jerusalemin autioitetun paikan. Se tapahtui v. 537 eKr., seitsemänkymmentä vuotta sen jälkeen kun mahtavat Babylonian sotajoukot olivat tehneet Jerusalemin rauniokasaksi.
12, 13. Miksi Luvattu maa autioitettiin?
12 Mainittakoon, että pakanahyökkääjät eivät olisi autiottaneet heidän maataan, jos he olisivat täyttäneet oman osansa Siinain vuoren luona tehdystä sopimuksesta. He eivät olleet pitäneet lupaustaan tehdä kaikki, mitä Jehova oli puhunut. He rikkoivat kerran toisensa jälkeen ne Jumalan lait, mitkä hallitsivat heitä. Mutta vaikka heitä rangaistiin usein luovuttamalla heidät heidän vihollisilleen, niin he eivät ylläpitäneet puhdasta ja saastuttamatonta palvontaa.
13 Hävitys, mikä pyyhkäisi heidät pois seitsemäksikymmeneksi vuodeksi, kun Babylonia autioitti sekä Jerusalemin että Juudan, oli ennustettu kauan etukäteen profeetta Jeremian kautta, joka sanoi: ”Ja Herra on lähettänyt teidän tykönne kaikki palvelijansa, profeetat, varhaisesta alkaen, mutta te ette ole kuulleet, ette kallistaneet korvaanne kuullaksenne, kun he sanoivat: ’Kääntykää itsekukin pahalta tieltänne ja pahoista teoistanne, niin saatte asua maassa, jonka Herra on antanut teille ja teidän isillenne, iankaikkisesta iankaikkiseen. Älkää seuratko muita jumalia, älkää palvelko ja kumartako niitä älkääkä vihoittako minua kättenne töillä, etten tuottaisi teille onnettomuutta.’ ’Mutta te ette kuulleet minua, sanoo Herra, ja niin te vihoititte minut kättenne töillä, omaksi onnettomuudeksenne. . . . niin katso, minä lähetän sanan, minä nostan kaikki pohjanpuolen kansanheimot, sanoo Herra, sanan Nebukadressarille, Baabelin kuninkaalle, palvelijalleni, ja tuon heidät tätä maata ja sen asukkaita vastaan ja kaikkia näitä ympärillä olevia kansoja vastaan. Ja nämä minä vihin tuhon omiksi ja teen heidät kauhistukseksi, ivan vihellykseksi ja ikuisiksi raunioiksi. Niin koko tämä maa tulee raunioiksi, autioksi, ja nämä kansat palvelevat Baabelin kuningasta seitsemänkymmentä vuotta.’” – Jer. 25:4–7, 9, 11.
14. Mitä eroa on Babyloniasta-paluun ja nykyisen paluun välillä?
14 Kun tämä autioituskausi päättyi, niin juutalaisten jäännös palasi kotimaahansa uudelleen rakentamaan sitä. Koska Jumala oli pitänyt maan tyhjänä ihmisasukkaista ja kotieläimistä, niin he palasivat asumattomalle alueelle. Mutta näin ei ole tapahtunut juutalaisten muuttaessa nykyaikana Palestiinaan. Eivätkä heidät palaamaan saaneet vaikuttimetkaan ole lainkaan samanlaiset. Babyloniasta tullut jäännös ei palannut epäuskossa, vaan päinvastoin uskossa. Se oli antautunut Jehovan palvontaan ja halusi vakiinnuttaa sen uudelleen autioitettuun kotimaahansa. Tämä ei ole kuitenkaan totta nykyisistä maahan palaavista. He eivät mene Palestiinaan elvyttämään Jehovan saastuttamatonta palvontaa eikä rakentamaan uudelleen temppeliä.
15. Miksi temppeliä ei voida rakentaa uudelleen eikä Lain vaatimia pappien velvollisuuksia suorittaa?
15 Vaikka he haluaisivatkin rakentaa jälleen temppelin Jumalan sille määräämälle paikalle, niin he eivät voi tehdä sitä, koska muhamettilainen moskeija on sillä kohdalla. Eikä heillä ole myöskään papistoa, mikä voitaisiin todistaa oikeaksi. Vuonna 70 jKr. tapahtunut sukuluettelojen hävitys tekee nykyisille juutalaisille mahdottomaksi aaronilaisen papiston uudelleen asettamisen toimittamaan pappisvelvollisuuksia, joita Mooseksen laki vaatii.
16, 17. Keiltä Israelin tasavalta odottaa tunnustusta ja apua, ja miten tämä on vastoin Jumalan ohjeita?
16 Israelin tasavalta sai olemassaolonsa tämän maailman valloilta, ja se on etsinyt niiden tunnustusta. Siitä on tullut osa maailman asiainjärjestelmästä. Tämä on vastoin niitä ohjeita, mitkä Jumala antoi heidän esi-isilleen. Hän kielsi heitä etsimästä apua Egyptistä, mikä kuvaa maailmaa. ”Voi niitä, jotka menevät alas Egyptiin apua etsimään ja turvautuvat hevosiin, luottavat sotavaunuihin, koska niitä on paljon, ja ratsumiehiin, koska niitten luku on ylen suuri, mutta eivät katso Israelin Pyhään, eivät kysy neuvoa Herralta [Jehovalta].” – Jes. 31:1.
17 Nykyinen Israelin valtio turvaa sotavaunujen ja hevosten sijasta tankkeihin, suihkuhävittäjiin, moottorikolonniin ja muihin senkaltaisiin. Se jättää huomioonottamatta Jumalan päätöksen hallita tätä maata oman hallituksensa ja valitsemansa Kuninkaan välityksellä. Kuten Israel hylkäsi tämän Kuninkaan keisarin hyväksi ensimmäisellä vuosisadalla, niin Israel hylkää hänet tällä kahdennellakymmenennellä vuosisadallakin. On sen tähden erehdys ajatella, että Jumala tukisi juutalaisten nykyistä paluuta Palestiinaan.
LIHALLINEN ISRAEL HYLÄTTIIN
18, 19. Miksi Jumala hylkäsi Israelin kansan?
18 Kun Israelin kansa ei ottanut vastaan viimeistä tilaisuutta, minkä Jumala antoi sille hänen suosionsa saavuttamiseksi ja pappisvaltakunnaksi pääsemiseksi, niin hän hylkäsi sen. Israel ei voinut sitten enää vaatia suosiota Jumalan valittuna kansana. Israelilaiset eivät olleet täyttäneet sitä sitoumusta, minkä he kansana tekivät Siinain vuoren luona. He eivät olleet ylläpitäneet saastuttamatonta Jumalan palvontaa, vaan olivat sallineet ihmisten perimätietojen ja filosofian turmella sen. He eivät ottaneet vastaan Sitä, jonka Jumala oli luvannut lähettää, vaan hylkäsivät hänet keisarin hyväksi ja juonivat hänen väkivaltaiseksi kuolemakseen. Heidät hylättiin näistä syistä olemasta Jumalan pyhä kansa. Jumala hylkäsi heidän kirjaimellisen palvontahuoneensa, niin kuin Jeesus sanoi:
19 ”Jerusalem, Jerusalem, profeettojen tappaja ja niiden kivittäjä, jotka on lähetetty sen luokse – kuinka usein minä halusinkaan koota sinun lapsesi yhteen sillä tavalla, kuin kana kokoaa poikasensa siipiensä alle! Mutta te ette halunneet sitä. Katso, teidän huoneenne on hylätty teille.” – Matt. 23:37, 38, Um.
20. Mikä on yksi näkyvä todistus siitä, että Jumala on hylännyt Israelin?
20 Todistus tästä hylkäämisestä tuli Jerusalemin hävityksessä v. 70 jKr., jolloin temppeli hävitettiin viimeisen kerran. Jehovan palvontaa ei voitu enää jatkaa siinä paikassa, minkä hän oli valinnut, eikä sillä tavalla, mikä oli mainittu nimenomaisesti lakiliitossa. Rooman keisari Hadrianus vihki v. 136 jKr. temppelin Jupiter Capitolinukselle temppelin paikalla, ja sitten v. 691 rakensi ’Abd-al-Malik muhamettilaisen moskeijan siihen. Tämä moskeija, Kalliomoskeija, seisoo yhäkin siinä.
HENGELLINEN ISRAEL
21, 22. a) Miksi Jumala on antanut suosionsa uudelle kansalle, ja ketkä tämän kansan muodostavat? b) Miksi juutalaiset eivät voi vedota Aabrahamiin omaamiinsa lihallisiin siteisiin todistuksena siitä, että he ovat Aabrahamin siementä?
21 Jumala on antanut suosionsa uudelle kansalle, jota eivät muodosta lihalliset, vaan hengelliset israelilaiset. He ilmaisevat Aabrahamin uskoa, mitä lihallinen Israel ei osoittanut. He ovat todellisia ”Aabrahamin lapsia”, ja heillä on suurempi oikeus Aabrahamille tehtyihin lupauksiin kuin niillä, jotka viittaavat tuohon patriarkkaan yhdistäviin lihallisiin siteisiin. ”Mutta ei niin, että Jumalan sana olisi harhaan mennyt. Sillä eivät kaikki ne, jotka ovat Israelista, ole silti Israel, eivät kaikki ole lapsia sentähden, että ovat Aabrahamin siementä, vaan: ’Iisakista sinä saat nimellesi jälkeläiset’; se on: eivät ne, jotka lihan puolesta ovat lapsia, ole Jumalan lapsia, vaan lupauksen lapset, ne luetaan siemeneksi.” (Room. 9:6–8) Tämä merkitsee sitä, että lihalliset juutalaiset eivät voi vedota Aabrahamiin omaamiinsa lihallisiin siteisiin todistuksena siitä, että he ovat Aabrahamin siemen. Muista, että Ismael oli Aabrahamin poika lihan mukaan, mutta hänet hylättiin kuitenkin. Näin ollen vaaditaan siis enemmän kuin lihallisia siteitä ja lihassa tapahtuvaa ympärileikkausta. Täytyy olla uskoa ja sydämen ympärileikkaus.
22 Mooses teki tämän seikan selväksi sanoessaan: ”Ja teidän täytyy ympärileikata sydämenne esinahka, ettekä te saa enää jäykistää niskaanne.” (5. Moos. 10:16, Um) Apostoli Paavali selitti tätä samaa kohtaa: ”Sillä ei se ole juutalainen, joka vain ulkonaisesti on juutalainen, eikä ympärileikkaus se, joka ulkonaisesti lihassa tapahtuu; vaan se on juutalainen, joka sisällisesti on juutalainen, ja oikea ympärileikkaus on sydämen ympärileikkaus Hengessä, ei kirjaimessa.” – Room. 2:28, 29.
23. Miksi uuden kansan jäsenet ovat juutalaisia sanan todellisessa merkityksessä?
23 Jehovan nimeä kantavalla uudella kansalla on tämänkaltainen ympärileikkaus. Siihen kuuluvat ovat juutalaisia sanan todellisessa merkityksessä, koska he tuottavat ylistystä Jumalalle uskollaan ja tottelevaisuudellaan. He ovat sen lihallisen Israelin suora vastakohta, joka kulki tottelemattomuuden ja uppiniskaisuuden tietä siitä pitäen, kun se lähti Siinain vuoren luota.
24. Miten lihalliselle Israelille osoitettiin erityistä suosiota vuoden 29 (jKr.) jälkeen ja miten kauan?
24 Jumala alkoi valita ihmisiä tähän uuteen kansaan v. 29 jKr. Nykyään on maan päällä elossa ainoastaan jäännös tästä kansasta. Seitsemän vuotta sen jälkeen kun Kristus aloitti kristillisen evankeliuminpalveluksen, tarjottiin kutsu tulla näiden hengellisten israelilaisten muodostaman kansan jäseniksi yksinomaan lihallisille juutalaisille. Kunnioituksesta nimeään kohtaan, mikä oli luonnollisilla juutalaisilla, sekä heidän esi-isilleen antamiaan lupauksia kohtaan Jumala antoi heille ensin tilaisuuden tulla Aabrahamin hengellisiksi lapsiksi. – 5. Moos. 7:6–8.
25. Miten lihallisen Israelin usko pantiin koetukselle?
25 Koska kutsu annettiin heille Kristuksen kautta, niin heidän uskonsa pantiin koetukselle. Jos heillä olisi ollut uskoa Mooseksen ja profeettojen kautta annettuihin Jumalan lupauksiin, niin he olisivat ottaneet vastaan Kristuksen sinä, mikä hän oli. He olisivat tunnustaneet hänet siksi suureksi profeetaksi, jonka Jumala sanoi tulevan luvatessaan Moosekselle: ”Profeetan minä olen herättävä heille heidän veljiensä keskuudesta, sinun kaltaisesi, ja minä panen sanani hänen suuhunsa, ja hän puhuu heille kaikki, mitä minä käsken hänen puhua.” (5. Moos. 18:18) Kristus sanoi heille selvästi: ”Sillä jos te Moosesta uskoisitte, niin te uskoisitte minua; sillä minusta hän on kirjoittanut.” (Joh. 5:46) Mutta Juudan kansalla ei ollut välttämätöntä uskoa.
26. Mikä aikaansaa vanhurskautuksen, ja miten lihallinen Israel ei nähnyt tätä?
26 Israelilaiset ajattelivat omavanhurskaasti, että he voivat saada Jumalan suosion ja siunaukset lain teoilla. Heidän omavanhurskautensa sokaisi heidät näkemästä sitä, että Aabraham sai Jumalan hyväksymyksen uskonsa takia. Juuri usko aikaansaa vanhurskautuksen Jumalan silmissä, eivät lain teot. ”Sitä paitsi on ilmeistä, että ketään ei julisteta vanhurskaaksi Jumalan edessä lain kautta, koska ’vanhurskas elää uskon perusteella’. Mitä varten sitten on Laki? Se lisättiin tekemään rikkomus ilmeiseksi, kunnes tulisi se siemen, jolle lupaus oli tehty.” (Gal. 3:11, 19, Um) Mutta kun luvattu Siemen esittäytyi, niin kansa ei halunnut ottaa häntä vastaan niistä ihmetöistä huolimatta, joita hän suoritti sen silmien edessä, ja hänen puhumistaan viisauden sanoista välittämättä.
27. a) Eikö kukaan lihallisesta Israelista osoittanut uskoa? b) Miten uusi liitto on erilainen, ja mikä vaikutus sen vahvistamisella oli lakiliittoon?
27 Mutta jäännös kansasta uskoi. Tähän jäännökseen kuuluvista oli tuleva ensimmäiset hengelliset israelilaiset ja heidät piti saattaa uuteen liittoon eli sitoumukseen Jehova Jumalan kanssa. Se oli liitto, mikä korvasi Siinain vuoren luona tehdyn liiton, mikä annettiin oppaaksi israelilaisille, kunnes luvattu Siemen saapui. Jeremia ennusti tämän uuden liiton ja sanoi, että se oli oleva erilainen liitto. Sen sijaan että se kirjoitettaisiin kivitauluihin, se piti kirjoittaa sydämiin. – Jer. 31:31–33.
28. Mitä juutalainen jäännös koki?
28 Juudan kansan jäännös, joka uskoi, otettiin tähän uuteen liittoon. Nämä kokivat sydämen ympärileikkauksen. Heidän sydämensä halu oli totella Jumalaa kaikessa, mitä hän vaati heiltä. Heillä oli sisäinen vaikutin, joka pani heidät tekemään sitä, mikä oli oikein hänen silmissään. Koska he olivat saavuttaneet täsmällisen tiedon Jumalan kirjoitetusta Sanasta ja koska he halusivat tehdä Jumalan tahdon, niin he eivät tarvinneet lakia monine kieltokäskyineen sanomaan itselleen, mitä ei saa tehdä. Kun siis uusi liitto vahvistettiin v. 33 jKr., niin Siinain vuoren luona annettu vanha lakiliitto ei sitonut enää heitä. Se oli poistettu. Kristus oli lopettanut sen täyttämällä sen tarkoituksen.
29. Miten uusi liitto vahvistettiin, ja miksi se on lakiliittoa parempi?
29 Niin kuin oli vanhan liiton, niin on uuden liitonkin laita: sen vahvistamiseksi tarvittiin uhria. Se vahvistettiin kuitenkin jollain paremmalla kuin eläinten verellä. Se vahvistettiin Kristuksen täydellisellä elämänverellä. Tämä teki uudesta liitosta vanhaa liittoa paremman. Se oli myöskin parempi siksi, että sillä oli parempi papisto, täydellinen välittäjä ja paremmat lupaukset. ”Mutta nytpä Jeesus onkin saanut oivallisemman julkisen viran, niin että hän on myöskin vastaavasti paremman liiton välittäjä, mikä liitto on vahvistettu laillisesti paremmille lupauksille.” – Hepr. 8:6, Um.
30, 31. Ketkä muodostavat Aabrahamin todellisen siemenen, ja miksi heitä voitiin verrata hiekkaan meren rannalla?
30 Tähän liittoon saatetut ihmiset muodostavat nyt Jumalan tosi Israelin, Aabrahamin todellisen siemenen. Aabrahamille annettu lupaus, mikä on kerrottu 1. Mooseksen kirjan 22:17, 18:nnessa, koskee heitä eikä Aabrahamin lihallisia jälkeläisiä, jotka eivät ole kansana kuunnelleet Jumalaa eivätkä ole osoittaneet tuon patriarkan uskoa ja tottelevaisuutta. Lupaus ennalta kertoo, miten heidät yhdistetään Aabrahamin tärkeimpään Siemeneen, Kristukseen Jeesukseen, kuninkaallisena perheenä.
31 Koska Jumalan tahto ei ollut tehdä Aabrahamin päivinä tunnetuksi niiden lukumäärää, jotka muodostavat hengellisen Israelin, niin hän jätti sen määräämättömäksi luvuksi. Sitä ei paljastettu. Hän sanoi: ”Minä moninkertaistan varmasti sinun siemenesi kuin taivaitten tähdet ja kuin hiekkajyväset, mitkä ovat meren rannalla.” (Um) Kuten tähdet ja hiekkajyväset ovat laskemattomat, niin ei hengellistä Israeliakaan voitu laskea, koska Jumala ei ollut vielä paljastanut sen lukua.
32. Missä kohdassa Raamattua on hengellisen Israelin lukumäärä ilmaistu?
32 Tämä salaisuus tehtiin tunnetuksi vasta sen jälkeen kun uusi liitto oli vahvistettu. Lukumäärä on mainittu meille Ilmestyskirjan 14:1:sessä (Um). Hengelliset israelilaiset kuvaillaan siinä tärkeimmän Siemenen, Kristuksen Jeesuksen, kanssa taivaallisella Siionin vuorella. ”Ja minä näin, ja katso, Karitsa seisoi Siionin vuorella ja hänen kanssaan sata neljäkymmentä neljä tuhatta, joiden otsiin on kirjoitettu hänen nimensä ja hänen Isänsä nimi.” Hengellisen Israelin muodostaa siis ainoastaan 144 000 jäsentä Ylimmäisen Papin, Kristuksen Jeesuksen alaisuudessa. Vain nämä saatetaan uuteen liittoon, ja he muodostavat Jehovan nimeä kantavan uuden kansan.
33. Merkitseekö juutalaisten kansallisen palvontahuoneen hylkääminen sitä, että yksityiset juutalaiset eivät voi saada Jumalan suosiota? Miksi?
33 Jumalan suosio on nyt tällä uudella kansalla eikä luonnollisella Israelilla. Mutta juutalaisten kansallisen palvontahuoneen hylkääminen ei merkitse sitä, että yksityiset juutalaiset eivät voisi tulla Jumalan suosioon. Tuon kansan hylkääminen ei merkinnyt sen jokaisen yksilön hylkäämistä, sillä kansan jäännös uskoi ja saatettiin uuteen liittoon. (Room. 9:27) Niin kuin tämä jäännös sai Jumalan suosion uskomalla häneen ja hänen Poikaansa, niin voivat yksityiset juutalaiset nykyäänkin saada sen samalla tavalla. Heidän täytyy tunnustaa, että Jumala on korvannut vanhan lakiliiton uudella ja paremmalla liitolla. Heidän täytyy tunnustaa sen parempi uhri, Kristuksen ihmisyys, ja miten Aadamilta peritty synti puhdistetaan pysyvästi hänen verellään. Heidän täytyy tunnustaa Kristus Jumalan määräämäksi Kuninkaaksi, ja heidän täytyy tunnustaa hengellinen Israel Jumalan tosi Israeliksi. Toisin sanoen, yksityiset juutalaiset voivat saada Jumalan suosion samalla tavalla kuin ei-juutalaisetkin.
34. Mikä johtopäätös meidän täytyy tehdä hengellisen Israelin suhteen?
34 Ottaen huomioon sen, mitä olemme tarkastelleet, on ilmeistä, että lihallinen Israel ei ole suosion asemassa Jumalan silmissä. Sen sijaan että se olisi hänen pyhä kansansa, hän on heittänyt sen pois, hylännyt sen uppiniskaisuuden ja tottelemattomuuden tähden ja siksi, että se on hylännyt hänen laupeudentekonsa. Se Israel, jolla on hyvä asema hänen edessään, on hengellinen Israel. Koska ne, jotka on valittu muodostamaan hengellisen Israelin, ovat ilmaisseet Aabrahamin uskoa ja tottelevaisuutta, niin he ovat Aabrahamin todellisia lapsia. Lihallista Israelia ei siis pelasteta, vaan koko hengellinen Israel. Siihen kuuluvat ovat niitä, jotka saavat sen siunauksen, että he voivat olla Jumalan erikoinen omaisuus, pappisvaltakunta ja pyhä kansa.
Miten siis on? Mitä Israel tavoittelee, sitä se ei ole saavuttanut, mutta valitut ovat sen saavuttaneet; muut ovat paatuneet. – Room. 11:7.