Kuuntelua silmillä

MIKÄ on avain tehokkaaseen viestintään kuuron kanssa? Esteettömän katsekontaktin säilyttäminen. Se on ehdottoman välttämätöntä, kun kuurot keskustelevat. Kun kaksi ihmistä keskustelee viittomakielellä, toisen on epäkohteliasta katkaista katsekontakti kääntämällä katse pois. Entä miten saa kuuron huomion osakseen? Sen sijaan että käytettäisiin hänen nimeään, on tarkoituksenmukaisempaa taputtaa kevyesti hänen olkapäätään tai käsivarttaan, heiluttaa kättään hänen näkökenttänsä sivustalla tai, jos etäisyyttä on paljon, kehottaa viittelöimällä jotakuta muuta herättämään hänen huomionsa. Tilanteen mukaan voi tömistellä lattiaa tai vilkutella valoja. Nämä ja muut tarkoituksenmukaiset huomionkiinnittämistavat vastaavat kuurojen kokemuksia ja kuuluvat kuurojen kulttuuriin.

Kieli yhdistää

Tavatessaan kuuron jotkut ovat päätelleet virheellisesti, että huuliltaluku on helppoa. Monista kuuroista se on kuitenkin hyvin rajallinen viestintäkeino. On tietenkin olemassa poikkeuksia, sillä jotkut ovat hyvin taitavia huulilta lukijoita, mutta yleensä ei ole huomaavaista olettaa kuuron kykenevän helposti lukemaan huulilta. Kun käyttää tulkkia tai kirjoittaa sanottavansa paperille, sisällökkääseen viestintään saattaa avautua jossain määrin mahdollisuuksia.

Jos taas kuuroja tapaa säännöllisesti, eikö olisi huomaavaista opetella jonkin verran viittomakieltä? Tämä yhdistää mahtavalla tavalla varsinkin ne, joilla on sama usko! Tämä on rinnastettavissa siihen, että opettelee kaksikielisessä kulttuurissa toisen kielen alkeet. Jehovan todistajat ovat pitkään olleet kiinnostuneita Jehova Jumalaa koskevan tiedon saattamisesta kaikkien ulottuville. Kun tajuamme, etteivät kuurot voi oppia kuulemaan normaalisti, miten paljon parempi meidän onkaan mukautua heidän tilanteeseensa käyttämällä viittomakieltä. (1. Korinttilaisille 9:20–22.)

Antonino kertoo, että kun hän alkoi käydä kristillisissä kokouksissa Italiassa, aluksi ”kuulevien veljien kanssa käydyissä keskusteluissa ei kyetty antamaan aktiivisesti todellista rohkaisua puolin eikä toisin. Koska emme ymmärtäneet toisiamme, tunsin olevani syrjässä.” Monet seurakunnan jäsenet reagoivat tilanteeseen opettelemalla italialaista viittomakieltä. Kiinnostuneet kuurot alkoivat tutkia Raamattua, ja kokouksia alettiin pitää viittomakielellä. Tämä rohkaisi Antoninoa, ja hän haluaa nyt omien sanojensa mukaan puhua kaikille kuuroille ystävilleen kokouksistamme ja siitä lämpimästä rakkaudesta, joka vallitsee Jehovan kansan keskuudessa.

Jehovan todistajat muodostavat ympäri maailmaa viittomakielisiä seurakuntia, joissa kuurot voivat iloita lämpimästä ja rakkaudellisesta toveruudesta toistensa kanssa. Espanjassa kuurojen viittomakielisiä ryhmiä on ollut jo yli kahdenkymmenen vuoden ajan. Yhdysvalloissa on tällä hetkellä 19 toimeliasta kuurojen seurakuntaa ja 47 pienempää ryhmää.

Kuurot voivat palvella kokoaikaisina sananpalvelijoina (tienraivaajina), avustavina palvelijoina ja vanhimpina sekä pitää puheita konventeissa, opettaa tienraivaajien palveluskouluissa ja ottaa johdon monilla eri tavoilla. Tällä elämänalueella ei ole rajoja, vaan pelkästään mahdollisuuksia ylistää Jehovaa kyvyillään.

Lukuisat kulttuurit ja kielet kautta maailman ilmentävät luontaista toveruuden ja viestinnän tarvettamme. Sen sijaan että pitäisimme kuuroja puutteellisina tai vajavaisina, kuinka paljon parempi meidän onkaan panna merkille ne saavutukset, kyvyt ja ominaisuudet, jotka tekevät meistä kaikista ihmisiä. Kun kunnioitamme toisia ja olemme halukkaita mukautumaan, me kaikki toimimme erilaisista ihmisistä muodostuvan mutta yhtenäisen ihmissuvun hyväksi.

[Kuva s. 24]

Kun keskustelet viittomakielellä, säilytä katsekontakti

[Kuva s. 24]

Kuurot palvelevat iloisesti kokoaikaisina sananpalvelijoina

[Kuva s. 25]

Valtakunnan lauluja viitotaan Espanjassa

[Kuva s. 25]

Konventtipuhetta pidetään korealaisella viittomakielellä

[Kuva s. 25]

Raamattuun perustuvia julkaisuja esitetään videolla viittomakielellä