Brasília – nuori, erilainen ja nopeasti kasvava

Herätkää!-lehden Brasilian-kirjeenvaihtajalta

MISSÄPÄIN maailmaa voisit soittaa suunnittelijalle, joka on laatinut maasi pääkaupungin alkuperäisen pohjapiirustuksen? Missä voisit tavata arkkitehdin, joka on suunnitellut pääkaupungin ensimmäiset hallintorakennukset ja valvonut niiden rakentamista? Entä missä voit kävellä läpi pääkaupungin ja tietää varmasti, että kukaan näkemäsi yli 40-vuotias ihminen ei ole syntynyt siellä? Brasilian pääkaupungissa Brasíliassa, nuoressa ja ainutlaatuisessa kaupungissa, joka ansaitsee lähemmän tarkastelun.a

Pitkä esinäytös

Lentomatka São Paulosta Brasíliaan kestää puolisentoista tuntia. Mukavilla linja-autoilla matka taittuu noin kahdessatoista tunnissa. Minä valitsin linja-auton. Näin minulla oli runsaasti aikaa lukea kaupungin historiasta.

Aina ensimmäisestä Portugalin hallintoa vastaan 1700-luvun lopulla nousseesta järjestäytyneestä kapinasta lähtien Brasiliaan haluttiin rakentaa uusi pääkaupunki. Pian sen jälkeen kun Brasilia saavutti itsenäisyyden vuonna 1822, brasilialainen valtiomies José Bonifácio de Andrada e Silva ehdotti, että tälle tulevalle pääkaupungille annettaisiin nimeksi Brasília, jonka nimen 1600-luvun kartantekijät olivat jo antaneet koko maalle.

Vuonna 1891 maan uusi perustuslaki sääti, että keskeltä maan ylätasankoa pitää savannista erottaa 14000 neliökilometrin suuruinen alue. Sinne, noin tuhannen kilometrin päähän rannikosta, rakennettaisiin uusi pääkaupunki. Poliitikot perustelivat asiaa sillä, että pääkaupungin siirtäminen Rio de Janeirosta sisämaahan edistäisi maan valtavien sisäosien kehitystä. Kului kuitenkin vielä 50 vuotta ennen kuin mitään tapahtui. Lopulta vuonna 1955 Brasílian pitkä esinäytös päättyi, ja toiminnantäyteinen ensimmäinen näytös oli alkamaisillaan.

Kilpailu ja suunnitelma

Tuona vuonna presidenttiehdokas Juscelino Kubitschek vannoi, että jos hänet valittaisiin, uusi pääkaupunki olisi totta ennen kuin hänen viisivuotiskautensa presidenttinä päättyisi. Huhtikuussa 1956 Kubitschek valittiin presidentiksi.

Joitakin kuukausia aikaisemmin hallitus oli julistanut kilpailun: brasilialaisia arkkitehteja, insinöörejä ja kaupunkisuunnittelijoita pyydettiin laatimaan suunnitelma uuden pääkaupungin pohjapiirustukseksi. Muutamien kuukausien kuluessa 26 kilpailijaa lähetti ehdotuksensa ihanteelliseksi pääkaupungiksi. Maaliskuussa 1957 kansainvälinen tuomaristo julkaisi voittajan nimen: kaupunkisuunnittelija Lúcio Costa.

Toisin kuin muut kilpailijat Costa oli luonnostellut oman ehdotuksensa vapaalla kädellä muutamaksi kuvaksi, joiden mukana seurasi kourallinen käsin kirjoitettuja sivuja – kokonaisen kaupungin suunnitelma yhdessä ruskeassa kirjekuoressa! Hän pyysi tuomaristolta anteeksi niukkaa kuvamateriaalia mutta lisäsi: ”Jos se ei kelpaa, se on helppo hävittää, enkä ole haaskannut siihen omaani enkä kenenkään muun aikaa.” Tuomaristo kuitenkin piti hänen suunnitelmastaan ja arvioi sen olevan ”selvä, suoraviivainen ja pohjimmiltaan yksinkertainen”. Millainen hänen ehdotuksensa oli, ja miten se muuttui betonikaupungiksi?

”Lentokone” pölyssä

Hyvä keino saada se selville on mennä käymään Museu Vivo da Memória Candangassa (rakentajien rakennusajan muistoista kootussa museossa). Koska museo sijaitsee rakennuksessa, joka toimi pääkaupungin ensimmäisenä sairaalana, tämä rakennus on kirjaimellisesti Brasílian kehto. Ensimmäiset Brasíliassa 40 vuotta sitten syntyneet lapset aloittivat elämänsä juuri täällä. Nykyään tämä entinen sairaala kertoo kuitenkin Brasílian kaupungin syntymästä ja lapsuudesta. Eräässä museon näyttelykohteessa sanotaan, että se on kertomus ”pölystä, telttakankaasta ja betonista”.

Museon henkilökuntaan kuuluva Laureti Machado johdattaa minut ensin ”pöly”-vaiheen läpi. Hän pysähtyy vuonna 1957 otetun kuvan eteen, jossa kaksi hiekkatietä halkaisee savannin muodostaen risteyksen täysin asumattomalle seudulle. Hän sanoo: ”Tähän kuvaan on saatu vangittua kaupungin rakentamisen aivan ensimmäinen vaihe.” Katsellessamme sitten Costan luonnoksia näemme, kuinka kaupunkisuunnittelija taivutti toisen tien kaarevaksi, niin että kun työntekijät, joita kutsuttiin nimellä candangos,b myöhemmin piirsivät tämän kaaren savanniin, pölystä tuli esiin lentokoneen muoto.

Brasílian epätavallinen pohjamuoto muistuttaa edelleenkin lentokonetta, jonka nokka osoittaa itään ja kaarevat siivet pohjoiseen ja etelään. Hallinnon kolmen osa-alueen rakennukset sijaitsevat ohjaamon kohdalla, liiketalot taas rungon ja asuinalueet siipien kohdalla.

Telttakankaasta betoniksi

Museon ”telttakangas” ja ”betoni” -osastot kertovat siitä, että työntekijät eri puolilla Brasiliaa myivät omaisuutensa matkustaakseen rakennuspaikalle. ”Isäni osti kuorma-auton, pakkasi mukaan koko perheemme – yli 20 henkeä – ja ajoi 19 päivää päästäkseen tänne”, muistelee eräs työntekijä, joka saapui paikalle elokuussa 1957. Toiset matkustivat linja-autolla, härkävankkureilla tai peukalokyydillä. Työntekijöitä saapui kaiken kaikkiaan 60000.

Tätä teltoissa asuvaa rakentajien armeijaa tarvittiin kipeästi, sillä kaupungin vihkimispäiväksi oli sovittu 21. huhtikuuta 1960. Tämä merkitsi sitä, että insinöörien, teknikoiden ja rakentajien piti saada pääkaupunki valmiiksi 1000 päivässä – ennätyksellisen nopeasti! Kuitenkin kun vihkiäispäivä saapui, työntekijät olivat jo saaneet tehtävän valmiiksi ennen määräpäivää. Maailman nuorin pääkaupunki oli noussut savannin pölystä.

Ensimmäinen ja ainoa

Kaupunkia ja sen rakentajia ihaillaan yhä kovasti Yhdistyneiden kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestön (Unescon) Brasílian-toimistossa. ”Mitään muuta kaupungin rakennussuunnitelmaa ei ole noudatettu niin uskollisesti kuin Costan suunnitelmaa”, kertoo minulle Unescon kulttuuriattasea tri Briane E. Bicca. ”Muun muassa tämän vuoksi Brasília on maailman ensimmäinen ja ainoa 1900-luvun kaupunki, joka on valittu Unescon maailmanperintöluetteloon.”c

Brasília on lisäksi ainoa tuossa luettelossa oleva kaupunki, jota yhä rakennetaan. Tämä asettaa haasteen, sanoo tri Bicca. ”Miten voimme säilyttää alkuperäisen pohjakaavan samalla, kun kaupunki yhä muuttuu?” Eläessään arkkitehti Lúcio Costa vielä yli 90-vuotiaanakin vastasi tuohon haasteeseen. Hän piti silmällä sitä, etteivät uudet rakennukset loukkaisi hänen pohjakaavaansa. Kun Costa sai esimerkiksi kuulla suunnitelmasta rakentaa kaupunkirautatie Brasíliaan, hän vaati, että junien täytyisi kulkea maan alla.

Panoraama

On aika lähteä kaupunkikierrokselle. Edes ensikertalaisella ei ole juurikaan ongelmia tiensä löytämisessä. Kaupungissa on kaksi pääkatua, ja linja-autoasema sijaitsee näiden katujen risteyksessä. Yksi pääkatu kulkee lännestä itään (”lentokoneen” pyrstöstä sen ohjaamoon), ja sen varrella sijaitsee hotelleja, teattereita, pankkeja ja kauppoja. Toinen katu kulkee pohjoisesta etelään (toisen siiven kärjestä toisen siiven kärkeen) ja johtaa asuma-alueille.

Paras näköala Brasíliaan avautuu 224 metriä korkeasta televisiotornista, joka sijaitsee lentokoneen rungon kohdalla aivan sen siipien takana. Ilmainen hissimatka vie sinut 75 metrin korkeuteen maasta, missä eteesi avautuu panoraama kaupungin keskustasta, jota kutsutaan nimellä Plano Piloto. Kun katselee kaupungin suuria ruohokenttiä, jotka ovat niin laajat ja tyhjät, että ne ulottuvat horisonttiin, yllättyy siitä, miten avara kaupunki Brasília on. Brasílian maisemasuunnittelija Roberto Burle-Marx on piirtänyt Brasílian puistot ja ruohokentät niin mittaviksi, että tämä kaupunki väittää sillä olevan enemmän viheraluetta asukasta kohden kuin millään muulla pääkaupungilla maailmassa.

Itään päin kulkee leveä kahden kadun väliin jäävä esplanadi. Noiden katujen varrella on 17 samannäköistä rakennusta. Jokaisessa näistä laatikon muotoisista rakennuksista sijaitsee eri ministeriöiden virastoja. Esplanadin päässä kohoaa Brasílian tuntomerkki: kaksi samanlaista kupolia, joista toinen on ylösalaisin. Ne sijaitsevat kahden 28-kerroksisen rakennuksen juurella, joissa kokoontuu kongressi, Brasilian lainsäädäntäelin.

Kongressitalo voi muodoltaan muistuttaa hiukan New Yorkissa sijaitsevaa Yhdistyneiden kansakuntien päämajaa, eikä syyttä. Yksi niistä arkkitehdeista, jotka suunnittelivat YK:n rakennukset, oli Oscar Niemeyer – sama brasilialainen arkkitehti, joka suunnitteli tämän kongressitalon ja melkein kaikki muutkin Brasílian huomattavimmat rakennukset. Jotkin hänen hienoimmista töistään, esimerkiksi ulkoministeriö (Palacio Itamaraty) ja oikeusministeriö (Palacio da Justiça), sijaitsevat kongressitalon kahden tornin lähellä.

Miksi täällä ei voi eksyä

Mutta Brasília on muutakin kuin vain arkkitehtoninen puisto. Se on myös tuhansien ihmisten hyvin suunniteltu koti. Ajaessamme kaupungin asutusalueen läpi Paulo, Brasíliassa asuva lakimies, sanoo: ”Useimpien Brasíliaan muuttaneiden ihmisten mielestä kaupungin järjestyksellisyys on tervetullutta vaihtelua siihen kaaokseen, jossa he olivat tottuneet elämään muissa kaupungeissa.”

Brasíliassa asutaan kerrostaloissa. Ryhmä tällaisia taloja yhteisen pihan ympärillä muodostaa aina yhden asuinkorttelin, superquadran. Tällaisia kortteleita on rivissä pitkin sekä pohjoista että eteläistä siipeä. Kotiosoitteet on helppo löytää. Esimerkiksi ”N–102–L” löytyy kaupungin pohjoissiivestä (pohjoinen on portugaliksi ”do Norte”) korttelista 102, kerrostalosta L. Ja jos muistaa, että korttelien numerot kasvavat (102:sta 116:een) mentäessä siipien kärkiin päin, voi tuskin eksyä.

Kodikkuuden lisäämiseksi järjestyksellisyyteen asuintalot ovat korkeintaan kuusikerroksisia. Senhor Costan sanojen mukaan pihalla leikkivä lapsi on näin ollen kuulomatkan päässä, kun äiti huutaa hänelle kerrostalon ikkunasta: ”Manoel, vem cá!” (Manuel, tule tänne!)

Kasvukipuja

Vaikka Brasília ylpeilee sillä, että se on rakennettu suunnitelmien mukaan, niin kaupungin suunnittelussa jätettiin huomiotta ne työntekijät, jotka rakensivat sen. Oletettiin, että pääkaupungin vihkimisen jälkeen työntekijät keräisivät vasaransa ja muurauslastansa ja palaisivat sinne, mistä tulivatkin. Mutta työntekijät eivät ilmeisestikään halunneet palata alueelle, missä ei ollut sairaaloita, kouluja tai työpaikkoja. He halusivat mieluummin jäädä asumaan Brasíliaan – mutta minne siellä?

Heillä ei ollut varaa muuttaa rakentamiinsa kerrostaloihin, joissa peritään korkeaa vuokraa, joten he asettuivat asumaan Brasíliaa ympäröivälle vihervyöhykkeelle. Ennen pitkää sinne oli noussut useita Brasíliaa suurempia kaupunkeja. Nykyään vain 400000 ihmistä asuu suunnitellussa kaupungissa, ja useat kerrostalot pysyvät tyhjillään, mutta lähes kaksi miljoonaa ihmistä on asettunut asumaan suunnittelemattomiin satelliittikaupunkeihin. Vaikka kaupunkisuunnitelmassa pyrittiin tasa-arvoisuuteen, tuloerot ovat jakaneet ihmiset täysin eri kaupunkeihin.

Ennalta aavistamaton räjähdysmäinen väestönkasvu sekä luokkaerot ovat puolestaan edistäneet rikollisuutta ja muita sosiaalisia ja taloudellisia ongelmia, jotka ovat yleisiä missä tahansa kaupungissa. Brasilian nuori pääkaupunki potee kasvukipuja. Hyvin suunnitellut kadut ja luova arkkitehtuuri eivät selvästikään riitä muuttamaan ihmisten sydämentilaa ja käyttäytymistapoja.

”Brasilian sydän”?

Brasílian kehätien varrelle pystytetyt ilmoitustaulut muistuttavat kaupunkiin tulijaa siitä, että hän on astumassa ”Brasilian sydämeen”. Tuossa mainoslauseessa on hieman perää: vaikka Brasília ei sijaitsekaan valtion maantieteellisessä keskipisteessä, siitä on kuitenkin lähes yhtä pitkä matka kaikkiin maan suuriin kaupunkeihin. Entä mitä on sanottava tämän mainoslauseen syvemmästä merkityksestä? Onko Brasília todella pohjimmiltaan brasilialainen kaupunki? Mielipiteet vaihtelevat. Voit saada oman vastauksesi tähän kysymykseen vain vierailemalla itse tässä ainutlaatuisessa kaupungissa. Pidä kuitenkin mielessäsi, ettei sinun tule arvostella Brasíliaa hätäisesti. Anna kaupungille aikaa paljastaa itsensä, sillä, kuten eräs sen asukas sanoi: ”Brasília seduz gradualmente.” (Brasília viettelee vähitellen.)

[Alaviitteet]

[Kuva s. 15]

Kertomus ”pölystä, telttakankaasta ja betonista”

[Lähdemerkintä]

Arquivo Público do Distrito Federal

[Kuva s. 15]

”Candangojen” paraati

[Lähdemerkintä]

Arquivo Público do Distrito Federal

[Kuva s. 16, 17]

Yleisnäkymä Brasíliasta

1. Ministeriöt

2. Kongressin toimistorakennuksia

3. Korkein oikeus

4. Kolmen valtiomahdin aukio

5. Täytäntöönpanovirastoja

[Lähdemerkintä]

Secretaria de Turismo, Brasília

[Kuva s. 18]

Viheralueidensa runsaudessa maailman pääkaupunkien parhaimmistoa