Kukat kertovat että joku välittää
HERÄTKÄÄ!-LEHDEN KOLUMBIAN-KIRJEENVAIHTAJALTA
Pieni taapero kerää ihastuksissaan pulleaan kätöseensä kimpun leinikkejä ja juoksee äidin luo näyttämään arvokasta löytöään. Rakastava aviomies valitsee kadulla olevasta myyntikojusta vaimolleen tusinan ruusuja osoittaakseen, miten paljon hän välittää tästä. Arvostava poika soittaa lähikukkakauppaan ja tilaa tuoreita daalioita piristääkseen äitinsä päivää. Ahkera kotirouva laittaa päällimmäiseksi ostoskärryihinsä kimpun erivärisiä neilikoita. Ne antavat loppusilauksen hänen aistikkaasti sisustetulle kodilleen.
KUKAT lämmittävät sekä nuorten että vanhojen sydäntä. Niiden välityksellä voidaan erinomaisella tavalla viestittää, että ”joku välittää”. Eräs espanjalainen sananlasku sanoo: ”Se joka ei ole kiitollinen ruususta, ei ole kiitollinen mistään.” (Quien no agradece una rosa, no agradecerá ninguna cosa.)
Kukkakauppa käy vilkkaammin kuin koskaan ennen. Tänä nopeiden lentokuljetusten aikakautena kukkia voidaan nykyään kasvattaa kaukana kaupoista, supermarketeista ja katujen varsilla olevista myyntikojuista, missä ne vangitsevat ohikulkijoiden katseet. Time-lehdessä sanottiin, että kukkaelinkeino ”kasvaa nopeasti ja muuttuu vielä nopeammin; yhä merkittävämpi osa tuotannosta tulee eteläiseltä pallonpuoliskolta – suurelta osin Kolumbiasta, josta on tullut toiseksi suurin vientimaa Hollannin jälkeen”.
Muovikatteisia kasvihuoneita sekä tekojärviä
Harjoitettuaan tätä elinkeinoa yli 25 vuotta Kolumbia on maailman johtava neilikoiden vientimaa ja toisella sijalla kukkien kokonaismyynnissä. Vuonna 1964 eräs kalifornialainen yliopisto-opiskelija tutki tietokoneen avulla, missä olisi parhaat olosuhteet kasvattaa kukkia ympäri vuoden. Hän sai selville, että ilmasto ja korkeus ovat ihanteellisia ylänkösyvänteessä, jossa Bogotá sijaitsee, hiukan päiväntasaajan pohjoispuolella ja noin 2700 metrin korkeudessa Andeilla.
Santa Fe de Bogotán yllättävän vehreä savanni, jolla viljellään 92 prosenttia Kolumbian vientikukista, on aivan täynnä tekojärviä ja muovikatteisia kasvihuoneita. Näiden puu- tai metallirunkoisten rakennelmien tarkasti valvotussa kevätilmastossa hoidetaan miljoonia neilikoita, daalioita, ruusuja, krysanteemeja, alströmerioita ja monia muita lajikkeita, jotka pian leikataan ja pakataan kuljetettaviksi Pohjois-Amerikkaan, Eurooppaan ja Aasiaan.
Kukkien kasvatuksen ihannelämpötila vaihtelee 18 ja 20 asteen välillä, mikä on tavallisin savannin päivälämpötila ympäri vuoden. Siellä sataa runsaasti, maaperä on ravinteikasta ja käytettävissä on pienipalkkaista työvoimaa. Yöllä saattaa halla uhata, ja toisinaan lämpötila voi pudota kahteen pakkasasteeseen. Savutuslaitteet, suuritehoiset hehkulamput tai sadettimet suojaavat kylmää vastaan. Hehkulamput lisäävät myös päivänvalon aikaa, ja näin ne pidentävät joidenkin kukkien kasvuaikaa ja nopeuttavat niiden kasvua.
Tuotanto suunnitellaan hyvissä ajoin
Yli 120000 kolumbialaista työskentelee jollakin tavalla kukkaelinkeinon parissa. Heidän joukossaan on monia Jehovan todistajia, jotka asuvat pitkin savannia sijaitsevissa yhdyskunnissa. Benito Quintana, joka toimii kristittynä vanhimpana yhdessä Facatativán seurakunnista, työskentelee erään taimitarhan tuotannonvalvojana. Hän selittää: ”Meidän täytyy suunnitella tuotanto kuukausia etukäteen, jotta olisimme valmiit täyttämään kunkin sesongin vaatimukset markkinoilla. Neilikoiden emokasvit tuodaan Hollannista tai Italiasta ja daalioiden Floridasta. Naiset leikkaavat pienet versot varovasti ja istuttavat ne penkkiriveihin lämpimään kasvihuoneeseen, missä niitä kastellaan sumuttamalla, kunnes ne ovat juurtuneet. Daaliat juurtuvat 12 päivässä, kun lämpötila on 20–35 astetta ja ne saavat lisävaloa öisin kahden tunnin ajan. Neilikoilta juurtumiseen menee 23 päivää 15–25 asteen lämmössä ilman yövaloa. Sitten siirrämme pienet kasvit kukkapenkkeihin muihin kasvihuoneisiin, missä niille annetaan ravinteita, ne desinfioidaan ja niitä kastellaan, kunnes ne kukkivat: neilikat puolen vuoden ja daaliat kolmen kuukauden kuluttua.”
Kovaa työtä sesonkiaikaan
Kun korjuuaika koittaa, juuri naiset tekevät työn parhaiten, mieluiten ilman hansikkaita putipuhtain käsin. Koneet eivät kykene arvioimaan, missä vaiheessa nuppujen aukeaminen on tai kuinka suoria varret ovat – seikkoja, jotka määräävät kukan laadun.
Facatativálainen Judith Corredor selittää: ”Naisilla on tarvittava kärsivällisyys ja hellä kosketus sekä nopeus ja taito.” Hän jatkaa: ”Kun menemme kasvihuoneisiin päivänkoitteessa, savanni on usein sumun peittämä; voi olla hyvin kylmä, ja lämpötila saattaa pudota jopa lähelle nollaa. Monilla tytöillä on huivi. Päivän aikana lämpötila nousee – joskus yli 32 asteeseen. Tämä on kovaa työtä erityisesti sesonkiaikaan, kun meitä hoputetaan ja meidän täytyy olla ylitöissä.”
Värikäs ja tuoksuva viesti
Sen jälkeen kun kukat on leikattu, ne viedään erikoishuoneeseen, jossa on runsaasti ilmaa ja valoa. Täällä naiset valikoivat ja luokittelevat ne kukinnan laadun ja varren suoruuden, paksuuden ja pituuden mukaan. Seuraavaksi kukat kääritään läpinäkyvään muoviin 25 kappaleen kimppuihin, ja sitten ne ovat valmiita pakattaviksi. Vain parhaimmat kukat valitaan vientiin.
Miehet pakkaavat kukat erityisiin aaltopahvilaatikoihin, joissa on taimitarhan nimi – 24 neilikkakimppua laatikkoa kohti. Beniton veli Alejandro Quintana, joka työskentelee pakkaamossa, sanoo: ”Meidän täytyy työskennellä nopeasti, sillä kukat kuuluvat viljelykasveista herkimpiin. Yhtiöllämme on kaksi pumppua, jotka imevät lämpimän ilman laatikoista, 112 laatikosta kerrallaan, ja jotka samalla puhaltavat niihin kylmää ilmaa kahden tunnin ajan, ja näin kukkien lämpötila alennetaan lähes nollaan. Sitten laatikoitten reiät suljetaan ja kukkia säilytetään kylmässä varastossa, kunnes ne lastataan kuorma-autoihin lentokentälle vietäviksi.”
Bogotán El Doradon kansainvälisellä lentokentällä kukat tarkastetaan vientiä varten ja siirretään sitten kylmätiloihin muutamaksi tunniksi, kunnes kauppatavara kuormataan suuriin suihkukoneisiin, joilla se kuljetetaan eri jakelupisteisiin ulkomaille. Vain muutamassa päivässä nämä kukat avaavat terälehtensä kodeissa, toimistoissa, potilaiden huoneissa ja muualla viestien värikkäästi ja tuoksuvasti, että joku välittää.
Joku, joka todella välittää
Menimmepä melkein minne tahansa maapallolla, kukat ovat ilonamme. Niitä on korkealla vuoristossa lumikenttien ja jäätiköiden reunamilla, metsissä ja niityillä, koskien ja jokien varsilla, merenrannoilla ja jopa kuumilla, kuivilla aavikoilla. Kukat ovat kasvaneet täällä kauan ennen kuin ihminen ilmaantui maan päälle. Kasvitieteilijät väittävät, että kukkivat kasvit ovat kaiken eläin- ja ihmiselämän perusta; ilman niitä eläimet ja ihmiset eivät voisi olla olemassa.
Kuningas Salomo sanoi ymmärtäväisesti, että ’Jumala on tehnyt kaiken kauniiksi aikanaan’ (Saarnaaja 3:11). Näihin tekoihin sisältyy yksi Jumalan lahjoista: kukat kaikessa kirjavuudessaan ja loistossaan. Ikimuistoisista ajoista ne ovat lämmittäneet sekä nuorten että vanhojen sydäntä. Jumala todella välittää meistä!
[Tekstiruutu s. 17]
Miten saat kukat kestämään pidempään
• Pidä varret veden alla ja leikkaa ne viistosti, ennen kuin asetat kukat maljakkoon. Vesi varren kärjen pinnalla estää ilmaa pääsemästä varren sisään, ja näin veden ja ravinteiden kulku ei tukkeudu.
• GeoMundo-lehti lainaa Kolumbian puutarhureita sanoessaan, että aspiriinitabletti, teelusikallinen sokeria tai pieni määrä kolajuomaa veteen lisättynä pitää kukat tuoreina pidempään. Vaihda vesi kahden kolmen päivän välein ja käytä raikasta, haaleaa vettä, vaikkakin lämmintä vettä voidaan käyttää, jotta nuput avautuisivat nopeammin.
• Hieman nuutuneet kukinnot voidaan usein saada virkoamaan upottamalla varret kuumaan veteen kymmeneksi minuutiksi ja pirskottelemalla samanaikaisesti kylmää vettä terälehdille. Pidä kukat poissa kuumuudesta, vedosta ja suorasta auringonpaisteesta.