Tarkkailemme maailmaa
Koirien ”itsemurhien” arvoitus
Argentiinalaisessa Rosarion kaupungissa etsitään luontevaa selitystä ilmiölle, joka näyttää tuossa kaupungissa koirien ”itsemurhayritysten” aallolta. Ongelma on pantu merkille lähinnä Rosarion suositussa Parque de España -puistossa. Siellä kohoaa eräs kävelytie Paraná-joen vieressä noin 30 metrin korkeuteen. Eräänä vuoden mittaisena ajanjaksona on sattunut viitisenkymmentä tapausta, joissa koira riistäytyi irti ja pinkaisi isäntänsä luota kävelytien päähän ja hyppäsi lähes varmaan kuolemaan. Asiantuntijoitten mukaan koirat eivät kykene saamaan päähänsä sellaista ajatusta, että niiden täytyy tappaa itsensä. Eläinlääkärit ovat sen sijaan sitä mieltä, että ultraäänet tai lintujen ja veneitten liikkuminen joella houkuttelevat koiria puoleensa. Ne rynnistävät kohti kävelytien päätä, mutta ennen kuin ne edes tajuavat sitä, ilmalento vie niitä jo alas rotkoon.
Henkilökohtaiset turvavälineet
The Toronto Star -lehden mukaan yhä useammat kanadalaiset turvallisuussyistä hankkivat itselleen mukana pidettäviä suojautumisvälineitä. Suosittuja ovat esimerkiksi äänihälyttimet, jotka päästävät ujellusta. Saatavana on myös kaasusumuttimia, pieniä pulloja, joiden sisältämällä pistävänhajuisella kemikaalilla päällekarkaaja on tarkoitus karkottaa, ja turvasuihkeita, jotka tuhrivat kimppuunkävijän vihreällä värillä, joka helpottaa myöhemmin hänen tunnistamistaan. Lehti kuitenkin myöntää, että ”henkilökohtaiset turvavälineet eivät takaa, etteikö ihminen voi joutua väkivaltarikoksen uhriksi. Järkevät varotoimet voivat poliisin mukaan olla tärkeämpiä kuin tekniset apuvälineet.”
Maatalouden terveysriskit
Maanviljelijät ovat kyenneet sieni-, rikkaruoho- ja tuholaismyrkkyjen avulla pienentämään satovahinkojaan. Kansainvälinen työjärjestö ILO kuitenkin kertoo eräässä raportissaan, että vuosittain johtuu noin 40000 maataloustyöläisen kuolema suoranaisesti maatalouden kemikaaleista. Näiden kemikaalien on arvioitu aiheuttavan vakavia terveyshaittoja 3,5–5 miljoonalle muulle ihmiselle.
Anglikaanipapit ja heidän omatekoinen jumalansa
Englannin anglikaaninen kirkko on äskettäin pannut erään pappinsa viralta. Hän oli opettanut avoimesti, että hän ei usko yliluonnolliseen Jumalaan, Raamatun auktoriteettiin eikä Jeesukseen pelastajana. Vaikka hän avoimesti halveksii Raamatun opetuksia ja kirkon oppeja, hänen viraltapanonsa aiheutti sen, että hän sai osakseen myötätuntoa muilta papeilta. 75 anglikaanisen kirkon pappia allekirjoitti avoimen kirjeen, jossa vaadittiin, että kyseisen miehen tulee saada jatkaa papinvirassaan. Jotkut anglikaaniset papit sanovat, että heillä on satoja virkaveljiä, jotka eivät usko yliluonnolliseen Jumalaan.
Turvaton maailma
YK:n kehitysohjelma UNDP on julkaissut maaliskuussa 1995 pidettävän kansainvälisen sosiaalikokouksensa edellä uutislehden, jossa se tuo julki huolensa ihmisten turvattomuuden johdosta. Uutislehdessä, joka perustuu UNDP:n tämänvuotiseen sosiaaliraporttiin Human Development Report 1994, todetaan, että ”vuosisatamme alussa sodissa haavoittuneet ja kuolleet olivat noin 90-prosenttisesti sotilaita. Nykyään he ovat noin 90-prosenttisesti siviilejä, eli tilanne on katastrofaalisesti erilainen.” UNDP myöntää ihmisten olevan vaarassa riippumatta siitä, missä he elävät. Sosiaaliraportissa jatketaan, että ”nälänhädät, kansallisuustaistelut, yhteiskunnan hajoaminen, terrorismi, saastuminen ja huumekauppa eivät ole enää irrallisia ilmiöitä, joiden leviämistä valtioitten rajat pystyisivät pidättelemään. Niiden seuraukset tuntuvat kaikkialla maailmassa.”
Kuljeksivat pit bull -terrierit
Monissa Yhdysvaltojen itärannikon kaupungeissa on kasvavana riesana se, että kaduilla kuljeksii vaarallisia pit bull -terrierejä, sanomalehti The New York Times kertoo. Eläintensuojeluvalvojan Tom Simonin mukaan pitbullit eivät välttämättä ole vaarallisia. Hän sanoo, että ”jos ne koulutetaan oikein, niistä todella voi saada lempeän koiran ja mainioita lemmikkejä”. Karu totuus kuitenkin on, että edellä mainitut koirat ovat vaarallisia sen takia, että niistä on umpisiitoksen avulla ja kouluttamalla saatu raivokkaita taistelijoita. Joitakin koiria on rääkätty julmasti, ”jotta niistä tulisi raivopäisempiä”, eräs asiantuntija selittää. Näitä koiria käytetään rajuissa, raa’oissa koirataisteluissa, joiden jäljiltä monet niistä ovat pysyvästi tappelukyvyttömiä. Tällaisten pitbullien omistajat usein hylkäävät koiransa ja jättävät ne harhailemaan kaduille.
Uusi ekumeeninen kirkkoelin Australiassa
Vuonna 1946 perusti suuri joukko australialaisia kirkkokuntia ”Australian kirkkojen neuvoston”. Roomalaiskatolinen kirkko ei liittynyt siihen jäseneksi, mutta sillä oli monia vuosia tarkkailijan asema. Nyt, lähes 50 vuotta myöhemmin, neuvostolle on annettu uudeksi nimeksi ”Australian kirkkojen kansallisneuvosto”. Sen jäsenmäärä on kasvanut yhdellä, nimittäin katolisella kirkolla. Luterilainen kirkko oli myös saanut kutsun liittyä uuteen elimeen, mutta se kieltäytyi, koska ehdotus ei ollut saanut riittävästi kannatusta sen omalta jäsenkunnalta. The Sydney Morning Herald -lehden mukaan David Gill, joka nimitettiin uuden neuvoston pääsihteeriksi, sanoi, että se ”rukoilee vallan vimmatusti”, ja hän jatkoi: ”Luulen, että se jo itsessään merkitsee pientä muutosta.” Se oli viittaus siihen, että entinen neuvosto ”oli mielletty jossain määrin poliittiseksi”. Sanottiin, että ”painopiste näytti olleen hyvän uutisen levittämisen asemesta sosiaalisessa oikeudenmukaisuudessa”. Lehti jatkoi: ”Se, ettei ollut paneuduttu niihin asioihin, joita protestantit sanovat ’evankeliumikysymyksiksi’, on aiheuttanut suuren halkeaman, jota ei vieläkään ole saatu pienenemään.”
Perimättömät matkatavarat
Mitä suuret amerikkalaiset lentoyhtiöt tekevät kaikille niille matkatavaroille, joita omistajat eivät käy noutamassa? Ne myydään alabamalaisessa Scottsboron kaupungissa toimivalle Unclaimed Baggage Centerille eli ”Perimättömien matkatavaroitten keskukselle”. Siellä ne avataan ja puhdistetaan. Samoin tarkistetaan, onko niissä rahaa. Sen jälkeen ne myydään yleisölle. ”Yksi vilkaisu Unclaimed Baggagen halleihin saa kyllä luottavaisimmankin lentomatkustajan sellaisiin aatoksiin, että hän vastedes ottaa mukaansa vain käsimatkatavaroita”, sanomalehti The Wall Street Journal selittää. ”Tavaraa on myytävänä neljässä kerroksessa hehtaarihalleissa, joista löytyy kaikkea turkeista ja onkivavoista T-paitoihin ja kameroihin asti. – – Siellä on myös leivänpaahtimia, kosmetiikkaa, hirvensarvia, unkarilaista kansanmusiikkia sisältäviä kasetteja ja jopa ruumisarkku.” Lentoyhtiöt käsittelevät noin kaksi miljoonaa kollia matkatavaroita päivässä, ja vaikka 10000–20000 kollia ohjautuu väärälle reitille tai väärään paikkaan, niistä vain alle 200 ei enää löydä omistajiaan. Matkustajilla on kolme kuukautta aikaa periä kadottamiaan laukkuja, ennen kuin ne lähetetään pois. ”Vaikka lentoyhtiöt sanovat, että ne eivät ole löytäneet omistajia tavaroille, jotka lähetetään Scottsboroon, niin virkailijat sanovat käyttävänsä siellä tuntikausia nimilappujen irrotteluun ja raaputteluun tavaroista, ennen kuin ne pannaan myyntiin”, lehti kirjoittaa.
Rahakas temppeli
Japanin eteläosassa on eräästä pienestä, melko tuntemattomasta saaresta tullut äkisti kuuluisa, mikä kaikki on paikallisen šintotemppelin ansiota. Temppelin nimen Hoto merkitys on ”rikastua yhtäkkiä”, ja kun eräänlainen kotiseutuyhdistys on käyttänyt tuota nimeä hyväkseen, ovat tulokset ylittäneet sen hurjimmatkin odotukset. Yhdistys järjesti niin, että temppelissä alettiin myydä ihmisille pusseja, joihin he voivat panna rahapelikuponkejaan. Se sanoi näiden temppelistä ostettujen ”onnenpussien” olevan takeena siitä, ettei onni petä rahapeleissä. Siitä lähtien ”Hoton temppelissä on käynyt laumoittain niitä, jotka haluavat voittaa paljon rahaa”, kirjoittaa sanomalehti Asahi Evening News. Nämä ”laumat” eivät ole rikastuneet, mutta temppeli kylläkin on löytänyt todellisen kultakaivoksen, kun se myy pusseja 10 ja 30 dollarin [50 ja 150 markan] kappalehintaan.
Egyptissä on vanhin kivetty tie
Geologit ovat löytäneet aavikolta 70 kilometriä Kairosta lounaaseen 12 kilometriä pitkän kivetyn tien. Ikivanha tie, joka on päällystetty kalkkikivi- ja hiekkakivilaatoilla ja jopa kivettyneellä puulla, on ajoitettu vuosille 2600–2200 eaa. eli vanhan valtakunnan ajalle. Leveyttä sillä on keskimäärin kaksi metriä. Tie oli rakennettu helpottamaan raskaitten kivien kuljettamista suuresta basalttilouhimosta muinaisen järven rantaan. Tämä järvi, jota ei enää ole, oli muinoin tulva-aikoina yhteydessä Niiliin. Muinaisen Egyptin hallitsijat suosivat sarkofageissaan ja Gizan hautatemppeleitten sisäpintojen päällysteissä näitä tummia kiviä. ”Tässä jälleen tekniikan suursaavutus, joka on luettavissa muinaisten egyptiläisten ansioksi”, sanoo geologian professori James A. Harrell. Vanhin tähän asti tunnettu tie on ollut Kreetan saarelle rakennettu kivilaattatie, jonka arvioidaan olevan peräisin aikaisintaan vuodelta 2000 eaa.