Höystä elämääsi huumorilla
Oli kylmä talvipäivä, ja rappuset olivat jäässä. Ensimmäinen, joka yritti laskeutua niitä, oli vähällä kaatua. Seuraavana vuorossa ollut toitotti: ”Katsokaa nyt, näin se pitää tehdä!” Tuskin hän oli saanut lauseensa loppuun, kun hän kaatua mätkähti suoraan selälleen. Silmänräpäyksen verran kaikki olivat säikähtyneinä hiljaa, mutta huomattuaan hänen olevan kunnossa he purskahtivat nauramaan.
ON ”AIKA nauraa”. Näin totesi viisas mies Salomo lähes kolmetuhatta vuotta sitten. (Saarnaaja 3:4.) Se pitää edelleen paikkansa. Kyky nauraa on Luojan antama ominaisuus, lahja Häneltä, jota Raamatussa kuvataan ”onnelliseksi Jumalaksi” (1. Timoteukselle 1:11).
Ei siksi ole ihme, että luomakunta on täynnä humoristisia piirteitä: kissan- ja koiranpennut hullunkurisine temppuineen, leijonanpentu puremassa emonsa häntää kunnes se saa läimäytyksen, apinanpoikaset kisailemassa ja pomppimassa toistensa niskassa oksien seassa. Kaikkialla on huumoria, kun vain katsoo ympärilleen ja panee sen merkille.
Tämä ei tarkoita sitä, että kaikki ihmiset nauraisivat samoille asioille. Päinvastoin se, mikä jostakusta tuntuu hauskalta, riippuu muun muassa hänen kulttuuristaan, persoonallisuudestaan, taustastaan ja mielialastaan. Käytännössä kuitenkin kaikki nauravat jollekin, oli se sitten huvittava tarina, mukava yllätys, vitsi tai nokkela sanaleikki.
Mihin huumoria tarvitaan? Ainakin sen avulla voi tulla paremmin toimeen toisten kanssa. Naurua on sanottu ”lyhimmäksi etäisyydeksi kahden ihmisen välillä”. Jotkut uskovatkin, että huumorin avulla voi mitata, kuinka sopiva joku on aviopuolisoksi. Eräässä huumoria käsitelleessä tutkimuksessa huomattiin, että kun mies ja nainen kokevat samat asiat hauskoina, he todennäköisemmin pitävät toisistaan, rakastavat toisiaan ja haluavat avioitua toistensa kanssa kuin silloin kun huumorintaju on erilainen. Miksi? Koska huumori kertoo monista asioista: arvoista, mielenkiinnon kohteista, älykkyydestä, mielikuvituksesta ja tarpeista. Vuonna 1985 tehdyssä tuhatta yhdysvaltalaista yritystä koskeneessa tutkimuksessa kävi ilmi, että ”huumorintajuiset ihmiset ovat yleensä luovempia ja joustavampia sekä halukkaampia harkitsemaan ja omaksumaan uusia ideoita ja työtapoja”.
Nauraako vai eikö nauraa
Kukaan ei tiedä tarkalleen, miksi jotkin asiat tuntuvat hauskoilta. Jotkut uskovat, että huumori perustuu pohjimmiltaan inkongruenssiin – siihen, että kaksi näennäisesti yhteensopimatonta elementtiä yhdistetään toisiinsa. Sirkusklovniksi pukeutunut mies voi hersyttää pikkulapselta naurunpurskahduksen. Mutta suuremman elämänkokemuksen ja käsityskyvyn omaava aikuinen ei ehkä enää pidä klovnin hulluttelua hauskana. Häntä saattaa huvittaa älykkäämpi huumori – sutkaukset, sanaleikit tai vitsit – jossa yhteensopimattomuus ilmenee pikemminkin sanoina kuin toimintana.
Jotkut tutkijat uskovat, että huumori voi olla seurausta patoutuneen tunneperäisen energian vapautumisesta. Sen avulla voidaan peittää jännitystä ja ahdistusta. Raamatussa sanotaan: ”Nauraessakin voi sydän kärsiä, ja ilon lopuksi tulee murhe.” (Sananlaskut 14:13.)
Monet huumorin ilmenemismuodot liittyvät niin sanottuun slapstick-huumoriin. Se, että mies kompastuu tai kastuu läpimäräksi, voi näyttää hauskalta, kunhan kukaan ei oikeasti loukkaannu.
Kristitty varoo visusti, ettei hän ala pitää sairaasta tai sadistisesta huumorista. Rakkaushan ”ei iloitse epävanhurskaudesta” (1. Korinttolaisille 13:6). Hän karttaa myös mauttomia vitsejä, jotka vähättelevät jotakin kansaa tai rotua. Hän tasapainottaa huumorintajuaan ”myötätuntoisuudella” (1. Pietarin kirje 3:8). Voi esimerkiksi olla lystikästä seurata, kun pikku taapero ottaa muutaman horjuvan askeleen mutta pyllähtääkin kumoon. Jos sen sijaan joku vanhus tai vammainen kaatuu, niin silloin on paikallaan kiiruhtaa apuun, ei nauraa.
Huumori ja terveys
Sopivasti käytettynä huumorista on paljon hyötyä. Itse asiassa kaiken aikaa kasaantuu todisteita sen puolesta, että naurusta voi olla jopa terveydellistä hyötyä. Nauramisen tiedetään antavan terveellistä hierontaa sisäelimille. Lisäksi American Health -aikakauslehden mukaan jotkut ”tutkijat uskovat naurun voivan vahvistaa immuunijärjestelmää”. Lehdessä lainataan immunologi Lee S. Berkiä: ”Kielteiset tunteet voivat vaikuttaa immuunijärjestelmään, ja nyt näyttää siltä, että sama pätee myönteisiinkin tunteisiin.” Tämä korostaa Raamatun sanojen viisautta: ”Terveydeksi on iloinen sydän.” (Sananlaskut 17:22.)
Jotkin sairaalat ovat toivoneet voivansa hyödyntää huumorin parantavaa voimaa ja järjestäneet niin sanotun nauruhuoneen, jossa potilaat voivat pelailla, katsella hauskoja elokuvia, kuunnella vitsejä tai yksinkertaisesti tavata sukulaisiaan iloisemmassa ilmapiirissä. Voitko sinä käyttää huumoria hyväksesi? Jos esimerkiksi ystäväsi tai sukulaisesi on joutunut sairaalaan, miksi et piristäisi hänen mieltään antamalla hänelle jonkin hauskan kirjan tai kortin, mikäli se tuntuu sopivalta?
Nauru voi myös lauhduttaa vihaa. Tri R. B. Williams jr sanoo: ”Vihaisena oleminen on terveydelle vahingollista.” Myös Raamatussa sanotaan: ”Sävyisä sydän on ruumiin elämä, mutta luulevaisuus on mätä luissa.” (Sananlaskut 14:30.) Tri Williams huomauttaa: ”Nauraessa on vaikea olla vihainen.” Yksi parhaista keinoista selvitä vihan tunteesta on nähdä asioiden humoristinen puoli.
Perhepiirissä
Huumoria voidaan hyödyntää kotona. Muuan aviomies sanoo: ”Se on minulle yhtä hyödyllinen kuin jokin monikäyttöinen työkalu automekaanikolle, sillä sen avulla voi tehdä monenlaista. Se suojelee, kannustaa, avaa hedelmällisiä keskusteluja, murtaa ennakkoluuloja ja muuttaa harmittavat sanat järkeviksi ja hienotunteisiksi.”
Huumorintajusta on hyötyä varsinkin silloin kun ärsyttävät tavat uhkaavat kiristää välejä. Perheen poika unohtaa kerätä lelunsa toistuvista kehotuksista huolimatta. Aviomies jättää likaiset vaatteensa kylpyhuoneen lattialle. Vaimo polttaa illallisen pohjaan. Etsimällä vikoja, saattamalla toinen häpeämään, syyttelemällä, huutamalla tai kiljumalla tilanne vain pahenee. Eräs Redbook-aikakauslehdessä lainattu terveydenhoitoalan tutkija totesi: ”Jos purat vihasi johonkuhun tai pilkkaat häntä, hän asettuu puolustuskannalle. Huumori saa ihmiset katselemaan käytöstään matkan päästä – ja muuttamaan sitä.”
Tämä ei tarkoita sitä, että ajattelemattomuuteen syyllistyneestä tehtäisiin pilaa. Sellainen aiheuttaa tavallisesti tuskaa, ei naurua. Yritä etsiä humoristisia piirteitä itse tilanteesta. Kunnon nauru voi auttaa melkoisesti lieventämään jännitystä. Eräs vaimo sanoi: ”Aika ajoin mieheni huomaa minun olevan suuttumispisteessä, ja hän rauhoittaa tilanteen sanomalla tai tekemällä jotain huvittavaa. Ennen kuin huomaankaan, nauran. Sitten tajuan, ettei tilanne loppujen lopuksi kovin vakava ollutkaan.”
Muutama varoituksen sana on kuitenkin paikallaan. Älä yritä olla hauska silloin, kun tilanne edellyttää vakavuutta tai myötätuntoa. Pane merkille Sananlaskujen 25:20:n sanat: ”Kuin se, joka riisuu vaatteet pakkaspäivänä, kuin etikka lipeän sekaan, on se, joka laulaa lauluja murheelliselle sydämelle.” Huumoria tulisi käyttää aina tahdikkaasti, jotta ei aiheuteta tunneperäistä tai ruumiillista vahinkoa. Älä koskaan viljele halpamaista tai epäkunnioittavaa huumoria. Tämä sulkee pois sen, että vanhemmat sisarukset vitsailisivat alinomaa nuorempien sisarustensa kustannuksella. Hyväntahtoinen kiusoittelu on eri asia kuin purevat huomautukset. Myös aviopuolisoiden täytyy pyrkiä pitämään huumori aisoissa eikä käyttää sitä aseena toisen arvostelemiseen tai halveksimiseen.
Runoilija Langston Hughes kirjoitti kerran: ”Tervetulleen kesäsateen tavoin huumori voi äkkiä puhdistaa ja viilentää maan, ilman ja sinut.” Huumorilla voi tosiaan olla tärkeä osa elämässämme. Se voi estää meitä ottamasta itseämme liian vakavasti. Se voi auttaa meitä pysymään iloisina ja leppoisina. Se voi parantaa suhteitamme toisiin. Se voi auttaa meitä selviytymään vastoinkäymisistä. Ja se voi jopa parantaa terveyttämme.
Höystä siksi elämääsi huumorilla. Löydä sitä. Vaali sitä. Kehitä sitä. Se tekee varmasti ihmeitä sinulle ja ympärilläsi oleville!
[Kuva s. 26]
Huumori voi helpottaa tilannetta, kun kotona sattuu epäonnistumisia