Merkityksellinen tuki

”MINUN oli taisteltava kuolemanpelkoa ja masennusta vastaan”, kertoo Virginia, argentiinalainen Jehovan todistaja. Häneltä poistettiin rinta ja sen ympäristökudokset sekä molemmat munasarjat hänen taistellessaan rintasyöpää vastaan.a

Rintasyöpään sairastuminen aiheuttaa tosiaan aivan yleisesti kuolemanpelkoa. Tämän kuolemanpelon lisäksi myös epäkelpoisuuden pelko sekä läheisesti naisena olemiseen ja imettämiskykyyn liittyvä menetys voivat sekoittaa naisen tunne-elämän. Suunnaton yksinäisyydentunne voi syöstä hänet äkkiä syvälle epätoivoon. Miten hän voi säästyä tällaiselta tunneperäiseltä iskulta?

Tuen tarve

”Hän tarvitsee tukea!” vastaa yhdysvaltalainen Joan. Hänen oma äitinsä ja isoäitinsä saivat rintasyövän, ja nyt hänen edessään on sama taistelu kuin heillä oli. Juuri nyt voivat uskolliset perheenjäsenet ja ystävät antaa lohduttavaa tukea ja apua. Joanin aviomies Terry asettui tukemaan häntä voimakkaasti. Terry selittää: ”Katsoin omaksi tehtäväkseni tasapainottaa tilannetta. Minun täytyi auttaa Joania tekemään hoitoa koskevia päätöksiä, jotka antoivat hänelle luottamusta ja voimaa taistella päättäväisesti. Hänen pelkonsa syöpäleikkausta kohtaan oli ongelma, josta meidän oli selviydyttävä, ja yritin huolehtia siitä, että lääkäreiden kanssa käymiemme keskustelujen aikana puhuttiin hänen kysymyksistään ja pelontunteistaan.” Terry lisäsi: ”Tämä on sellaista, mitä voimme tehdä perheenjäsentemme ja niiden kristittyjen tovereittemme hyväksi, joilla ei ole perhettä tukemassa heitä. Voimme olla heille silminä, korvina ja äänenä, kun he ovat tekemisissä terveydenhoitohenkilöstön kanssa.”

Naimattomat ja lesket tarvitsevat erityishuomiota. Australialainen Diana kertoo: ”Mieheni kuoli syöpäleikkauksensa jälkeen viisi vuotta sitten, mutta lapseni auttoivat täyttämään tyhjiön, joka siitä seurasi. He olivat huomaavaisia mutteivät tunteellisia. Se antoi minulle voimaa. Kaikki asiat hoidettiin nopeasti ja tyynesti.”

Rintasyövällä on voimakas tunneperäinen vaikutus koko perheeseen. Siksi kaikki perheenjäsenet tarvitsevat toisten rakkaudellista huolenpitoa ja tukea (erityisesti hengellisten veljien ja sisarten, jos on kyse Jehovan todistajista).

Yhdysvaltalainen Rebecca, jonka äiti taisteli rintasyöpää vastaan, kertoo: ”Seurakunta on kuin suuri perhe, ja seurakuntalaisten toiminnalla on valtava vaikutus tunteisiin. Vaikka monet eivät henkilökohtaisesti kannattaneetkaan äidin valitsemaa vaihtoehtoista hoitoa, he tukivat meitä henkisesti soittamalla meille ja käymällä luonamme. Jotkut tarjoutuivat jopa auttamaan hänen erikoisruokansa valmistamisessa. Vanhimmat järjestivät puhelinyhteyden saliin, niin ettemme koskaan jääneet paitsi kokouksia. Seurakunta jopa lähetti äidille kortin, jonka mukana oli rahalahja.”

Joan myöntää: ”Ihoni nousee vieläkin kananlihalle, kun ajattelen hengellisten veljieni ja sisarteni osoittamaa rakkautta! Seitsemän viikon ajan viitenä päivänä viikossa rakkaudelliset sisaret ajoivat kukin vuorollaan minut sairaalaan saamaan hoitoa ja sieltä takaisin. Ja tuo matka oli yhteensä 150 kilometriä! Olen todella kiitollinen Jehovalle tämän kristillisen veljeyden runsaasta siunauksesta.”

Voimme kaikki olla rohkaisevia ja antaa tukeamme myös esittämällä rakentavia ajatuksia. Meidän on varottava, ettemme epähuomiossa aiheuta ahdistusta puhumalla kaiken aikaa kielteisistä asioista. Eteläafrikkalainen June selittää: ”Ei voida odottaa, että ihminen, jolla ei ole ollut syöpää, osaisi valita juuri oikeat sanat. Minun tapauksessani oli parempi, etteivät toiset kertoneet syöpätapauksista, ellei niiden lopputulos ollut myönteinen.” Japanilainen Noriko on samaa mieltä: ”Jos ihmiset kertovat minulle jostakusta, joka on parantunut syövästä eikä ole saanut sitä uudelleen, se antaa minullekin toivoa, että ehkä minä olen yksi heistä.”

On syytä muistaa, että jotkut naiset eivät mielellään puhu koko ajan terveydestään. Toisten täytyy kuitenkin saada oman hyvinvointinsa vuoksi puhua rintasyöpäkokemuksestaan varsinkin niiden kanssa, jotka ovat heille läheisiä. Miten voitaisiin saada selville, mikä on parasta? Yhdysvaltalainen Helen ehdottaa: ”Kysy tältä ihmiseltä itseltään, haluaako hän puhua siitä, ja anna hänen hoitaa puhuminen.” ”Ole valmis kuuntelemaan”, sanoo Tanskassa asuva Ingelise. ”Sinun ei tarvitse muuta kuin olla hänen luonaan häntä varten, niin ettei hän jää yksin omine ikävine ajatuksineen.”

Pyri säilyttämään myönteinen asenne

Rintasyövän hoito voi aiheuttaa potilaalle viikkoja, kuukausia tai vuosia kestävän uupumuksen ja väsymyksen. Rintasyöpää sairastavan naisen suurimpia koetuksia voi olla sen myöntäminen, ettei hän kykene tekemään yhtä paljon kuin ennen. Ruumiinsa asettamien rajoitusten hyväksyminen merkitsee sitä, että järjestää itselleen vain kohtuullisen määrän toimintaa ja lepää päivän aikana.

Kun masennus alkaa päästä vallalle, on tarpeen ryhtyä nopeasti toimiin myönteisen asenteen säilyttämiseksi. Noriko kertoo kokemuksensa: ”Hormonihoidon jälkeen olin masentunut. En siinä kunnossa pystynyt tekemään sitä, mitä halusin, ja minusta alkoi tuntua siltä, että olin hyödytön Jehovalle ja kristilliselle seurakunnalle. Kun aloin ajatella yhä kielteisemmin, palautin mieleeni, millaisia kärsimyksiä syöpään kuolleet sukulaiseni olivat loppuvaiheessa kokeneet. Mieleni valtasi pelko, kun pohdin, pystyisinkö minä käymään läpi sen, mitä he kävivät.”

Noriko jatkaa: ”Tässä vaiheessa yritin tosissani oikaista ajatteluani käyttämällä hyväkseni Jehovan todistajien julkaisuja ja pyrin suuntaamaan ajatukseni siihen, miten Jehova suhtautuu meihin ihmisiin. Tajusin, että jumalinen antaumus ei ilmene työn määrästä, vaan siitä vaikuttimesta, josta työ tehdään. Koska halusin Jehovan tuntevan iloa sydämentilani ja ajatteluni johdosta, päätin palvella häntä iloiten ja olla kokosieluinen, vaikka pystyin tekemään vain vähän kristillisessä palveluksessa.”

Monien rintasyöpää vastaan taistelevien naisten pitkäaikainen epävarmuus voi helposti jäytää myönteistä asennetta. Diana selittää, että eniten häntä on auttanut sydämen ja mielen täyttäminen kaikilla niillä ihanilla asioilla, joita Jehova Jumala on hänelle antanut, ja luettelee näitä: ”Perheeni, ystävät, kaunis musiikki sekä mahtavan meren ja kauniiden auringonlaskujen katseleminen.” Hän erityisesti kannustaa: ”Kerro toisille Jumalan valtakunnasta. Kehitä lisäksi todellista kaipuuta niitä oloja kohtaan, jotka vallitsevat Valtakunnan alaisuudessa maan päällä, missä ei ole enää sairautta!” (Matteus 6:9, 10.)

Myös Virginia saa voimaa taistella masennustaan vastaan miettimällä elämänsä tarkoitusta: ”Minä todella haluan elää, koska minulla on niin arvokas työ tehtävänäni.” Kertoessaan ajoista, jolloin hän kohtaa kriittisiä hetkiä ja hänet valtaa pelko, hän sanoo: ”Panen täyden luottamukseni Jehovaan, koska tiedän, ettei hän hylkää minua koskaan. Lisäksi mietin Raamatun psalmia 116:9, joka saa minut vakuuttumaan siitä, että ’saan vaeltaa Herran kasvojen edessä elävien maassa’.”

Kaikki nämä naiset ovat panneet toivonsa Raamatun Jumalaan, Jehovaan. Raamatussa 2. Korinttolaiskirjeen 1. luvun jakeissa 3 ja 4 Jehovaa sanotaan ”kaiken lohdutuksen Jumalaksi, joka lohduttaa meitä kaikessa ahdistuksessamme”. Ojentaako Jehova kätensä auttaakseen lohdutusta tarvitsevia?

Japanilainen Mieko vastaa: ”Olen varma siitä, että jos jatkan Jehovan palvelusta, hän lohduttaa ja auttaa minua voimakkaasti.” Myös Yoshiko kertoo: ”Vaikka ihmiset eivät ehkä ymmärrä kärsimystäni, Jehova tietää kaiken, ja olen varma siitä, että hän on auttanut minua tarpeitteni mukaan.”

Joan sanoo: ”Rukous antaa ihmiselle voimaa voittaa epätoivon ja päästä taas jaloilleen. Minua lohduttaa suuresti sen miettiminen, miten suurenmoisella tavalla Jeesus paransi ihmisiä ollessaan maan päällä ja miten hän uudessa maailmassa parantaa ihmiset täydellisesti.” (Matteus 4:23, 24; 11:5; 15:30, 31.)

Voitko kuvitella maailmaa, jossa ei ole rintasyöpää eikä itse asiassa mitään sairauksia? Juuri tällaisen lupauksen on Jehova, kaiken lohdutuksen Jumala, antanut. Jesajan 33:24:ssä (UM) kerrotaan ajasta, jolloin yksikään maan päällä elävä ihminen ei koskaan sano olevansa sairas. Tämä toivo toteutuu pian, kun Jumalan Pojan, Kristuksen Jeesuksen, käsissä oleva Jumalan valtakunta ottaa maan täysin hallintaansa ja poistaa kaikki sairauden, murheen ja kuoleman syyt! Mikset lukisi tästä suurenmoisesta toivosta Ilmestyksen 21:3–5:stä? Kohtaa rohkeasti tulevaisuus sellaisen tuen turvin, joka antaa todellista lohtua.

[Alaviitteet]