Kvinoa – merkittävä autiomaakasvi

Herätkää!-lehden Bolivian-kirjeenvaihtajalta

HARVAT paikat tuottavat maanviljelijöille enemmän vaikeuksia kuin Etelä-Amerikan ylätasanko. Täällä, erityisesti kuivassa eteläosassa, huonolaatuinen maaperä kärventyy päivällä ja jäätyy yöllä. Sademäärä, joka on vain 20 senttimetriä vuodessa, tulee usein tuhoavana raekuurona.

Silti tässä karussa maassa kasvaa autiomaakasvi, jolla voi olla osa maailman nälän lievittämisessä. Se on nimeltään kvinoa. Ja se on tärkeä paitsi maanviljelijöille täällä Andeilla, myös tutkijoille kautta maailman. Mikä oikein on kvinoa? Miten Andien asukkaat käyttävät sitä? Ja miksi sillä saattaa jonain päivänä olla merkitystä maailmanlaajuisesti?

Erämaassa kasvavaa ravintoa

Kvinoa on lehdekäs ruohokasvi, joka kasvaa jopa kahden metrin korkuiseksi ja tuottaa runsaasti siemeniä – siemeniä jotka ovat ravitsevaa ruokaa. Se on hämmästyttävän sitkeä kasvi, joka viihtyy jopa Etelä-Amerikan ylätasangon kovassa ilmastossa.

Esimerkiksi Felicidad, eräs bolivialainen nainen, viljelee maata, joka on liian kivistä kynnettäväksi. Hän voi kuitenkin kylvää kvinoaa yksinkertaisesti kaivamalla kuoppia maahan keihään kaltaisella työkalulla ja pudottamalla sitten niihin siemeniä. Kuukausien kuluessa, ja hyvin vähäisellä hoidolla, kvinoa kasvaa ja kypsyy. Sitten erämaa syttyy väriloistoon – on keltaista, purppuraa, vihreää ja punaista. Kvinoalajeja on noin 17, ja usein muutamia eri lajeja kasvaa yhdessä.

Kun tulee sadonkorjuun aika, kasvit kiskotaan maasta juurineen, niiden annetaan kuivua auringossa ja ne puidaan käsin. Nyt kvinoan toinen merkittävä ominaisuus tulee esiin. Sitä voidaan varastoida vuosia ilman, että se pilaantuu. Kvinoa osoittautuu todelliseksi aarteeksi pitkinä, kuivina kausina. On siis helppo ymmärtää, miksi se on tässä osassa Boliviaa asuvien ihmisten tärkeintä ravintoa. Mutta miksi muu maailma on siitä kiinnostunut?

Ihanteellista, monipuolista ravintoa

Kun espanjalaiset tekivät ensi kertoja tutkimusmatkoja Amerikan mantereelle, he löysivät muutamia elintarvikkeita, joista tuli pian suosittuja ruokapöydissä kautta maailman – maissi, kaakao, tomaatti, ananas, pähkinä ja peruna. Mutta he eivät kiinnittäneet paljoakaan huomiota kvinoaan. Vaikka sitä viljeltiin kaikkialla Andeilla, espanjalaiset halveksivat sitä pitäen sitä alempien yhteiskuntaluokkien ravintona. Tämän vuoksi useimmat ihmiset ovat olleet tietämättömiä tästä hämmästyttävästä kasvista viime vuosiin saakka.

Jopa kaukana Bolivian aavikolta olevissa maissa alkavat ihmiset ymmärtää kvinoan arvon. ”Se on uusin viljatuote kaupungissa”, julisti sanomalehti San Francisco Chronicle. ”Kvinoaa pidetään jo perusruoka-aineena New Yorkin kaupungin uusimpia virtauksia seuraavissa ja muodikkaissa ruokapaikoissa. Se on nyt itä- ja länsirannikon ruokalistojen suosikki.”

Mikä on syynä kaikkeen tähän innostukseen? Ravintotieteilijät ovat saaneet selville, että kvinoa sisältää vähän sokeria ja tärkkelystä ja paljon kuitua ja tyydyttymättömiä rasvoja. Se sisältää monia välttämättömiä kivennäisaineita ja vitamiineja. Mutta eniten juuri ravintotieteilijöitä viehättää kvinoan proteiini – sitä on 50 prosenttia enemmän kuin vehnässä, kaurassa, ohrassa tai riisissä, ja se on laadultaan ensiluokkaista. Se sisältää ihanteellisessa suhteessa niitä aminohappoja, joita tarvitsemme, muun muassa tärkeää lysiiniä, jota on tavallisesti niukasti kasvisproteiineissa ja runsaasti vain lihassa, kalassa ja kananmunissa. Tämän vuoksi monet asiantuntijat sanovat kvinoan olevan ihanteellista ravintoa.

Vielä yksi merkittävä piirre kvinoassa on sen monipuolisuus. Kvinoassa on ainutlaatuinen, pähkinänkaltainen maku. Siitä voi tehdä aamupuuron. Sitä voi tarjota kylmänä salaatin kanssa, kuumana liharuokien ohessa tai makeana jälkiruokana. Erityisesti Andeilla asuvat ihmiset ovat keksineet monia tapoja syödä kvinoaa.

”Minulla on aina matkalla mukana kvinoaa”, sanoo eräs Andeilla asuva Jehovan todistajien entinen matkavalvoja. ”Minun on matkustettava vähin matkatavaroin, koska kuljen kaikkien muiden tavoin polkupyörällä. Pidän aina mukanani pussillisen paahdettua kvinoajauhoa. Veteen sekoitettuna se antaa ravitsevaa virkistystä.”

Rosa, bolivialainen nainen, joka syntyi eräässä ylätasangon kylässä, muistaa vielä muita kvinoan siementen käyttötapoja. ”Äidillä oli tapana tehdä kvinoaleipää ja -keksejä jauhosta, jota hän jauhoi kivellä, ja usein hän laittoi ruoaksi vain keitettyä kvinoaa ja kananmunia.” Rosa muutti myöhemmin kaupunkiin ja työskenteli vuosia kokkina eräässä varakkaassa perheessä. Hän tutustutti heidät ruokalajiin, josta he pitivät melkoisesti: kvinoakeittoon! ”Pilkot vain muutamia sipuleita, porkkanoita, härkäpapuja ja mantelikurpitsaa”, hän selittää, ”ja sitten niitä keitetään kokonaisten, pestyjen kvinoanjyvien kanssa lihaliemessä, kunnes kvinoanjyvät halkeavat.a Suolaa voidaan lisätä keittämisen jälkeen.”

Mikä on Rosan omien lasten mieluisin kvinoaruoka? ”Tortillat!” huudahtaa pieni poika. ”Näin on”, vastaa Rosa, ”ne ovat helppoja valmistaa. Keitetään vain pestyt kvinoanjyvät niin kuin tavallisesti keitettäisiin riisiä, mutta ilman suolaa. Kvinoa voidaan sitten sekoittaa lusikalla taikinaksi. Siihen sekoitetaan muna, vähän maitoa ja vähän vehnäjauhoja. Sen jälkeen voidaan lisätä hyppysellinen suolaa ja kanelia. Taikinaa paistetaan sitten lusikallinen kerrallaan kuten ohukaisia – herkullista!”

Avain maailman nälän ratkaisemiseen?

Elintarvikeavustusjärjestöt uskovat, että kvinoa voisi olla avainasemassa maailman nälän lievittämisessä. Jyvä on sitkeä ja sitä voidaan viljellä vaikeissa oloissa ilman kalliita maatalouskoneita. Tutkijat ovat jo risteytysten avulla kehittäneet poikkeuksellisen sitkeitä kvinoalajikkeita, jotka kestävät sellaisia epäedullisia olosuhteita kuin raesateita ja pakkasta. Sen lisäksi se on ravitsevaa ja herkullista, ja sitä voidaan tarjoilla eri tavoilla.

Vain aika voi kertoa, tuleeko kvinoa vaikuttamaan maailmanlaajuiseen nälkäongelmaan. Haluat ehkä sillä välin ottaa selvää, voitko hankkia kvinoaa paikkakunnaltasi. Käyttämällä vähän mielikuvitusta ja kokeilemalla voit ehkä lisätä ruokalistaasi ravitsevan ruokalajin, joka on tehty kvinoasta – merkittävästä autiomaakasvista.

[Alaviitteet]