Hyvä terveys – mikä on sinun osuutesi?

”OSITTAIN joidenkin nykylääketieteen huomattavien saavutusten johdosta moniin osiin maailmaa on levinnyt sellainen asenne, että terveys on jotakin sellaista, mitä lääkärit antavat ihmisille, sen sijaan että se olisi jotakin sellaista, minkä yhteisö ja yksilöt voisivat omin neuvoin saavuttaa.” Näin kirjoittaa tri Halfdan Mahler World Health -lehdessä, Maailman terveysjärjestön WHO:n äänenkannattajassa.

On tietenkin totta, että lääkärit ja sairaalat tekevät paljon terveytemme ja hyvinvointimme edistämiseksi. Silti niiden tehtävänä on lähinnä sairauksien parantaminen. Me etsimme niiden palveluksia, kun jokin on mennyt epäkuntoon, mutta harvoin ajattelemme niitä tuntiessamme itsemme hyvinvoiviksi. Mitä me siis voimme itsekukin tehdä hyvän terveyden saavuttamiseksi?

Terveellisen elämän suuntaviivat

Yleensä asiantuntijat ovat yhtä mieltä siitä, että hyvä terveys on riippuvainen kolmesta päätekijästä: monipuolisesta ravinnosta, säännöllisestä liikunnasta ja vastuuntuntoisista elintavoista. Näiden asioitten suhteen ei varmastikaan ole puutetta tiedosta, ja suuri osa siitä on käytännöllistä ja hyödyllistä. Tässä lehdessä esitellään tuonnempana, otsikoiden ”Ravinto ja terveys” ja ”Liikunta, kunto ja terveys” alla joitakin nykyisiä käsityksiä siitä, miten ravinto ja liikunta vaikuttavat terveyteemme, ja niissä tarjottuja ohjeita on helppo toteuttaa käytännössä.

Vaikka saatavilla on paljon hyödyllistä tietoa, tosiasiat valitettavasti osoittavat, että useimmat ihmiset eivät pidä hyvän terveyden saavuttamista kovin tärkeänä. Esimerkiksi ”jokainen tietää, mitä laihduttaminen vaatii”, toteaa terveysasiantuntija, tri Marion Nestle, mutta se ei silti näytä vaikuttaneen paljoakaan ylipainoisuuden yleisyyteen.” Hänen Washingtonissa toimivan toimistonsa (Office of Disease Prevention and Health Promotion) keräämien tietojen perusteella noin joka neljännellä amerikkalaisella on enemmän kuin 20 prosenttia ylipainoa.

Eräässä Yhdysvaltain kansallisen terveystilastokeskuksen tekemässä tutkimuksessa todetaan samansuuntaisesti: ”Yleisesti ottaen näyttää siltä, että terveydelle haitalliset tavat ovat lisääntyneet vuosina 1977–1983.” Mitä ovat tällaiset ”terveydelle haitalliset tavat”? Ne eivät ole sellaisia ongelmia, joille ihminen ei voi mitään, kuten esimerkiksi aliravitsemus, epidemiat tai saastuminen. Sen sijaan ne ovat tekijöitä, jotka johtuvat täysin ihmisestä itsestään – muun muassa sellaisia tapoja kuin tupakointi, ylensyönti, juopottelu ja huumeidenkäyttö.

On selvää, että meille ei riitä lääketieteellinen eikä muunkaanlainen tieteellinen tieto siitä, mitä hyvän terveyden hankkimiseksi pitäisi tehdä. Sen sijaan me tarvitsemme voimakkaamman kannustimen voidaksemme elää siten, että tunnemme vastuuta omasta itsestämme. Meidän täytyy kyetä näkemään mielekkäänä paitsi kaiken sellaisen tekeminen, mikä edistää terveyttä, myös kaiken sellaisen välttäminen, mikä voi heikentää sitä. Mistä voimme löytää tällaisen kannustimen ja tarkoituksen, jotka tekevät terveellisen elämän viettämisen meille helpommaksi?

Kirjailija-lääkäri S. I. McMillen kiinnittää erään kirjansa (None of These Diseases) esipuheessa huomiota asiaan, joka saattaa olla useimmille tuntematon: ”Olen varma siitä, että lukija tulee innostumaan havaitessaan, että Raamatun ohjeet voivat säästää hänet eräiltä tartuntataudeilta, monilta hengenvaarallisilta syöpälajeilta ja monilta erilaisilta psykosomaattisilta sairauksilta, jotka kaikista nykyaikaisen lääketieteen ponnistuksista huolimatta ovat lisääntymässä. – – Rauhaa ei saada kapseleissa.”

Voimme havaita näistä sanoista sen, että vaikka Raamattu ei ole lääketieteen eikä terveydenhoidon oppikirja, se tarjoaa periaatteita ja suuntaviivoja, joiden noudattamisesta voi olla seurauksena terveelliset tavat ja hyvä terveys. Millaisia ovat jotkin näistä periaatteista?

Mieli ja elämänasenne

Esimerkiksi ”lääketiede tunnustaa sen, että sellaiset tunnetilat kuin pelko, suru, kateus, kauna ja viha aiheuttavat suurimman osan sairauksistamme”, kirjoittaa edellä lainattu tri McMillen. ”Arviot vaihtelevat 60 prosentista lähes 100 prosenttiin.”

Mitä tällaisen asiaintilan korjaamiseksi on tehtävissä? On kiintoisaa havaita, mitä Raamatussa on sanottu jo noin 3000 vuotta sitten: ”Sävyisä sydän on ruumiin elämä, mutta luulevaisuus on mätä luissa.” (Sananlaskut 14:30) Miten ihminen voi saada ”sävyisän sydämen”? Raamatun neuvo kuuluu: ”Kaikki ilkeämielinen katkeruus ja suuttumus ja viha ja huutaminen ja pilkka olkoon kaukana teistä kaiken pahuuden ohella.” (Efesolaisille 4:31) Toisin sanoen meidän täytyy oppia hillitsemään tunteitamme voidaksemme nauttia hyvästä fyysisestä terveydestä.

Tämä on tietenkin vastoin sitä neuvoa, jonka jotkut nykyajan psykiatrit ja psykologit antavat. He suosittelevat usein sitä, että meidän täytyy päästää tunteemme purkautumaan eikä yrittää hillitä niitä. Saattaa olla, että kiukun ja vihan purkaminen tuottaa tilapäistä helpotusta sellaiselle, jota jokin asia ahdistaa ja häiritsee. Miten tällainen kuitenkin vaikuttaa hänen suhteisiinsa lähellä oleviin ihmisiin ja miten he saattavat reagoida hänen purkauksiinsa? Jos kaikki antaisivat tunteittensa purkautua sen sijaan että he koettaisivat hillitä niitä, ei ole vaikea kuvitella, millaista painetta ja hermojännitystä – ja mahdollisesti myös ruumiinvammoja – sellainen aiheuttaisi. Se synnyttää vain noidankehän.

Ei tietenkään ole helppoa hallita tällaisia vahingollisia tunnetiloja, ja varsinkin sellaiselle se on vaikeaa, joka on taipuvainen antamaan periksi vihalle ja suuttumukselle. Tästä syystä Raamattu sanoo edelleen: ”Tulkaa huomaavaisiksi toisianne kohtaan, hellän sääliväisiksi, antaen toisillenne auliisti anteeksi.” (Efesolaisille 4:32) Toisin sanoen sen mukaan meidän pitäisi korvata vahingolliset, kielteiset tunteet myönteisillä tunteilla.

Miten myönteiset tunteet toisiin kohdistettuina vaikuttavat meihin itseemme? ”Hienotunteisuus on biologista”, kirjoittaa tri James Lynch. ”Tehtävä ’rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi’ ei ole vain moraalinen tehtävä – se on elimistömme hyvinvoinnille edullinen tehtävä.” (The Broken Heart) Psykiatri Robert Taylor sanoo tällaisten myönteisten suhteitten tarjoamista eduista näin: ”Sen tietäminen, että sinulla on ihmisiä, joiden apuun voit hädän hetkillä turvautua, voi antaa sellaisia erittäin tärkeitä tuntemuksia, kuten turvallisuutta, optimismia ja toivoa – jotka kaikki voivat olla erinomaisia vastamyrkkyjä stressille.” Vaikka nykyaikainen lääketiede voikin yrittää keksiä hoitokeinoja joillekin niin sanotuista psykosomaattisista sairauksista, Raamatun yksinkertaisista ohjeista voi olla apua siten, että tällaisia sairauksia ei pääse syntymään laisinkaan. Jokainen, joka on halukas soveltamaan Raamatun periaatteita, hyötyy siitä henkisesti ja fyysisesti.

Tavat ja paheet

Henkiseen ja fyysiseen hyvinvointiimme vaikuttaa sekin, millä tavoin kohtelemme omaa ruumistamme. Kun hoidamme järkevällä tavalla oman osamme – syömme oikein, saamme riittävästi liikuntaa ja lepoa, huolehdimme puhtaudestamme ja niin edelleen – ruumiimme huolehtii itse itsestään. Jos meille on kuitenkin tullut tavaksi laiminlyödä sitä tai kohdella sitä huonosti, se menee epäkuntoon ja joudumme kärsimään seurauksista.

Raamatun neuvo kuuluu: ”Puhdistautukaamme kaikesta lihan ja hengen saastutuksesta.” (2. Korinttolaisille 7:1) Miten voimme soveltaa tällaista neuvoa, ja mitä hyötyä siitä on? Ajattelehan seuraavan Washingtonissa toimivan Worldwatch-instituutin julkaisemaa tietoa: ”Tupakointi on epidemia, joka kasvaa 2,1 prosentin vuosivauhtia eli nopeammin kuin maailman väkiluku. – – Tupakoinnin kasvu hidastui lyhyeksi aikaa 80-luvun alkupuolella lähinnä taloudellisista syistä, mutta se on taas nopeutumassa. Nykyään maailmassa on toista miljardia tupakoijaa, ja he polttavat lähes 5000 miljardia savuketta vuodessa, eli keskimäärin enemmän kuin puoli askia päivässä.”

Millaisia ovat olleet tällaisen ”kasvavan epidemian” vaikutukset? Seuraavalla sivulla oleva tietoisku antaa vakavaa ajattelemisen aihetta. Siinä oleva luettelo ei ole suinkaan tyhjentävä, mutta sanoma on kuitenkin selvä: ”Tupakointi aiheuttaa voimakasta riippuvuutta ja tulee myös kalliiksi. Kyseessä on saastuttava pahe, joka vaurioittaa sekä tupakoijan itsensä että hänen lähellään olevien terveyttä.

Mitä on sanottava ponnistuksista, joita on tehty tupakoinnin lopettamiseksi? Tupakoinninvastaisista kampanjoista on ollut perin vähän apua maailmanlaajuisessa mitassa. Se johtuu siitä, että tupakasta irti pääseminen on ankaraa ja vaivalloista kamppailua. Tutkimusten mukaan vain joka neljäs tupakoija pääsee lopulta eroon tupakasta. On ilmeistä, että kaikki ne varoitukset, joiden mukaan tupakointi on terveydelle vaarallista, eivät pelkästään riitä.

Edellä lainattu Raamatun neuvo yhdessä sen Raamatun käskyn kanssa, että kristittyjen tulee rakastaa lähimmäistään niin kuin itseään, on kuitenkin saanut tuhannet, jotka nykyään ovat Jehovan todistajia, lopettamaan tupakoinnin. Sellainen, joka käy heidän valtakunnansaleissaan, joihin he kokoontuvat joka viikko moniksi tunneiksi, tai heidän konventeissaan, joihin heitä on kokoontuneena tuhansia useiksi päiviksi, ei näe kenenkään heistä tupakoivan. Heidän halukkuutensa hyväksyä Raamatun ohjeet ja soveltaa niitä on antanut heille tarvittavaa päättäväisyyttä sen toteuttamiseen, mikä toisilta jää tekemättä.

Muita vahingollisia tapoja ovat esimerkiksi alkoholin kohtuuton käyttö, huumeidenkäyttö ja vapaa sukupuolinen kanssakäyminen, joka voi levittää tappavia tauteja. Tällaiset tavat aiheuttavat myös monenlaisia muita huolestuttavia terveydellisiä ja sosiaalisia ongelmia. Vaikka terveysviranomaisten on vaikea hoitaa tällaisia ongelmia, tulet huomaamaan, että Raamatun tarjoamat neuvot ovat järkeviä ja käytännöllisiä.a – Sananlaskut 20:1; Apostolien teot 15:20, 29; 1. Korinttolaisille 6:13, 18.

Kun kaikki sairaudet loppuvat

Vaikka yrittäisimme tehdä terveytemme säilyttämiseksi miten paljon tahansa, niin karu tosiasia nykyään on se, että me lopulta sairastumme ja kuolemme. Toisaalta ihmisen Luoja, Jehova Jumala ei kerro meille ainoastaan, miksi ihminen sairastuu ja kuolee, vaan hän on myös ilmoittanut, että pian tulee sellainen aika, jolloin kaikki sairaudet ja itse kuolemakin voitetaan. – Roomalaisille 5:12.

Jesajan 33:24:ssä oleva Raamatun profetia lupaa: ”Eikä yksikään asukas sano: ’Minä olen vaivanalainen’.” Ilmestyskirjan 21:4 lupaa myös: ”Ja hän [Jumala] on pyyhkivä pois kaikki kyyneleet heidän silmistään, eikä kuolemaa ole enää oleva, eikä surua eikä parkua eikä kipua ole enää oleva.” Luoja on siis luvannut maan päälle uuden maailman, jossa ihmiset tullaan kohottamaan inhimilliseen täydellisyyteen ja jossa ihmissuvun osana on voimaa uhkuva terveys ja ikuinen elämä! – Jesaja 65:17–25.

[Alaviitteet]

[Tekstiruutu s. 8, 9]

Ravinto ja terveys

”Jos – – et tupakoi etkä käytä kohtuuttomasti alkoholia, voit valitsemallasi ravinnolla vaikuttaa aikaa myöten terveyteesi enemmän kuin millään muulla toimenpiteellä, mihin saattaisit ryhtyä.” – Tri C. Everett Koop, entinen Yhdysvaltain lääkintöhallituksen pääjohtaja.

Viime vuosina terveysasiantuntijat ovat varoitelleet vakavaan sävyyn sellaisista teollisuusmaissa nautitun ravinnon osatekijöistä, jotka vaikuttavat haitallisesti ihmisten terveyteen. Paitsi että huomiota on kiinnitetty esimerkiksi tupakkaan, alkoholiin, suolaan ja sokeriin, on tähdennetty erityisesti sitä tosiasiaa, että monilla ravinto sisältää liikaa rasvaa ja kolesterolia ja liian vähän kuitua.

Everett Koop jatkaa: ”Eniten meitä huolestuttaa se, että syömme liikaa ravintorasvoja ja että se saattaa meidät alttiiksi erilaisille kroonisille sairauksille, kuten sepelvaltimotaudille, eräille syöpälajeille, sokeritaudille, verenpainetaudille, aivohalvauksille ja lihavuudelle.” Samoin ovat englantilainen kirurgi Denis Burkitt ja muut kiinnittäneet huomiota siihen yhteyteen, joka ravinnon liian vähäisellä kuitusisällöllä on sepelvaltimotautiin, suolisyöpään, mahalaukun ja suoliston sairauksiin, sokeritautiin ja muihin tauteihin.

Sitä, millä tavoin ravintomme kaikilta osin vaikuttaa terveyteemme, ei tunneta, eivätkä kaikki terveysasiantuntijatkaan ole täysin yksimielisiä. On silti eräitä lääketieteellisiä tosiasioita, jotka tässä yhteydessä ovat tarkastelun arvoisia.

Vähemmän rasvaa

Veren korkea kolesteroli- eli rasva-alkoholipitoisuus lisää suuresti sydäntautialttiutta. Ne, joilla on jokin sydäntauti tai joilla on sitä suvussaan, ja ne, jotka haluavat pitää tällaisen taudin saamisriskin mahdollisimman pienenä, olisi viisasta pitää kolesteroliarvonsa turvallisella tasolla. Mitä on tehtävissä?

Useimmiten ensimmäisenä varotoimena suositellaan ruokavalion muuttamista sellaiseksi, että siinä on vain vähän kolesterolia, jota on kaikissa eläinkunnan tuotteissa, kuten lihassa, kananmunissa ja maitovalmisteissa, mutta ei kasvikunnan tuotteissa. Viime aikoina tehdyissä tutkimuksissa on kuitenkin ilmennyt, että pelkkä kolesterolipitoisten ruokien syöminen lisää vain lievästi veren kolesterolipitoisuutta. Mutta jos ravinto sisältää myös paljon tyydyttyneitä rasvoja (kuten eläinrasvoja, kasvisperäistä leivontamargariinia ja palmu- ja kookosöljyjä), nousee veren kolesterolipitoisuus useimmilla ihmisillä huomattavasti. Nykyään pidetäänkin rasvojen osuuden vähentämistä hyvin tärkeänä: syökää vähemmän ja vähärasvaisempaa lihaa; leikatkaa lihasta näkyvä rasva pois; kuorikaa kanasta nahka; vähentäkää munankeltuaisten, kokomaidon, kovien juustojen ja sellaisten valmiitten ruokatarvikkeitten käyttöä, jotka sisältävät palmu- tai kookosöljyä.

Jos tyydyttyneet rasvat helposti lisäävät veren kolesterolipitoisuutta, niin tyydyttymättömillä juoksevilla rasvoilla (oliivi-, soija-, saflori- ja maissiöljyllä ja muilla kasvisöljyillä) ja kalanrasvalla on päinvastainen vaikutus. Jotkin niistä näyttävät jopa lisäävän niin sanotun hyvän kolesterolin eli HDL-kolesterolin suhteellistä määrää veressä tai alentavan niin sanottua pahaa kolesterolia eli LDL-kolesterolia.

Enemmän kuitua

Rasvan vähentäminen ei vielä yksinään riitä. Pitkälle puhdistetut, teolliset elintarvikkeet eivät sisällä lainkaan kuitua, mutta sitäkin enemmän valkoista vehnäjauhoa, sokeria, lisäaineita ja niin edelleen. Seurauksena ovat olleet niin sanotut elintasosairaudet, joita ovat esimerkiksi ummetus, peräpukamat, tyrä, paksusuolen umpipussitauti, paksunsuolen ja peräsuolen syöpä, sokeritauti ja sydäntaudit. ”Miehillä, joiden ravinto oli vähäkuituista, oli kaikista syistä johtuva kuolemanriski kolme kertaa suurempi kuin niillä miehillä, joiden ravinto oli runsaskuituista”, sanotaan eräässä Lancet-nimisen lääketieteellisen aikakauslehden raportissa.

Ravinnosta saatavalla kuidulla on kaksi tärkeää tehtävää. Liikkuessaan ruoansulatuskanavaa pitkin ne sitovat itseensä vettä, ja ne kulkevat nopeasti ruoansulatuskanavan läpi. Terveysasiantuntijat ovat sitä mieltä, että ne vievät mennessään monenlaisia haitallisia aineita ja nopeuttavat niiden poistumista ruumiista. Eräitten liukenevien kuitujen on todettu alentavan verensokeria ja LDL-kolesterolipitoisuutta, mistä on etua sokeritautisille ja sydänpotilaille.

Mitä hyötyä tällaisesta kuitutietoudesta voi olla sinulle? Lisää hedelmien, vihannesten ja täysjyvätuotteitten osuutta ruokavaliossasi, jos se on mahdollista. Käytä valkoisen vehnäleivän asemesta graham- eli täysjyvävehnäleipää ja pane aamiaispöytään täysjyväpuuroa. Pavuissa on myös paljon kuitua. Ja tärkkelyksellä – perunalla ja riisillä – saattaa olla syövän syntyä estäviä ominaisuuksia.

Ruokavaliossa on tietenkin monia muitakin terveyteen vaikuttavia puolia. Rasvan vähentäminen ja kuitujen lisääminen ovat silti useimpien ruokavaliossa ne kaksi asiaa, jotka mitä pikimmin kaipaavat osakseen huomiota.

[Tekstiruutu s. 10, 11]

Liikunta, kunto ja terveys

Eräässä 40 vuotta kestäneessä tutkimuksessa seurattiin noin 17000 miehen elämää. Sen mukaan niiden miesten kuolleisuus, jotka harrastivat liikuntaa niinkin vähän kuin vain 1–2 tuntia viikossa (kuluttaen noin 500 kaloria), oli 15–20 prosenttia pienempi kuin niiden, jotka eivät harrastaneet liikuntaa. Niiden miesten kuolleisuus, jotka harrastivat paljon liikuntaa (kuluttaen 2000 kaloria viikossa), oli kolmasosan pienempi. Toiset tutkimukset ovat tulleet samaan johtopäätökseen: säännöllinen liikunta vähentää verenpainetaudin, sepelvaltimotaudin ja kenties jopa syövän riskiä. Lisäksi säännöllinen liikunta osaltaan pitää kilot kurissa, kohentaa itsetuntoa ja vähentää stressiä, ahdistuneisuutta ja masennusta.

Syynä siihen, miksi säännöllisellä liikunnalla näyttää olevan vaikutuksensa kaikkeen tällaiseen, on se, että se lisää fyysistä suoritus- ja sietokykyä. Toisin sanoen säännöllinen liikunta ylläpitää fyysistä kuntoa. Vaikka hyväkuntoisuus ei ole terveyden tae, on vähemmän todennäköistä, että hyväkuntoinen ruumis sairastelee. Kun se sairastuu, se myös toipuu nopeammin. Hyvä ruumiillinen kunto voi edistää henkistä hyvinvointia ja toisaalta hidastaa vanhenemisen vaikutuksia.

Mitä ja miten paljon?

Liikunnasta puhuttaessa tavallisimmat kysymykset ovat: millaista liikuntaa pitäisi harrastaa ja miten paljon? Se riippuu oikeastaan siitä, mitä liikunnalla halutaan saavuttaa. Olympiaurheilijan täytyy vaalia kuntoaan pitkillä ja ankarilla harjoituksilla. Useimmilla ihmisillä tavoitteena saattaa olla painon pudottaminen, vartalon kiinteyttäminen, terveyden kohentaminen tai pelkkä hyvinvoinnin tunne. Useimmat terveysasiantuntijat ovat yhtä mieltä siitä, että tällaiset ihmiset tarvitsevat liikuntaa kolme kertaa viikossa 20–30 minuuttia kerrallaan pysyäkseen kunnossa. Mutta millaista liikuntaa?

Koska kuntoon vaikuttavat iän lisäksi myös fyysinen suorituskyky ja kestävyys, liikunnan pitäisi pyrkiä nopeuttamaan pulssia ja hengitystahtia harjoituksen ajaksi. Tällaista liikuntaa sanotaan aerobista aineenvaihduntaa eli elimistön hapenottokykyä parantavaksi liikunnaksi. Suosittuja aerobisia liikuntamuotoja ovat juoksu, reipas kävely, aerobic-voimistelu, naruhyppely, uinti ja pyöräily, joilla kullakin on omat etunsa ja haittansa, kun ajatellaan mukavuutta, harrastustilojen ja varusteiden hintaa, vammautumisriskiä ja niin edelleen.

Sitten on sellaisia kuntoilumuotoja, jotka vahvistavat lihaksia ja muokkaavat vartaloa. Näihin sisältyvät erilaisten voimailulaitteiden ja painojen avulla tapahtuvat harjoitukset. Tällaisista harjoituksista on kuntoilijalle monenlaista etua: ne lisäävät fyysistä voimaa ja kestävyyttä ja voivat myös parantaa ryhtiä ja ulkonäköä.

Entä perinteinen permantovoimistelu, jonka useimmat meistä muistavat aivan liiankin hyvin kouluajoilta? Siitä oli meille paljon hyötyä, arvostimmepa me sitä silloin tai emme. Venytykset, käännökset ja kiertoliikkeet notkistavat ruumista. Hypyt ja potkut nostattavat pulssia. Istunnassa tehtävät liikkeet, punnerrukset ja leuanvedot vahvistavat lihaksia. Tällaisista venyttelyharjoituksista on se tärkeä etu, että vanhetessaan ihminen voi pysyä notkeana ja pitempään toimintakykyisenä.

Lisäksi voidaan mainita erilaiset ajanvietteeksikin sopivat urheilumuodot: tennis, sulkapallo, lentopallo, luistelu ja monet muut. Näiden etuna on se, että ne ovat enemmän hauskanpitoa kuin yksitoikkoista liikuntaa, mikä saattaa olla tarvittava perusedellytys, joka saa ihmisen harrastamaan liikuntaa säännöllisesti. Sen mukaan, miten taitavasti ja pontevasti ihminen harrastaa näitä lajeja, ne saattavat tarjota tai olla tarjoamatta samanlaista jatkuvaa rasitusta, joka saavutetaan muilla liikuntamuodoilla. Joka tapauksessa niillä on arvoa kunnon ylläpitäjänä ja lihasliikkeitten yhteistoiminnan, notkeuden ja ketteryyden parantajina.

Kun kuntoilulajeissa on näinkin paljon valinnanvaraa, onnistumisen salaisuus on siinä, että valitset sellaisen lajin tai lajien yhdistelmän, josta varmasti nautit. Tämä auttaa sinua pitämään kiinni aikomuksistasi, sillä tutkimusten mukaan niistä aikuisista, jotka aloittavat kuntoilun, 60–70 prosenttia lopettaa osapuilleen kuukauden kuluttua. Muista, että liikunnassa ei ole ratkaisevaa pelkästään määrä, vaan säännöllisyys. Harrastamalla eri aikoina erilaisia liikuntalajeja kehität ruumistasi monipuolisesti, jolloin kuntokin kohenee tasapainoisella tavalla.

Kuntoilumuotoa tai -muotoja valitessasi sinun tulee alun alkaen ottaa huomioon oma ikäsi ja yleinen terveydentilasi. Niiden, joilla on terveysongelmia, tulee luonnollisesti neuvotella hoitavan lääkärin kanssa ennen harjoitusohjelman aloittamista. Oli miten oli, ota alku rauhallisesti ja lisää liikunnan rasittavuutta sitä mukaa kuin suorituskykysi paranee. Hanki tietoa valitsemistasi liikuntamuodoista, sillä tämän alan kirjoista ja ohjeista ei ole puutetta, ja tulet nauttimaan ja hyötymään ponnisteluistasi.

[Tekstiruutu s. 12]

Tupakoinnin hinta

◻ Tupakka aiheuttaa enemmän kärsimyksiä ja kuolemantapauksia aikuisten keskuudessa kuin mikään muu myrkyllinen aine elinympäristössämme.

◻ Koko maailmassa hinta ihmishenkinä on nykyään lähemmäs 2,5 miljoonaa vuodessa, mikä on melkein 5 prosenttia kaikista kuolemantapauksista.

◻ Terveydenhoitomenot yhdessä kansantaloudellisten tappioiden kanssa ovat [USAssa] Suomen rahassa laskettuna noin 170–430 miljardia markkaa eli 5–14 markkaa savukerasiaa kohden. Näistä luvuista on poissa se rahamäärä, joka käytetään itse tupakkaan: noin 135 miljardia markkaa vuodessa.

◻ Passiiviset tupakoijat eli toisten tupakansavusta kärsivät kuolevat kenties kolme kertaa todennäköisemmin keuhkosyöpään kuin siinä tapauksessa, että he eivät olisi alttiina tupakansavulle.

◻ Äitien tupakointi heikentää heidän lastensa fyysisiä ja henkisiä kehitysmahdollisuuksia, ja monissa maissa on useampi kuin joka viides lapsi tällä tavoin alttiina tupakansavulle.